Ilmaise luottamusta Jehovaan toimimalla oppimasi mukaisesti
”Luota Jehovaan ja tee hyvää, asu maassa ja toimi uskollisesti.” – PSALMIT 37:3, UM.
1, 2. a) Mihin toivottavaan tulokseen henkilökohtaisen tutkimisen pitäisi johtaa? b) Minkä kuvauksen Jaakob esittää, ja onko hänen kuvailemansa katselu vain pintapuolista?
JUMALAN SANAA ei ole määrä tutkia vain siitä tulevan henkilökohtaisen nautinnon vuoksi. Tutkimisen avulla tulisi kehittää luottamusta Jehovaan. (Sananlaskut 3:1–5) Edellä lainatut psalmistan sanat osoittavat, että luottamus Jumalaan näkyy vuorostaan siitä, että ’tehdään hyvää’.
2 Jaakob kehotti: ”Tulkaa – – sanan tekijöiksi eikä vain kuulijoiksi, jotka pettävät itsensä väärällä järkeilyllä. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee luonnollisia kasvojaan peilistä. Sillä hän katsoo itseään ja menee pois ja unohtaa heti, millainen hän on.” (Jaakob 1:22–24) Tämän katselun ei siis pitänyt olla vain ohimennen luotu silmäys. Tässä käytettyä sanaa ’katsoa’ vastaava kreikkalainen sana pohjimmiltaan ”merkitsee mielen toimintaa jotakin asiaa koskevien tosiseikkojen ymmärtämiseksi”. – W. E. Vine, An Expository Dictionary of New Testament Words; vrt. Apostolien teot 7:31, Kingdom Interlinear.
3. Miten peiliin katsova mies voisi nopeasti unohtaa, ”millainen hän on”?
3 Kuvittelehan siis, että joku mies tarkastelee itseään peilistä ja kenties havaitsee siitä kuvastuvan jotakin sellaista, mikä ei ole erityisen imartelevaa. Hän saattaa nähdä liiasta syömisestä ja juomisesta tulleen kaksoisleuan, unen puutteesta aiheutuneet pussit silmiensä alla ja kalvavista huolista johtuvia ryppyjä otsallaan. Katsellessaan omia kasvojaan hän päättää tehdä tavoissaan ja elämässään muutoksia, jotka hänen olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Sitten hän ”menee pois”. Kun tuo häiritsevä kuva on sopivasti poissa näkyvistä, hän ”unohtaa heti”, ei niinkään sitä, millaiselta hän näyttää, vaan sen, ”millainen hän on”. Elämänmuutoksia koskeva päätös haihtuu hänen mielestään.
4. Miten Jaakobin kuvaus soveltuu Raamatun tutkimiseemme?
4 Vastaavasti sinä saatat olla taitava Raamatun tutkija. Mutta miten suhtaudut siihen, mitä näet Jumalan sanan peilistä? Kun näet sen avulla itsessäsi hengellisiä heikkouksia ja tahroja, niin aiheuttaako se mielessäsi vain hetkellistä huolta, vai päätätkö lujasti oikaista puutteet? Jaakob lisäsi: ”Mutta joka katsoo vapauteen kuuluvaan täydelliseen lakiin ja pysyy siinä, hän tulee olemaan onnellinen tekemisessään, koska hänestä ei ole tullut unohtavaa kuulijaa vaan työn tekijä.” (Jaakob 1:25) Psalmista rukoili: ”Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.” – Psalmi 119:33.
Mitä tekomme kertovat meistä
5. a) Mitä tekomme kertovat meistä? b) Millainen kohtalo odottaa ”väärintekijöitä”?
5 Todellisuudessa tekomme osoittavat, millaisia olemme sisältä. Ennemmin tai myöhemmin ihminen paljastaa ’sisimpänsä’ ja ’salatuimpansa’ tekemällä joko hyvää tai pahaa. (Psalmi 51:8) Salomo sanoi: ”Teoistansa tuntee jo poikasenkin, onko hänen menonsa puhdas ja oikea.” (Sananlaskut 20:11) Tämä piti paikkansa Jaakobista ja Eesausta, kun he olivat nuoria. Ajan kuluessa Eesaun teot paljastivat, että häneltä puuttui hengellinen arvostus. (1. Mooseksen kirja 25:27–34; Heprealaisille 12:16) Sama on pitänyt paikkansa myös tuhansista ihmisistä, jotka ovat väittäneet luottavansa Jehovaan, mutta ovat Raamatun sanojen mukaisesti osoittautuneet ”väärintekijöiksi”. (Job 34:8) Psalmista kirjoitti: ”Kun jumalattomat rehottavat niinkuin ruoho ja väärintekijät kaikki kukoistavat, on se heidän ikuiseksi häviöksensä.” – Psalmi 92:8.
6. Miksi meidän on tärkeää tehdä luottamuksemme Jehovaan ilmeiseksi nyt?
6 Pahojen määrä kasvaa, ja heidän turmionsa koittaa pian; Jumala ei siedä väärintekijöitä loputtomasti. (Sananlaskut 10:29) Siksi on tärkeää, että teemme luottamuksemme Jehovaan ilmeiseksi toimimalla oppimamme mukaisesti. ”Säilyttäkää käytöksenne hyvänä kansojen ihmisten keskuudessa”, kehottaa Pietari. (1. Pietari 2:12) Millaisilla aloilla voisimme sitten edistyä?
Suhteemme toisiin
7. Miksi meidän täytyy olla varovaisia suhteissamme ”ulkopuolella oleviin”?
7 Suhteemme toisiin voisi olla yksi ala. Sananlaskujen 13:20 varoittaa: ”Tyhmäin seuratoverin käy pahoin.” Jotkut laiminlyövät tämän henkeytetyn neuvon ja antautuvat liian tuttavallisiin suhteisiin maailmallisten ihmisten kanssa työpaikalla ja koulussa. Muuan naimisissa oleva veli syyllistyi erään naisen kanssa epäpuhtaaseen käytökseen työpaikallaan. Lisäksi hän alkoi käydä miespuolisten työtovereittensa kanssa seudun anniskelupaikoissa, joissa hän joi itsensä humalaan. On varmasti tärkeää, että ’vaellamme viisaalla tavalla ulkopuolella olevia kohtaan’. – Kolossalaisille 4:5.
8. Miten jotkut voisivat edistyä suhteissaan toisiin kristittyihin?
8 Mutta mitä on sanottava tavasta, jolla kohtelemme toisia kristittyjä? Olettakaamme esimerkiksi, että olisit veljellesi jotakin velkaa. Lykkäisitkö tarpeettomasti sen maksamista ajatellen, että koska tuo veli näyttää varakkaalta, sinä tarvitset sitä rahaa kipeämmin kuin hän? ”Jumalaton ottaa lainan eikä maksa”, sanoo Psalmi 37:21. Tai jos olet työnantaja, niin noudatatko periaatetta: ”Työmies on palkkansa arvoinen”, kun on kysymys maksamisesta työssäsi olleille todistajille? (1. Timoteukselle 5:18) Paavali saattoi sanoa omista toimistaan: ”Me olemme vaeltaneet maailmassa, mutta aivan erityisesti teitä kohtaan, pyhyydessä ja jumalisessa vilpittömyydessä.” – 2. Korinttolaisille 1:12.
Häveliäs ulkoasu
9. Millaisia ulkoasua koskevia suuntauksia jotkut vanhimmat ovat panneet merkille?
9 Jotkut länsisaksalaiset kristityt käyttivät kokouksissa niin äärimmäisen huoletonta asua, että se sai erään matkavalvojan kutsumaan heitä ”tennistossusukupolveksi”. Tuon maan haaratoimisto lisäsi, että jotkut kokouksissakävijät näyttävät ”melkeinpä rähjäisiltä”, vaikka tosin ”suuri enemmistö veljistämme pukeutuu asiallisesti”. Eräästä toisestakin maasta kerrotaan, että ”huono henkilökohtainen hygienia on täällä ongelmana – –. Jotkut veljet eivät huolehdi vaatteittensa puhtaudesta. He lähtevät kokouksiin ja kenttäpalvelukseen hiukset kampaamattomina ja likaisina.” On erittäin tärkeää, että Jehovan palvelijat ovat joka suhteessa siistejä ja puhtaita. – 2. Korinttolaisille 7:1.
10. a) Minkä periaatteen pitäisi ohjata meitä ulkoasua koskevissa valinnoissamme? b) Milloin neuvot voisivat olla paikallaan, ja miten meidän tulisi suhtautua niihin?
10 Meidän täytyy ”pukeutua häveliäästi osoittaen säädyllisyyttä ja järkevyyttä”, varsinkin osallistuessamme hengellisiin toimiin. (1. Timoteukselle 2:9, New International Version) Kyse ei ole siitä, onko jokin tyyli äärimmäisen muodikas, vaan siitä, sopiiko se Jumalan palvelijaksi tunnustautuvalle. (Roomalaisille 12:2; 2. Korinttolaisille 6:3) Ylen määrin huoleton asu tai liian tiukat vaatteet voivat vetää huomion pois sanomastamme. Sellaiset tyylit, jotka räikeästi ja tarkoituksellisesti tekevät miehet naismaisiksi tai naiset miesmäisiksi, ovat varmasti sopimattomia. (Vrt. 5. Mooseksen kirja 22:5.) Paikalliset tavat saattavat tietysti vaihdella sen mukaan, millainen on sää ja millaista työtä tehdään ja niin edelleen. Siksi kristillinen seurakunta ei tee ankaria, tiukkoja sääntöjä, jotka hallitsisivat koko maailmanlaajuista veljesseuraa. Vanhinten ei tulisi myöskään vaatia laumaa noudattamaan heidän henkilökohtaista makuaan. Mutta jos jonkun Valtakunnan julistajan pukeutumistyyli häiritsee seurakuntaa tai vetää huomion pois sanomasta kenttäpalveluksessa, on paikallaan antaa huomaavaisia neuvoja. Ottaisitko sinä sellaiset neuvot vastaan nöyrästi ilmaisten luottamusta Jehovaan? – Heprealaisille 12:7.
Luottakaamme siihen, että Jumala huolehtii Valtakunnan etsijöistä
11. Miten aineellisen tavoittelu on temmannut jotkut mukaansa, ja miksi se on epäviisasta?
11 ”Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (Matteus 6:33) On hyvin surullista, että jotkut eivät noudata noita sanoja. Uskoessaan, että on mahdollista saavuttaa taloudellinen turvallisuus, he tavoittelevat kuumeisesti rikkauksia, maallista koulutusta ja maailmallista uraa ’luottaen tavaroihinsa’. (Psalmi 49:7) Salomo varoittaa: ”Älä näe vaivaa rikastuaksesi – –. Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.” – Sananlaskut 23:4, 5.
12. Miten rikkautta tavoittelevat ’lävistävät itsensä joka puolelta monilla tuskilla’?
12 Apostoli Paavali varoittaa edelleen: ”Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Timoteukselle 6:10) Tri Douglas LaBier sanoi eräässä haastattelussa, että monet rikkauksia tavoittelevat nuoret miehet ja naiset ”kertovat kokevansa tyytymättömyyttä, huolta, masennusta, tyhjyyttä ja vainoharhaisuutta ja valittavat kaikenlaisia fyysisiä ongelmia – päänsärkyä, selkäsärkyä, mahavaivoja, unettomuutta ja syömiseen liittyviä ongelmia”. – U.S.News & World Report.
13. Miksi on parasta tyytyä ”elatukseen ja vaatteisiin”?
13 Ne, jotka luottavat siihen, että Jehova huolehtii heistä, säästyvät paljolta tuskalta ja huolelta. Vain ”elatukseen ja vaatteisiin” tyytyminen voi tosin merkitä vaatimattomampaa elintasoa. (1. Timoteukselle 6:8) Mutta ”ei auta tavara vihan päivänä”. (Sananlaskut 11:4) Lisäksi Jehovan palveluksemme lisääminen saattaa meidät asemaan, jossa voimme saada ”Jehovan siunauksen”, joka ”tekee rikkaaksi, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa”. – Sananlaskut 10:22, UM.
’Etsi rauhaa ja pyri siihen’
14, 15. a) Millaiset kiistakysymykset ovat aika ajoin järkyttäneet seurakuntien rauhaa? b) Miten voidaan pyrkiä rauhaan erimielisyyksien ilmaantuessa?
14 Yksi tapa ilmaista luottamuksemme Jehovaan on ’etsiä rauhaa ja pyrkiä siihen’ uskovien tovereittemme keskuudessa. (1. Pietari 3:10–12) Toisinaan annetaan kuitenkin vähäpätöisten asioiden aiheuttaa katkeraa riitaa veljien keskuudessa. Sellaisia asioita ovat valtakunnansalin koristelu, seurakunnan alueiden muutokset, julistajien määrääminen eri kirjantutkisteluryhmiin ja lehti- ja kirjallisuusvarastojen hoito. Tai sen sijaan että veljet olisivat ratkaisseet henkilökohtaisia tai liikeasioita koskevat kiistansa Matteuksen 18:15–17:n hengessä, he ovat joissakin tapauksissa lakanneet puhumasta toisilleen tai järkyttäneet seurakuntaa kiistallaan.
15 Jaakob sanoo: ”Rauhaa rakentaville kylvetään rauhallisissa olosuhteissa vanhurskauden hedelmän siemen.” (Jaakob 3:18) Ole siksi aulis rauhan vuoksi joustamaan maku- tai mielipidekysymyksissä ja jopa luopumaan henkilökohtaisista oikeuksistasi. (Vrt. 1. Mooseksen kirja 13:5–12.) Jos esimerkiksi samassa valtakunnansalissa kokoontuu kaksi seurakuntaa, niin toisen seurakunnan ei pitäisi omaksua sellaista asennetta, että se ”omistaa” salin ja että sillä on valta määrätä tuon toisen seurakunnan kokousajoista tai muista asioista. Seurakuntien tulisi aina osoittaa keskinäistä kunnioitusta ja halukkuutta yhteistoimintaan.
16. Mitä arvoa on teokraattisen järjestyksen tunnustamisella kotona ja seurakunnassa?
16 Monia kiistoja voidaan välttää, kun vain tunnustamme teokraattisen järjestyksen ja pysymme omalla paikallamme. (1. Korinttolaisille 11:3; Efesolaisille 5:22–27) Kun vaimot kunnioittavat miestensä toiveita, lapset vanhempiensa määräyksiä ja avustavat palvelijat vanhinten ohjausta, niin heidän toimensa myötävaikuttavat seurakunnan kasvuun, niin että se rakentuu rakkaudessa. (Efesolaisille 4:16) On kyllä myönnettävä, että toisinaan niin aviomiehet, vanhemmat kuin vanhimmatkin epäonnistuvat. (Roomalaisille 3:23) Mutta parantaako tilannetta se, että hyvää tarkoittavia ohjeita vastaan kapinoidaan, niistä valitetaan tai niitä vastustetaan? Miten paljon parempi onkaan pysyä Jumalan meille määräämässä paikassa ja etsiä rauhaa!
Ponnistelkaamme kentällä
17. a) Mitä jotkut sanovat syyksi siihen, että he osallistuvat saarnaamistyöhön vain nimellisesti? b) Miten Jeesus kannusti kristittyjä suhtautumaan nykyajan paineisiin?
17 Suurin haaste on kuitenkin monille hyvän uutisen kristillisen saarnaamistehtävän täyttäminen. (Matteus 24:14; 28:19, 20) Jotkut saattavat jättää kenttäpalvelukseen osallistumisensa mahdollisimman vähäiseksi kenties sanoen elatuksen hankkimisen ja perheen kasvattamisen olevan niin raskasta, että heidän on vaikea tehdä enempää. On selvää, että ”viimeiset päivät” aiheuttavat suunnattomia paineita. (2. Timoteukselle 3:1) Jeesus kuitenkin varoitti antamasta ’elämän huolten rasittaa’ meitä. Olosuhteiden huonontuessa kristittyjen tulisi ’nousta pystyyn ja nostaa päänsä’. (Luukas 21:28, 34) Parhaita tapoja ’pysyä lujina’ Saatanan hyökkäyksiä vastaan on pitää ’kenkinä jaloissamme hyvän uutisen varusteet’ – osallistumalla säännöllisesti saarnaamiseen. – Efesolaisille 6:14, 15.
18. Mikä voisi olla syynä siihen, että jotkut pidättyvät osallistumasta täysin määrin saarnaamistyöhön?
18 Paavalin päivinä monet kristityt (ainakin joissakin seurakunnissa) ”etsivät omia etujaan eivätkä Kristuksen Jeesuksen etuja”. (Filippiläisille 2:21) Voisiko tämä pitää paikkansa joistakuista nykyään meidän keskuudessamme olevista? Heillä ei kenties ole samanlaista asennetta Valtakunnan etsimiseen kuin sillä miehellä, joka löysi ”hyvin kallisarvoisen helmen”, jonka saamiseksi hän oli halukas uhraamaan mitä tahansa. (Matteus 13:45, 46) Antautuen oman edun tavoitteluun he menevät vähimmän vastuksen tietä ja tekevät palvelusta vain nimellisesti. Muista kuitenkin, että rakkaus Jehovaa ja lähimmäistä kohtaan saa tosi kristityt saarnaamaan, vaikka vieraiden puhutteleminen sotiikin luonnollisia taipumuksiamme vastaan. – Matteus 22:37–39.
19. Miksi laimea toiminta ei miellytä Jehovaa, ja miten voisimme arvioida sitä, miten itse palvelemme häntä?
19 Ellemme halua saarnata, niin rakkautemme Jehovaan ja luottamuksemme häneen ei ole juuri muuta kuin pään tietoa. Daavid kehotti Salomoa: ”Opi tuntemaan isäsi Jumala ja palvele häntä ehyellä sydämellä – –, sillä Herra tutkii kaikki sydämet ja ymmärtää kaikki ajatukset ja aivoitukset.” (1. Aikakirja 28:9) Jehovaa ei voi petkuttaa laimealla toiminnalla. Säännöllinenkään osallistuminen kenttäpalvelukseen ei tyydytä häntä, jos uhrauksemme ovat vain nimellisiä verrattuna siihen, mitä voisimme tehdä ’ponnistellessamme tarmokkaasti’. (Luukas 13:24) Jokaisen kristityn täytyy siksi arvioida rehellisesti kenttäpalvelustaan ja kysyä itseltään: ’Teenkö todella kaiken minkä voin?’ Kenties on tarpeellista korjata arvojärjestystämme.
Kannustakoon toisten esimerkki meitä ’tekemään hyvää’
20. Miksi on sopivaa tarkastella toisten kristittyjen antamia hyviä esimerkkejä?
20 Me emme palvele Jumalaa ”toiseen verraten”. (Galatalaisille 6:4) Toisten hyvät esimerkit voivat kuitenkin usein kannustaa meitä tekemään enemmän. Apostoli Paavali itse sanoi: ”Tulkaa minun jäljittelijöikseni, niin kuin minä olen Kristuksen jäljittelijä.” (1. Korinttolaisille 11:1) Ajattele siis, kuinka paljon aikaa veljemme käyttävät kenttäpalveluksessa joka kuukausi. Yhdysvalloissa on julistajien tuntikeskimäärä noussut 8,3 tunnista vuonna 1979 9,7 tuntiin vuonna 1987! Veljemme ovat tasaista vauhtia lisänneet kentällä käyttämäänsä aikaa. Oletko sinä tehnyt samoin?
21. Mikä on saanut monet astumaan tienraivaustyöhön? Kerro esimerkki.
21 Toisten innokkaan esimerkin vaikutuksesta niiden joukko, jotka astuvat vakituiseen tienraivaustyöhön, on saavuttanut uusia ennätyksiä. Kaliforniassa sai eräs Angela-niminen nuori sisar houkuttelevan työtarjouksen. Sen yhteydessä hänelle tarjottiin stipendiä yliopistoon, jonka hän saisi itse valita. Sen sijaan Angela valitsikin kokoajanpalveluksen. Mitä hän sanoi syyksi? ”Ollessani tekemisissä monien tienraivaajien kanssa havaitsin heidän tuntevan todella syvää iloa ja tyytyväisyyttä, joka ei johtunut vain heistä itsestään, vaan heidän suhteestaan Jehovaan. Minäkin halusin tuntea tuota syvää iloa ja tyytyväisyyttä.”
22. Mitä hyötyä on oppimansa mukaisesti toimimisesta?
22 Haluatko sinä tuntea ”syvää iloa ja tyytyväisyyttä”? Jos haluat, niin ”luota Jehovaan ja tee hyvää”! Kannustakoon hankkimasi tieto sinua tekemään kaikkesi Jehovan palveluksessa. Toimimalla oppimasi mukaisesti teet hengellisen edistymisesi ilmeiseksi kaikille ja hyödytät toisia elämää pelastavalla tavalla. (1. Timoteukselle 4:15, 16) Noudattakoot siis kaikki Filippiläiskirjeen 4:9:ssä olevia Paavalin sanoja: ”Mitä opitte sekä otitte vastaan ja kuulitte ja näitte minun yhteydessäni, sitä harjoittakaa, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.”
Kerrattavia ydinkohtia
◻ Mitä meidän pitäisi tehdä katsottuamme Jumalan sanan peiliin?
◻ Miten voisimme edistyä suhtautumisessamme toisiin?
◻ Miksi aineellisen tavoittelu on epäviisasta?
◻ Miten voimme etsiä rauhaa seurakunnassa?
◻ Minkä tulisi saada meidät osallistumaan täysin määrin kenttäpalvelukseen?
[Kuva s. 16]
Ei riitä, että vain näemme hengelliset heikkoudet ja tahrat. Meidän täytyy toimia oikaistaksemme ne!
[Kuvat s. 17]
Rikkautta tavoittelevat aiheuttavat usein itselleen ”monia tuskia”