17. LUKU
Pysy lähellä Jehovan järjestöä
OPETUSLAPSI Jaakob kirjoitti: ”Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.” (Jaak. 4:8.) Jehova ei tosiaan ole niin ylhäinen eikä niin kaukana, ettei hän kuulisi meitä, vaikka olemme epätäydellisiä (Apt. 17:27). Miten voimme lähestyä Jumalaa? Meidän täytyy luoda häneen läheinen suhde, mihin sisältyy se, että esitämme hänelle sydämestä lähteviä rukouksia (Ps. 39:12). Voimme päästä lähelle Jumalaa myös tutkimalla säännöllisesti hänen Sanaansa, Raamattua. Tällä tavoin opimme tuntemaan Jehova Jumalan ja hänen tarkoituksensa sekä sen, miten hän haluaa meidän elävän (2. Tim. 3:16, 17). Opimme rakastamaan häntä ja pelkäämään sopivalla tavalla sitä, että pahoittaisimme hänen mielensä (Ps. 25:14).
2 Voimme päästä lähelle Jehovaa vain hänen Poikansa Jeesuksen kautta (Joh. 17:3; Room. 5:10). Kukaan ei voisi auttaa meitä ymmärtämään paremmin Jehovan ajattelutapaa kuin Jeesus. Hänellä oli niin läheinen suhde Isäänsä, että hän saattoi sanoa: ”Kukaan muu ei tiedä, kuka Poika on, kuin Isä, eikä kukaan muu tiedä, kuka Isä on, kuin Poika ja jokainen, jolle Poika haluaa tehdä hänet tunnetuksi.” (Luuk. 10:22.) Kun tutkimme evankeliumeja ja näemme, millaisia ajatuksia ja tunteita Jeesuksella oli, opimme samalla ymmärtämään Jehovan ajattelutapaa ja tunteita. Tämän tiedon avulla voimme päästä lähemmäs Jehovaa.
3 Jehovasta tulee meille läheisempi, kun pysymme hänen Poikansa alaisuudessa ja lähellä hänen järjestönsä näkyvää osaa, joka opettaa meitä tekemään hänen tahtonsa. Kuten Matteuksen 24:45–47:ssä ennustettiin, ”isäntä”, Jeesus Kristus, on asettanut ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” antamaan hänen seuraajilleen ”ruokaa oikeaan aikaan”. ”Uskollinen orja” antaa meille nykyään runsaasti hengellistä ruokaa. Tämän kanavan kautta Jehova kehottaa meitä lukemaan Raamattua päivittäin, käymään kokouksissa säännöllisesti ja osallistumaan täysipainoisesti valtakunnan hyvän uutisen saarnaamiseen (Matt. 24:14; 28:19, 20; Joos. 1:8; Ps. 1:1–3). Emme halua koskaan katsoa uskollista orjaa inhimillisestä näkökulmasta. Meidän on pyrittävä pysymään lähellä Jehovan järjestön näkyvää osaa ja noudatettava sen ohjausta. Näin pääsemme lähemmäs Jumalaamme Jehovaa, mikä vahvistaa ja suojelee meitä, kun kohtaamme koettelemuksia.
MIKSI KOETTELEMUKSET LISÄÄNTYVÄT?
4 Olet ehkä ollut totuudessa monia vuosia ja tiedät hyvin, mitä tarkoitetaan sillä, että uskollisuus joutuu koetukselle. Mutta vaikka olisit vasta äskettäin oppinut tuntemaan Jehovan ja liittynyt hänen kansansa yhteyteen, tiedät, että Saatana vastustaa jokaista, joka tunnustaa Jehovan suvereenin vallan (2. Tim. 3:12). Oletpa joutunut kestämään vähän tai paljon, sinulla ei ole mitään syytä pelätä tai lannistua, sillä Jehova on luvannut tukea sinua. Hän pelastaa sinut ja palkitsee sinut ikuisella elämällä. (Hepr. 13:5, 6; Ilm. 2:10.)
5 Näinä Saatanan hallitseman maailman viimeisinä päivinä me kaikki voimme vielä kohdata koettelemuksia. Sen jälkeen kun Jumalan valtakunta perustettiin vuonna 1914, Saatanan ei ole enää sallittu päästä taivaaseen. Hänet ja hänen pahat enkelinsä heitettiin pois taivaasta ja eristettiin maan läheisyyteen. Maan päällä kasvanut ahdinko, muun muassa Jehovan vihkiytyneiden palvelijoiden lisääntynyt vainoaminen, johtuu Saatanan vihasta ja todistaa meidän elävän hänen pahan hallintonsa viimeisiä päiviä. (Ilm. 12:1–12.)
6 Saatana on raivoissaan alennetun tilansa vuoksi, ja hän tietää, että hänellä on vain vähän aikaa. Hän yrittää demoniensa kanssa häiritä kaikin keinoin valtakunnan saarnaamistyötä ja murtaa Jehovan palvelijoiden yksimielisyyden. Olemme siis mukana hengellisessä sodassa, joka ei ole kamppailua ”verta ja lihaa vastaan vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tämän pimeyden maailmanhallitsijoita vastaan, taivaallisia pahoja henkivoimia vastaan”. Mikäli haluamme pysyä Jehovan puolella ja selviytyä voittajina, emme saa antaa periksi tässä taistelussa. Meidän täytyy pitää hengellinen sota-asumme hyvässä kunnossa ja ”pysyä lujina ja vastustaa Paholaisen viekkaita tekoja”. (Ef. 6:10–17.) Tämä vaatii meiltä kestävyyttä.
KESTÄVYYDEN KEHITTÄMINEN
7 Sanan ”kestää” merkitys on, että pysyy ulkoisista vaikutuksista huolimatta ennallaan ja pitää pintansa eikä anna periksi. Hengellisessä mielessä kestävyydellä tarkoitetaan lujuutta toimia oikein huolimatta vaikeuksista, vastustuksesta, vainosta tai muista asioista, joiden tarkoitus on saada meidät luopumaan uskollisuudestamme Jumalaa kohtaan. Kristillistä kestävyyttä täytyy kehittää, ja se vaatii aikaa. Kestävyytemme kasvaa, kun edistymme hengellisesti. Kun kestämme pieniä uskon koetuksia kristillisen vaelluksemme alussa, tulemme vahvemmiksi ja kykenemme kestämään vaikeampia koettelemuksia, joita tulee aivan varmasti myöhemmin (Luuk. 16:10). Meillä ei ole varaa ajatella, että voimme tehdä päätöksen pysyä lujana uskossa vasta sitten kun kohtaamme suuria koettelemuksia. Meidän on tehtävä vakaa päätös jo etukäteen. Apostoli Pietari osoitti, että kestävyys sisältyy Jumalaa miellyttäviin ominaisuuksiin, joita meidän täytyy kehittää. Hän kirjoitti: ”Tehkää kaikkenne lisätäksenne uskoonne hyveellisyyttä, hyveellisyyteenne tietoa, tietoonne itsehillintää, itsehillintäänne kestävyyttä, kestävyyteenne antaumuksellisuutta, antaumuksellisuuteen veljellistä kiintymystä, veljelliseen kiintymykseenne rakkautta.” (2. Piet. 1:5–7; 1. Tim. 6:11.)
Kestävyytemme vahvistuu päivittäin, kun kohtaamme ja voitamme koettelemuksia.
8 Jaakobkin tähdentää kirjeessään kestävyyden kehittämisen merkitystä: ”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona sitä, että joudutte monenlaisiin koettelemuksiin, koska tiedätte, että aidoksi todistettu uskonne saa aikaan kestävyyttä. Antakaa kestävyyden kuitenkin tehdä työnsä täysin valmiiksi, jotta olisitte täydellisiä ja ehyitä ettekä millään tavalla puutteellisia.” (Jaak. 1:2–4.) Jaakob sanoo, että kristittyjen tulee suhtautua koettelemuksiin myönteisesti ja iloita niistä, koska ne auttavat kehittämään kestävyyttä. Oletko sinä ajatellut näin? Sitten Jaakob osoittaa, että kestävyydellä itselläänkin on työ tehtävänään, koska se tekee kristillisestä persoonallisuudestamme täydellisemmän ja auttaa saamaan Jehovan hyväksynnän. Kestävyytemme tosiaan vahvistuu päivittäin, kun kohtaamme ja voitamme koettelemuksia. Kestävyys vuorostaan saa aikaan muita tavoiteltavia ja tärkeitä ominaisuuksia.
9 Kestävyytemme miellyttää Jehovaa, ja hän palkitsee sen antamalla meille ikuisen elämän lahjan. Jaakob sanoi edelleen: ”Onnellinen on se, joka kestää koettelemukset, koska saatuaan hyväksynnän hän saa elämän kruunun, jonka Jehova on luvannut niille, jotka aina rakastavat häntä.” (Jaak. 1:12.) Elämämme tosiaan riippuu kestävyydestämme. Ilman kestävyyttä emme voi pysyä totuudessa. Jos annamme periksi maailman painostukselle, joudumme takaisin maailmaan. Meillä täytyy olla kestävyyttä, jotta saisimme Jehovan henkeä ja voisimme tuottaa hengen hedelmää.
10 Meidän on kehitettävä oikeaa asennetta kärsimyksiä kohtaan, jotta voisimme näinä vaikeina aikoina kestää jatkuvasti. Kuten edellä todettiin, Jaakob kehotti kristittyjä pitämään koettelemuksia ”pelkkänä ilona”. Se ei ehkä ole helppoa, koska voimme joutua kokemaan fyysisiä kärsimyksiä tai henkistä tuskaa. Muista kuitenkin, että vaakalaudalla on tuleva elämämme. Apostolien esimerkki auttaa meitä ymmärtämään, miten kärsimysten aikana voi iloita. Apostolien teoissa kerrotaan: ”He kutsuivat apostolit luokseen, pieksivät heitä ja kielsivät heitä enää puhumasta Jeesuksen nimessä. Sitten he päästivät heidät menemään. Apostolit lähtivät sanhedrinin edestä iloisina siitä, että heillä oli ollut kunnia saada osakseen häpeää hänen nimensä tähden.” (Apt. 5:40, 41.) Apostolit tajusivat kärsimystensä todistavan, että he olivat totelleet Jeesuksen käskyä ja saaneet Jehovan hyväksynnän. Kun Pietari vuosia myöhemmin kirjoitti ensimmäisen kirjeensä, hän selitti, mitä arvoa sellaisella kärsimisellä on. (1. Piet. 4:12–16.)
11 Ajattele myös Paavalia ja Silasta. Kun he tekivät lähetystyötä Filippissä, heidät pidätettiin ja heitä syytettiin siitä, että he häiritsivät kaupunkia ja julistivat kiellettyjä tapoja. Siksi heitä piestiin raa’asti ja heidät heitettiin vankilaan. Raamattu kertoo, että vaikka Paavali ja Silas olivat vielä vankilassa ja heidän haavansa olivat hoitamatta, niin keskiyön vaiheilla he ”rukoilivat ja ylistivät Jumalaa laulamalla” ja ”vangit kuuntelivat heitä” (Apt. 16:16–25). Paavali ja Silas suhtautuivat tilanteeseensa oikein. Kärsimykset, joita he kokivat Kristuksen vuoksi, todistivat heidän olevan nuhteettomia Jumalan ja ihmisten edessä. Sen lisäksi ne tarjosivat heille tilaisuuden antaa lisää todistusta niille, jotka saattaisivat olla halukkaita kuuntelemaan heitä. Kysymys oli ihmisten elämästä. Tuona samana yönä vanginvartija ja hänen perheensä kuuntelivat hyvää uutista ja heistä tuli opetuslapsia. (Apt. 16:26–34.) Paavali ja Silas luottivat Jehovaan, hänen voimaansa ja siihen, että hän halusi tukea heitä kärsimyksissä. He eivät pettyneet.
12 Nykyäänkin saamme Jehovalta kaiken, mitä tarvitsemme kestääksemme koettelemuksia. Hän haluaa, että kestämme. Hän on antanut meille Sanansa, josta saamme täsmällistä tietoa hänen tarkoituksestaan. Tämä vahvistaa uskoamme. Voimme olla toisten uskovien seurassa ja osallistua pyhään palvelukseen. Meillä on myös ainutlaatuinen tilaisuus olla läheisessä yhteydessä Jehovaan rukousten välityksellä. Hän kuuntelee, kun ylistämme häntä ja pyydämme häneltä hartaasti apua pysyäksemme puhtaina hänen edessään (Fil. 4:13). Merkittävä voimanlähde on myös se, että mietimme eteemme asetettua toivoa (Matt. 24:13; Hepr. 6:18; Ilm. 21:1–4).
ERILAISTEN KOETTELEMUSTEN KESTÄMINEN
13 Kohtaamme nykyään hyvin samanlaisia koettelemuksia kuin Jeesuksen Kristuksen varhaiset opetuslapset. Vääriä tietoja saaneet vastustajat ovat kohdelleet nykyisiä Jehovan todistajia väkivaltaisesti niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kuten apostolienkin päivinä, vastustuksen taustalla ovat usein olleet uskonnolliset fanaatikot, joiden väärät opetukset ja tavat paljastetaan Jumalan sanassa (Apt. 17:5–9, 13). Toisinaan Jehovan kansa on saanut huojennusta vetoamalla valtioiden takaamiin laillisiin oikeuksiin (Apt. 22:25; 25:11). Joskus taas vallanpitäjät ovat itse yrittäneet lopettaa toimintamme kieltämällä sen (Ps. 2:1–3). Tällaisissa tilanteissa jäljittelemme rohkeasti uskollisia apostoleja, jotka sanoivat: ”Meidän täytyy totella ennemmin Jumalaa kuin ihmisiä.” (Apt. 5:29.)
14 Kansallismielisyyden lisääntyessä kautta maailman hyvän uutisen julistajia painostetaan yhä voimakkaammin luopumaan tehtävästä, jonka he ovat Jumalalta saaneet. Kaikki Jumalan palvelijat ymmärtävät entistä selvemmin sen varoituksen arvon, joka esitetään Ilmestyksen 14:9–12:ssa ”pedon ja sen kuvan” palvomisesta. Tajuamme, kuinka suuri merkitys on seuraavilla Johanneksen sanoilla: ”Tässä vaaditaan kestävyyttä pyhiltä, jotka noudattavat Jumalan käskyjä ja uskovat Jeesukseen.”
15 Sodista, vallankumouksista, virallisista kielloista tai suoranaisesta vainosta johtuvien koetusten vuoksi sinun voi olla mahdotonta jatkaa palvontaa avoimesti. Seurakunta ei kenties pysty pitämään kokouksia. Yhteys haaratoimistoon saattaa katketa, ja kierrosvalvojien vierailuihin voi tulla keskeytyksiä. Kirjallisuutta ei ehkä saada. Miten sinun tulisi toimia, jos jotain tällaista tapahtuu?
16 Tee, mitä voit, ja siinä määrin kuin kulloisissakin olosuhteissa voit. Henkilökohtainen tutkiminen on yleensä mahdollista. Pienet ryhmät voivat tavallisesti kokoontua tutkimaan yksityiskodeissa. Kokousten perustana voidaan käyttää aiemmin tutkittuja julkaisuja ja Raamattua. Älä huolestu äläkä hermostu. Yleensä hallintoelin onnistuu lyhyen ajan kuluessa saamaan tavalla tai toisella yhteyden vastuullisiin veljiin.
17 Vaikka olisit joutunut eroon kaikista kristityistä veljistäsi, muista, että et ole joutunut eroon Jehovasta etkä hänen Pojastaan. Voit pitää toivosi lujana. Jehova kuulee edelleenkin rukouksesi ja voi vahvistaa sinua hengellään. Etsi häneltä ohjausta. Pidä mielessäsi, että olet Jehovan palvelija ja Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi. Tartu sen vuoksi tilaisuuksiin todistaa. Jehova siunaa ponnistelusi, ja pian toiset voivat alkaa palvoa häntä kanssasi. (Apt. 4:13–31; 5:27–42; Fil. 1:27–30; 4:6, 7; 2. Tim. 4:16–18.)
18 Jos joudut apostolien ja monien muiden tavoin vastakkain jopa kuoleman kanssa, luota ”Jumalaan, joka herättää kuolleet” (2. Kor. 1:8–10). Uskosi ylösnousemukseen voi auttaa sinua kestämään ankaraakin vastustusta (Luuk. 21:19). Jeesus on meille esimerkkinä. Hän tiesi, että hänen uskollisuutensa koetuksissa vahvistaisi muita kestämään. Sinäkin voit olla voimanlähde veljillesi. (Joh. 16:33; Hepr. 12:2, 3; 1. Piet. 2:21.)
19 Vainon ja vastustuksen lisäksi voi syntyä muitakin koettelevia tilanteita. Jotkut ovat esimerkiksi lannistuneet, koska heidän alueensa ihmiset ovat välinpitämättömiä. Toisten on täytynyt kestää fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia tai inhimillisestä heikkoudesta johtuvia rajoituksia. Apostoli Paavalillakin oli kestettävänään jokin koettelemus, joka häiritsi hänen palvelustaan ja välillä vaikeutti sitä (2. Kor. 12:7). Epafroditos, Filippissä ensimmäisellä vuosisadalla asunut kristitty, masentui, koska hänen ystävänsä olivat kuulleet hänen sairastuneen (Fil. 2:25–27). Omat ja toisten puutteet voivat aiheuttaa ongelmia, joita on hyvin vaikea kestää. Kristittyjen kesken tai jopa perheessä voi syntyä persoonallisuuserojen vuoksi ristiriitoja. Ne jotka noudattavat Jehovan sanan neuvoja, voivat kestää ja voittaa nämä ongelmat. (Hes. 2:3–5; 1. Kor. 9:27; 13:8; Kol. 3:12–14; 1. Piet. 4:8.)
LUJA PÄÄTÖS PYSYÄ USKOLLISENA
20 Meidän on ”pysyttävä kiinni” Jeesuksessa Kristuksessa, jonka Jehova on nimittänyt seurakunnan pääksi (Kol. 2:18, 19). Meidän täytyy myös olla läheisessä yhteistyössä ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” ja valvojiksi nimitettyjen veljien kanssa (Hepr. 13:7, 17). Kun toimimme tarkasti teokraattisten järjestelyjen mukaisesti ja olemme yhteistoiminnassa johdon ottavien veljien kanssa, voimme olla kansa, joka on järjestetty tekemään Jehovan tahto. Käytä täysin määrin hyväksesi mahdollisuutta rukoilla. Muista, että edes vankilan muurit tai eristyssellit eivät voi katkaista yhteyttämme rakastavaan taivaalliseen Isäämme eivätkä murtaa keskuudessamme olevaa yksimielisyyttä.
21 Päätä kestää ja tehdä voitavasi työssä, jonka kuolleista herätetty Jeesus Kristus antoi seuraajilleen. Hän kehotti: ”Menkää siksi ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä. Kastakaa heidät Isän, Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matt. 28:19, 20.) Jäljittele Jeesusta pysymällä kestävänä. Pidä toivo ikuisesta elämästä Jumalan valtakunnan alaisuudessa kirkkaana silmiesi edessä. (Hepr. 12:2.) Kastettuina opetuslapsina meillä on kunnia osallistua tämän aikakauden päättymistä koskevan Jeesuksen ennustuksen täyttämiseen. Hän sanoi: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen saarnataan koko maailmassa todistukseksi kaikille kansoille, ja sitten tulee loppu.” (Matt. 24:3, 14.) Jos teemme nyt tätä työtä kokosydämisesti, saamme elää ikuisesti Jehovan lupaamassa uudessa maailmassa!