Näin suuri pilvi todistajia!

”Koska ympärillämme on näin suuri pilvi todistajia, – – juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu.” – HEPREALAISILLE 12:1.

 1, 2. a) Mitä Paavali on voinut kuvitella mielessään kirjoittaessaan heprealaiskristityille? b) Miksi heprealaiset uskontoverit tarvitsivat lujaa uskoa?

KUVITTELE olevasi juoksija stadionilla. Painallat eteenpäin jokaista lihasta jännittäen, silmät maaliin naulittuina. Entä keitä ovat katselijat? He kaikki ovat olleet voitokkaita juoksijoita! He eivät ole olleet pelkkiä sivustakatsojia, vaan ovat todistaneet toimeliaasti sekä sanoin että teoin.

² Apostoli Paavalilla on saattanut olla tällainen mielikuva hänen kirjoittaessaan heprealaiskristityille (n. v. 61). He tarvitsivat lujaa uskoa. (Heprealaisille 10:32–39) Vain uskon vaikutuksesta he saattaisivat noudattaa Jeesuksen varoitusta paeta, kun Jerusalem olisi leiriytyneiden sotajoukkojen ympäröimänä (v. 66) muutamaa vuotta ennen kuin roomalaiset tuhoaisivat sen (v. 70). Usko antaisi heille myös voimaa silloin, kun heitä ’vainottaisiin vanhurskauden tähden’. – Matteus 5:10; Luukas 21:20–24.

 3. Mikä on Heprealaiskirjeen 12:1:ssä mainittu ”meidät helposti kietova synti”, ja mikä kilpajuoksu kristittyjä kehotetaan juoksemaan kestävinä?

³ Kerrattuaan esikristillisiä uskon tekoja (Heprealaiskirjeen 11. luvussa) Paavali kehotti: ”Koska ympärillämme on näin suuri pilvi todistajia, pankaamme mekin pois jokainen paino [joka rasittaisi meitä hengellisesti] ja meidät helposti kietova synti [epäusko] ja juoskaamme kestävinä eteemme asetettu [ikuisen elämän] kilpajuoksu.” (Heprealaisille 12:1) Tarkastellessaan toimivaa uskoa Paavali tähdentää uskon eri piirteitä ja auttaa meitä, olemmepa voideltuja kristittyjä, jotka juoksevat kilpajuoksussa saadakseen kuolemattomuuden taivaassa, tai kuulummepa ”suureen joukkoon”, jonka päämääränä on loputon elämä paratiisimaan päällä. (Ilmestys 7:4–10; Luukas 23:43; Roomalaisille 8:16, 17) Mutta mitä usko oikein on? Millaisia viisteitä eli puolia tässä hengellisessä jalokivessä on? Ja miten me toimimme, jos meillä on uskoa? Etsittäessä vastauksia näihin kysymyksiin olisi hyvä lukea mainitut Heprealaiskirjeen 11. ja 12. luvun jakeet sekä yksityisessä että seurakunnan tutkistelussa.

Mitä usko on

 4. Mitä usko on?

⁴ Aluksi Paavali määritteli uskon. (Lue Heprealaiskirjeen 11:1–3.) Usko on muun muassa ”sen vakuuttunutta odotusta, mitä toivotaan”. Sillä, jolla on uskoa, on tae siitä, että kaikki mitä Jumala lupaa on jo ikään kuin täyttynyt. Usko on myös ”selvä osoitus todellisuuksista, vaikka niitä ei nähdä”. Tämä vakuuttava todiste näkymättömistä todellisuuksista on niin voimakas, että uskon sanotaan vastaavan tuota todistusta.

 5. Mitä me havaitsemme uskon vaikutuksesta?

⁵ Uskon välityksellä ”saivat vanhan ajan miehet todistuksen” siitä, että he miellyttivät Jumalaa. Ja ”uskon vaikutuksesta me havaitsemme, että asiainjärjestelmät” – maapallo, aurinko, kuu ja tähdet – ”pantiin järjestykseen Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, on tullut siitä, mikä ei näy”. Me olemme vakuuttuneita siitä, että Jehova on kaiken tämän Luoja, vaikka emme voikaan nähdä häntä, koska hän on näkymätön Henki. – 1. Mooseksen kirja 1:1; Johannes 4:24; Roomalaisille 1:20.

Usko ja ”muinainen maailma”

 6. Miksi Aabel eli sen ”vakuuttuneessa odotuksessa”, että Jehovan ’vaimon siementä’ koskevat profeetalliset sanat toteutuisivat?

⁶ Yksi uskon monista puolista on sen ymmärtäminen, että syntien vuoksi tarvitaan uhria. (Lue Heprealaiskirjeen 11:4.) ”Muinaisessa maailmassa” Aabel, ensimmäisen ihmisparin, Aadamin ja Eevan, toinen poika, osoitti uskoa veriuhriin. (2. Pietari 2:5) Epäilemättä Aabel havaitsi itsessään perisynnin kuolemaatuottavat vaikutukset. (1. Mooseksen kirja 2:16, 17; 3:6, 7; Roomalaisille 5:12) Ilmeisesti hän myös pani merkille sen Jumalan säädöksen täyttymisen, joka merkitsi vaivalloista uurastusta Aadamille ja melkoisia tuskia raskauden aikana Eevalle. (1. Mooseksen kirja 3:16–19) Niinpä Aabel eli sen ”vakuuttuneessa odotuksessa”, että kaikki muukin, mitä Jehova oli sanonut, toteutuisi. Näihin sisältyivät ne profeetalliset sanat, jotka Jumala kohdisti pääpettäjään, Saatanaan, sanoessaan käärmeelle: ”Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” – 1. Mooseksen kirja 3:15.

 7. a) Miten Aabel osoitti ymmärtävänsä, että syntien vuoksi tarvittiin uhria? b) Millä tavoin Jumala ’antoi todistuksen Aabelin lahjoista’?

⁷ Aabel ilmaisi uskoa luvattuun Siemeneen esittämällä Jumalalle eläinuhrin, joka saattoi kuvaannollisesti korvata Aabelin oman elämän. Mutta hänen uskoton isoveljensä Kain uhrasi verettömiä vihanneksia. Sen jälkeen Kain murhaajana vuodatti Aabelin veren. (1. Mooseksen kirja 4:1–8) Kuollessaan Aabel kuitenkin tiesi, että Jehova piti häntä vanhurskaana, koska ”Jumala antoi todistuksen hänen lahjoistaan”. Miten? Hyväksymällä Aabelin uskossa uhraaman uhrin. Koska Aabel uskoi ja sai Jumalan hyväksynnän, mistä henkeytetty kertomus jatkuvasti todistaa, ”hän vielä kuoltuaankin puhuu”. Hän ymmärsi, että syntien vuoksi tarvittiin uhria. Uskotko sinä Jeesuksen Kristuksen paljon merkityksellisempään lunastusuhriin? – 1. Johannes 2:1, 2; 3:23.

 8. a) Mitä Hanokin rohkea todistaminen opettaa meille uskosta? b) Miten Hanok ’siirrettiin pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa’?

⁸ Usko saa meidät puhumaan Jumalan sanomaa rohkeasti. (Lue Heprealaiskirjeen 11:5, 6.) Jehovan varhainen todistaja Hanok ennusti rohkeasti sen, että Jumala panee toimeen tuomionsa jumalattomia vastaan. (Juudas 14, 15) Hanokin viholliset yrittivät epäilemättä surmata hänet, mutta Jumala ’otti hänet’, niin ettei hän kärsinyt kuoleman tuskia. (1. Mooseksen kirja 5:24) Ensin hän kuitenkin ”sai todistuksen, että hän oli miellyttänyt Jumalaa hyvin”. Miten niin? ”Uskon vaikutuksesta siirrettiin Hanok pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa.” Samalla tavoin Paavali siirrettiin eli ”temmattiin paratiisiin” ilmeisesti siten, että hän sai näyn kristillisen seurakunnan tulevasta hengellisestä paratiisista. (2. Korinttolaisille 12:1–4) Todennäköisesti Hanok siis näki näyn tulevasta maallisesta paratiisista, kun Jehova vaivutti hänet kuoleman uneen turvassa vihollisten käsistä. Voidaksemme miellyttää Jumalaa meidän täytyy Hanokin tavoin puhua Jumalan sanomaa rohkeasti. (Apostolien teot 4:29–31) Meidän täytyy myös uskoa, että Jumala on ja että ”hänestä tulee niiden palkitsija, jotka hartaasti etsivät häntä”.

 9. Miten Nooan menettely osoitti, että Jumalan ohjeiden tarkka noudattaminen on yksi uskon puoli?

⁹ Jumalan ohjeiden tarkka noudattaminen on myös yksi uskon puoli. (Lue Heprealaiskirjeen 11:7.) Toimien uskossa Nooa teki ’aivan niin kuin Jumala käski’. (1. Mooseksen kirja 6:22; 7:16) Nooa sai ”jumalallisen varoituksen siitä mitä ei vielä nähty” ja uskoi Jehovan lausuntoon, jonka mukaan tulisi maailmanlaajuinen vedenpaisumus. Osoittaen uskoa ja kunnioittavaa jumalanpelkoa Nooa ”rakensi arkin huonekuntansa pelastamiseksi”. Tottelevaisuudellaan ja vanhurskailla teoillaan hän siten langetti epäuskoiselle maailmalle tuomion sen pahoista teoista ja osoitti, että se ansaitsi tuhon. – 1. Mooseksen kirja 6:13–22.

10. Mihin toimintaan Nooa käytti aikaa sen lisäksi, että hän rakensi arkkia?

¹⁰ Nooa oli myös yksi Jehovan todistajista siten, että hän oli ”vanhurskauden saarnaaja”. (2. Pietari 2:5) Vaikka hänellä olikin tekemistä arkin rakentamisessa, hän käytti aikaa saarnaamiseen, kuten Jehovan todistajat käyttävät nykyään. Nooa puhui tosiaan rohkeasti kaiuttaen Jumalan varoitusta ennen vedenpaisumusta eläneille ihmisille, mutta he eivät ”panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois”. – Matteus 24:36–39.

Usko vedenpaisumuksen jälkeen eläneiden patriarkkojen keskuudessa

11. a) Miten Aabraham osoitti, että uskoon sisältyy täydellinen luottamus Jehovan lupauksiin? b) Mitä ”kaupunkia” Aabraham odotti uskossa?

¹¹ Uskoon sisältyy täydellinen luottamus Jehovan lupauksiin. (Lue Heprealaiskirjeen 11:8–12.) Uskon vaikutuksesta Aabraham (Abram) totteli Jumalan käskyä ja lähti Kaldean Uurista, kaupungista jolla oli aineellisesti paljon tarjottavaa. Hän uskoi Jehovan lupaukseen, että ”kaikki sukukunnat maan päällä” tulisivat hänessä siunatuiksi ja että hänen siemenelleen annettaisiin maata. (1. Mooseksen kirja 12:1–9; 15:18–21) Aabrahamin poika Iisak ja pojanpoika Jaakob olivat ”hänen ohellaan sen saman lupauksen perillisiä”. Uskon vaikutuksesta Aabraham ”eli muukalaisena lupauksen maassa niin kuin vieraassa maassa”. Hän odotti ”kaupunkia, jolla on todelliset perustukset, jonka rakentaja ja tekijä on Jumala”. Aabraham tosiaan odotti Jumalan taivaallista valtakuntaa, jonka alaisuudessa hänet herätettäisiin kuolleista elämään maan päällä. Onko tuolla Valtakunnalla yhtä tärkeä sija sinun elämässäsi? – Matteus 6:33.

12. Mitä tapahtui, koska Saara uskoi Jehovan lupauksiin?

¹² Jumalaa pelkäävien patriarkkojen vaimotkin uskoivat Jehovan lupauksiin. Esimerkiksi uskon vaikutuksesta Aabrahamin vaimo Saara, joka oli ollut hedelmätön noin 90-vuotiaaksi saakka ja ”oli ohi ikärajan”, sai voimaa ”tulla raskaaksi siemensolusta, – – koska hän piti uskollisena häntä [Jumalaa], joka oli luvannut”. Aikanaan Saara synnytti Iisakin. Näin 100-vuotiaasta Aabrahamista, lisääntymisen suhteen ”ikään kuin kuolleesta”, lopulta ”syntyi lapsia niin kuin taivaan tähtiä paljoudeltaan”. – 1. Mooseksen kirja 17:15–17; 18:11; 21:1–7.

13, 14. a) Miten Aabraham, Iisak ja Jaakob menettelivät, vaikka ”he eivät saaneet lupauksia koskevaa täyttymystä”? b) Miten me voimme hyötyä tarkastellessamme patriarkkojen uskollisuutta Jehovaa kohtaan, vaikka emme näekään hänen lupaustensa täyttyvän heti?

¹³ Usko pitää meidät uskollisina Jehovalle, vaikka emme näekään hänen lupaustensa täyttyvän heti. (Lue Heprealaiskirjeen 11:13–16.) Uskolliset patriarkat kuolivat kaikki näkemättä Jumalan heille antamien lupausten täydellistä täyttymystä. Mutta ”he näkivät ne [luvatut asiat] kaukaa ja toivottivat ne tervetulleiksi ja julistivat julkisesti, että he olivat vieraita ja tilapäisasukkaita siinä maassa”. He tosiaan elivät elämänsä uskossa, sillä kului sukupolvia, ennen kuin Luvatusta maasta tuli Aabrahamin jälkeläisten omaisuutta.

¹⁴ Se tosiasia, että Aabraham, Iisak ja Jaakob eivät saaneet Jumalan lupauksia koskevaa täyttymystä omana elinaikanaan, ei katkeroittanut heitä eikä tehnyt heistä luopioita. He eivät luopuneet Jehovasta eivätkä palanneet Uuriin uppoutuakseen maailmallisiin toimiin. (Vrt. Johannes 17:16; 2. Timoteukselle 4:10; Jaakob 1:27; 1. Johannes 2:15–17.) Ei, vaan nuo patriarkat ’tavoittelivat’ paljon parempaa paikkaa kuin Uuria, ”se on taivaalle kuuluvaa”. Siksi Jehova ’ei häpeä tulla kutsutuksi heidän Jumalakseen’. He säilyttivät uskon Korkeimpaan aina kuolemaansa saakka, ja heidät herätetään pian kuolleista elämään maan päällä, joka kuuluu tuon ”kaupungin”, Jumalan heille valmistaman messiaanisen Valtakunnan, valta-alueeseen. Entä miten on sinun laitasi? Vaikka olisit ’vaeltanut totuudessa’ vuosia, ikääntynyt Jehovan palveluksessa, sinun täytyy säilyttää luottamuksesi hänen luvattuun uuteen järjestelmäänsä. (3. Johannes 4; 2. Pietari 3:11–13) Millaisen palkinnon sinä ja uskolliset patriarkat saattekaan tällaisesta uskosta!

15. a) Minkä ansiosta Aabraham saattoi itse asiassa uhrata Iisakin? b) Miten Aabrahamia ja Iisakia koskevan tapauksen tulisi vaikuttaa uskoomme? c) Mitä tuolla tapauksella esitettiin profeetallisesti?

¹⁵ Luottavainen tottelevaisuus Jumalaa kohtaan on yksi uskon tärkeä puoli. (Lue Heprealaiskirjeen 11:17–19.) Koska Aabraham totteli Jehovaa kyselemättä, hän ”ikään kuin uhrasi Iisakin”, ”ainosyntyisen poikansa” – ainoan pojan, jonka hän koskaan sai Saaran kanssa. Miten Aabraham saattoi menetellä niin? Koska ”hän laski, että Jumala kykenisi herättämään hänet [Iisakin] kuolleistakin”, jos se olisi tarpeen, täyttääkseen lupauksensa hänen välityksellään tulevista jälkeläisistä. Aabrahamin kädessä ollut veitsi olisi hetken kuluttua päättänyt Iisakin elämän, mutta enkelin ääni esti sen. Siten Aabraham sai Iisakin takaisin kuolemasta ”kuvaannollisella tavalla”. Meidän tulisi samoin haluta totella Jumalaa uskossa, vaikka oma elämämme tai lastemme elämä olisi vaakalaudalla. (1. Johannes 5:3) On myös merkille pantavaa, että Aabraham ja Iisak esittivät silloin profeetallisesti sen, miten Jehova Jumala antaisi ainosyntyisen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, lunnaiksi, niin että häneen uskovat voisivat saada ikuisen elämän. – 1. Mooseksen kirja 22:1–19; Johannes 3:16.

16. Minkä esimerkin patriarkat antoivat, kun on kysymys lapsistamme ja uskosta Jumalan lupauksiin?

¹⁶ Jos meillä on uskoa, me autamme jälkeläisiämme panemaan toivonsa siihen, mitä Jumala lupaa tulevaisuudesta. (Lue Heprealaiskirjeen 11:20–22.) Patriarkkojen usko oli niin luja, että vaikka Jehovan heille antamat lupaukset eivät täyttyneetkään täysin heidän elinaikanaan, he siirsivät ne lapsilleen arvokkaana perintönä. Siten ”Iisak antoi Jaakobille ja Eesaulle tulevaisia koskevan siunauksen”, ja kuoleva Jaakob esitti siunaukset Joosefin pojille Efraimille ja Manasselle. Koska Joosef itse uskoi lujasti siihen, että israelilaiset lähtisivät Egyptistä lupauksen maahan, hän vannotti veljiään ottamaan lähtiessään mukaansa hänen luunsa. (1. Mooseksen kirja 27:27–29, 38–40; 48:8–22; 50:24–26) Autatko sinä perhettäsi kehittämään samanlaista uskoa siihen, mitä Jehova on luvannut?

Usko saa meidät panemaan Jumalan ensi sijalle

17. Miten Mooseksen vanhemmat toimivat uskossa?

¹⁷ Usko saa meidät panemaan Jehovan ja hänen kansansa kaiken muun edelle, mitä tällä maailmalla on tarjottavana. (Lue Heprealaiskirjeen 11:23–26.) Israelilaiset olivat orjia, jotka tarvitsivat vapautusta Egyptin kahleista, silloin kun Mooseksen vanhemmat toimivat uskossa. ’He eivät pelänneet kuninkaan määräystä’, jonka mukaan heprealaiset poikalapset piti surmata heidän syntyessään. Sen sijaan he pitivät Moosesta piilossa kolme kuukautta ja lopulta panivat hänet kaisla-arkkuun, jonka he laskivat kaislikkoon Niilivirran rantaan. Faraon tytär, joka löysi hänet, ”kasvatti hänet omana poikanaan”. Aluksi kuitenkin Moosesta imetettiin ja valmennettiin hengellisesti hänen isänsä ja äitinsä, Amramin ja Jookebedin, kodissa. Kun hän sitten kuului faraon huonekuntaan, hänelle ”opetettiin kaikkea egyptiläisten viisautta” ja hänestä tuli ”voimallinen sanoissaan ja teoissaan”, sellainen jolla oli suuret henkiset ja ruumiilliset kyvyt. – Apostolien teot 7:20–22; 2. Mooseksen kirja 2:1–10; 6:20.

18. Miten Mooses uskonsa vuoksi suhtautui Jehovan palvontaan?

¹⁸ Egyptiläinen kasvatus ja kuninkaallisen huoneen aineellinen loisto eivät kuitenkaan saaneet Moosesta hylkäämään Jehovan palvontaa ja tulemaan luopioksi. Sen sijaan ”uskon vaikutuksesta kieltäytyi Mooses täysikasvuiseksi tultuaan siitä, että häntä kutsuttaisiin faaraon tyttären pojaksi”; hän ilmaisi sen menettelyllään puolustaessaan heprealaista veljeä. (2. Mooseksen kirja 2:11, 12) Mooses valitsi ennemmin osakseen ”huonon kohtelun Jumalan kansan [israelilaistovereidensa, Jehovan palvojien] kanssa kuin tilapäistä nautintoa synnistä”. Jos sinä olet kastettu Jehovan palvelija, jolla on oikean hengellisen valmennuksen vankka pohja, niin noudatatko Mooseksen esimerkkiä ja pysytkö lujana tosi palvonnan puolella?

19. a) Mikä ilmaisee selvästi, että Mooses pani Jehovan ja Hänen kansansa ensi sijalle elämässä? b) Mitä palkanmaksua kohti Mooses katsoi?

¹⁹ Mooses päätti jakaa hyvät ja pahat päivät Jehovan kansan kanssa, ”koska hän piti Kristuksen saamaa soimausta suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita”. Todennäköisimmin Mooses ’piti Kristuksen eli Jumalan Voidellun muinaisena esikuvana olemisesta johtuvaa soimausta suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita’. Hän olisi kuningashuoneen jäsenenä voinut saada rikkautta ja mainetta Egyptissä. Mutta hänellä oli uskoa ja hän ”katsoi kiinteästi kohti palkanmaksua” – ylösnousemuksen välityksellä saatavaa ikuista elämää maan päällä Jumalan luvatussa uudessa järjestelmässä.

20. Mikä Mooseksen kokemuksessa osoittaa, että usko tekee meistä pelottomia Jehovan palvelijoina?

²⁰ Usko tekee meistä pelottomia, koska luotamme siihen, että Jehova vapauttaa meidät. (Lue Heprealaiskirjeen 11:27–29.) Kuultuaan, että Mooses oli tappanut erään egyptiläisen, farao yritti surmata hänet. ”Mutta Mooses lähti faraota pakoon ja pysähtyi Midianin maahan.” (2. Mooseksen kirja 2:11–15) Paavali näyttää siksi viittaavan heprealaisten myöhemmin tapahtuneeseen lähtöön Egyptistä, kun hän sanoo: ”Uskon vaikutuksesta hän [Mooses] lähti Egyptistä, mutta pelkäämättä kuninkaan vihaa [kuningas uhkasi häntä kuolemalla, koska hän edusti Israelin puolesta Jumalaa], sillä hän pysyi vakaana kuin nähden Hänet, joka on näkymätön.” (2. Mooseksen kirja 10:28, 29) Vaikka Mooses ei koskaan todellisuudessa nähnyt Jumalaa, Jehova oli tekemisissä hänen kanssaan niin todellisella tavalla, että Mooses toimi ikään kuin olisi nähnyt ’näkymättömän’. (2. Mooseksen kirja 33:20) Onko sinun suhteesi Jehovaan yhtä luja? – Psalmi 37:5; Sananlaskut 16:3.

21. Mitä tapahtui ”uskon vaikutuksesta” Israelin Egyptistä lähdön yhteydessä?

²¹ Juuri ennen kuin Israel lähti Egyptistä, Mooses oli ”uskon vaikutuksesta – – pannut toimeen pääsiäisen ja veren pirskottamisen, jottei tuhooja koskisi israelilaisten esikoisiin”. Vaati tosiaan uskoa viettää pääsiäistä luottaen siihen, että Israelin esikoispojat säästettäisiin, kun egyptiläisten esikoispojat kuolisivat, ja tämä usko palkittiin. (2. Mooseksen kirja 12:1–39) Ja ”uskon vaikutuksesta he [israelilaiset] kulkivat Punaisenmeren halki kuin kuivaa maata, mutta uskaltautuessaan siihen egyptiläiset hukkuivat”. Miten suurenmoiseksi vapauttajaksi Jumala osoittautuikaan! Ja tämän vapautuksen vuoksi Israel ”pelkäsi Herraa ja uskoi Herraan ja uskoi hänen palvelijaansa Moosesta”. – 2. Mooseksen kirja 14:21–31.

22. Mitkä uskoa koskevat kysymykset jäävät harkittaviksi?

²² Mooseksen ja patriarkkojen usko on tosiaan malli Jehovan todistajille nykyään. Mutta mitä tapahtui, kun Jumala oli edelleen tekemisissä Aabrahamin jälkeläisten, teokraattisesti järjestetyn kansan, kanssa? Mitä muuta voimme oppia muinaisista uskon teoista?

Miten vastaisit?

◻ Mitä usko on?

◻ Mitä Hanokin esimerkki opettaa meille uskosta?

◻ Miten jumalaapelkäävät patriarkat osoittivat, että uskoon sisältyy täydellinen luottamus Jehovan lupauksiin?

◻ Mikä Aabrahamin teko osoittaa, että Jumalan luottavainen totteleminen on yksi uskon tärkeä puoli?

◻ Mitkä Mooseksen teot osoittavat, että usko merkitsee Jehovan ja Hänen kansansa panemista kaiken sen edelle, mitä maailmalla on tarjottavana?