AVIOTON

Aviotonta lasta tarkoittava heprean kielen sana on mam·zerʹ, mutta sen etymologiasta ollaan epävarmoja. Se voi olla sukua heprealaiselle sanalle, joka on Jeremian 30:13:ssa ja Hoosean 5:13:ssa käännetty ”märkähaavaksi”, ja arabialaiselle sanalle, jonka merkitys on ’mädäntyä, aiheuttaa pahoinvointia’ ja joka viittaa turmeltuneisuuteen.

Mooseksen laissa sanotaan 5. Mooseksen kirjan 23:2:ssa: ”Kukaan avioton poika ei saa tulla Jehovan seurakuntaan. Kukaan hänen jälkeläisistään edes kymmenennessä sukupolvessa ei saa tulla Jehovan seurakuntaan.” Luku kymmenen edustaa koko määrää, joten ”kymmenes” sukupolvi merkitsi sitä, etteivät sellaiset päässeet seurakuntaan koskaan. Sama laki annetaan ammonilaisista ja moabilaisista, ja silloin lisätään sanat ”ajan hämärään asti”, mikä tekee asian selväksi. Ammonilaisia ja moabilaisia ei kuitenkaan suljettu pois sen vuoksi, että heidän esi-isänsä olisivat syntyneet sukurutsaisista suhteista, kuten jotkut sanovat, vaan sen asenteen vuoksi, jota he osoittivat Israelia kohtaan tuon kansan ollessa matkalla kohti Luvattua maata. (5Mo 23:3–6; ks. AMMONILAISET.)

Jehova inhoaa haureutta, aviorikosta ja sukurutsausta. Mooseksen lain alaisuudessa avionrikkoja ja sukurutsaukseen syyllistynyt piti surmata, eikä kukaan Israelin tyttäristä saanut ryhtyä prostituoiduksi. (3Mo 18:6, 29; 19:29; 20:10; 5Mo 23:17.) Lisäksi aviottoman pojan saama perintö olisi aiheuttanut sekaannusta ja murentanut perhejärjestelyä; hän ei voinut saada perintöä Israelissa.

Jotkut kommentaattorit väittävät, että Jefta oli avioton poika, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Raamatussa ei sanota, että hän oli avioton; siinä sanotaan, että ”hän oli porttonaisen poika” (Tu 11:1). Rahabin tavoin, joka oli ollut prostituoitu mutta joka meni naimisiin israelilaisen Salman kanssa, myös Jeftan äiti meni epäilemättä kunniallisesti naimisiin, eikä Jefta ollut sen enempää avioton poika kuin oli Salman ja Rahabin poikakaan, josta tuli Jeesuksen Kristuksen lihallinen esi-isä (Mt 1:5). Jeftan äiti oli todennäköisesti Gileadin toinen vaimo, ja Jefta on voinut olla jopa Gileadin esikoinen. Hän ei olisi voinut olla Israelin seurakunnan jäsen, jos hän olisi ollut avioton, eivätkä hänen velipuolensa, jotka olivat ajaneet hänet pois, olisi voineet lain mukaan pyytää häntä päämiehekseen. (Tu 11:2, 6, 11.) Se että Jefta oli ehkä toisen vaimon poika, ei tee hänestä aviotonta. Toisen vaimon pojalla oli samat perintöoikeudet kuin suositumman vaimon pojalla, kuten Laissa sanotaan 5. Mooseksen kirjan 21:15–17:ssä.

Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa käytetään sanaa noʹthos (’avioton lapsi’, UM; ’äpärä’, KR-92, KR-38, Int) kerran, Heprealaiskirjeen 12:8:ssa. Kuten tekstiyhteydestä käy ilmi, kirjoittaja vertaa Jumalaa isään, joka kurittaa poikaansa rakkaudesta. Siksi kirjoittaja sanoo: ”Jos olette vailla kuria, josta kaikki ovat tulleet osallisiksi, niin tehän olette aviottomia lapsia ettekä poikia.” Ne, jotka väittävät olevansa Jumalan poikia mutta harjoittavat syntiä ja ovat tottelemattomia, karsitaan pois Jumalan seurakunnasta, eivätkä he saa sitä kuria, jota Jumala antaa oikeille pojilleen saattaakseen heidät täydellisyyteen.