Jumalan suvereeniuden kristityt todistajat
”’Julistaaksenne laajalti sen oivallisuuksia’, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa.” (1. PIETARIN KIRJE 2:9)
1. Mikä vaikuttava todistus annettiin Jehovasta esikristillisinä aikoina?
LUKUISAT todistajat julistivat esikristillisinä aikoina rohkeasti, että Jehova on ainoa tosi Jumala (Heprealaisille 11:4–12:1). Vahvoina uskossaan he noudattivat pelottomasti Jehovan lakeja eivätkä suostuneet tinkimään palvontaan liittyvissä asioissa. He todistivat voimallisesti Jehovan kaikkeudensuvereeniudesta. (Psalmit 18:21–23; 47:1, 2.)
2. a) Kuka on Jehovan suurin Todistaja? b) Mikä korvasi Israelin kansakunnan Jehovan todistajana? Mistä tiedämme sen?
2 Viimeinen ja suurin esikristillinen todistaja oli Johannes Kastaja (Matteus 11:11). Hän sai ilmoittaa Valitun tulosta ja esitteli Jeesuksen luvattuna Messiaana (Johannes 1:29–34). Jeesus on Jehovan suurin Todistaja, ”uskollinen ja totuudellinen todistaja” (Ilmestys 3:14). Koska lihallinen Israel hylkäsi Jeesuksen, Jehova hylkäsi sen ja nimitti todistajakseen uuden kansakunnan, hengellisen Jumalan Israelin (Jesaja 42:8–12; Johannes 1:11, 12; Galatalaisille 6:16). Pietari lainasi erästä ennustusta Israelista ja osoitti sen soveltuvan ”Jumalan Israeliin”, kristilliseen seurakuntaan, sanoessaan: ”Te olette ’valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä kansakunta, erikoisomaisuudeksi otettu kansa julistaaksenne laajalti sen oivallisuuksia’, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa.” (1. Pietarin kirje 2:9; 2. Mooseksen kirja 19:5, 6; Jesaja 43:21; 60:2.)
3. Mikä on Jumalan Israelin ja ”suuren joukon” ensisijainen tehtävä?
3 Pietarin sanat osoittavat, että Jumalan Israelin ensisijainen tehtävä on todistaa julkisesti Jehovan loistosta. Meidän aikanamme tähän hengelliseen kansakuntaan on liittynyt ”suuri joukko” todistajia, jotka myöskin kirkastavat Jumalaa julkisesti. He huutavat suurella äänellä niin että kaikki voivat kuulla: ”Pelastuksesta saamme kiittää Jumalaamme, joka istuu valtaistuimella, ja Karitsaa.” (Ilmestys 7:9, 10; Jesaja 60:8–10.) Miten Jumalan Israel ja sen toverit voivat antaa todistuksen? Uskonsa ja tottelevaisuutensa välityksellä.
Vääriä todistajia
4. Miksi Jeesuksen ajan juutalaiset olivat vääriä todistajia?
4 Uskoon ja tottelevaisuuteen sisältyy se, että elää jumalisten periaatteiden mukaan. Tämän tärkeys näkyy siitä, mitä Jeesus sanoi oman aikansa juutalaisten uskonnollisista johtajista. Nämä olivat ”istuutuneet Mooseksen istuimelle” Lain opettajiksi. He jopa lähettivät lähetystyöntekijöitä käännyttämään ei-uskovia. Silti Jeesus sanoi heille: ”Te kuljette meret ja mantereet ristiin rastiin tehdäksenne yhden käännynnäisen, ja kun hänestä se tulee, te teette hänet Gehennan alaiseksi kaksin verroin enemmän kuin itsenne!” Nämä uskovaiset olivat vääriä todistajia – kopeita, ulkokultaisia ja rakkaudettomia. (Matteus 23:1–12, 15.) Erään kerran Jeesus sanoi joillekin juutalaisille: ”Te olette isästänne Panettelijasta ja tahdotte tehdä isänne halujen mukaan.” Miksi hän puhui tällä tavoin Jumalan valitun kansakunnan jäsenille? Koska he eivät noudattaneet Jehovan suurimman Todistajan sanoja. (Johannes 8:41, 44, 47.)
5. Mistä tiedämme, että kristikunta on todistanut väärin Jumalasta?
5 Samalla tavoin ovat Jeesuksen päivien jälkeisinä vuosisatoina sadat miljoonat ihmiset kristikunnassa väittäneet olevansa hänen opetuslapsiaan. He eivät kuitenkaan ole tehneet Jumalan tahtoa, ja siksi Jeesus ei tunnusta heitä. (Matteus 7:21–23; 1. Korinttilaisille 13:1–3.) Kristikunta on lähettänyt lähetystyöntekijöitä, joista monet ovat eittämättä olleet vilpittömiä. He ovat kuitenkin opettaneet ihmisiä palvomaan kolmiyhteistä jumaluutta, joka polttaa synnintekijöitä helvetintulessa, eikä useimmilla heidän käännynnäisistään juuri ole näyttöä siitä, että he olisivat kristittyjä. Esimerkiksi Afrikassa sijaitseva Ruanda on ollut hedelmällistä maaperää roomalaiskatolisille lähetystyöntekijöille. Kuitenkin tuon maan katolilaiset liittyivät täysin voimin siellä hiljattain käytyyn etniseen sotaan. Tuon lähetyskentän hedelmä osoittaa, ettei se ole saanut kristikunnalta aitoa kristillistä todistusta (Matteus 7:15–20).
Jumalisten periaatteiden mukainen elämäntapa
6. Millä tavoin oikea käytös on olennaisen tärkeä osa todistamista?
6 Itseään kristityiksi väittävien ihmisten väärän käytöksen vuoksi ”totuuden tietä” soimataan (2. Pietarin kirje 2:2). Todellinen kristitty elää jumalisten periaatteiden mukaan. Hän ei varasta, valehtele, petkuta eikä syyllisty moraalittomuuteen (Roomalaisille 2:22). Missään nimessä hän ei murhaa lähimmäistään. Kristityt aviomiehet valvovat perhettään rakkaudellisesti. Vaimot tukevat tuota valvontaa kunnioittavasti. Vanhemmat valmentavat lapsiaan, niin että heistä tulee vastuuntuntoisia kristittyjä aikuisia. (Efesolaisille 5:21–6:4.) Me kaikki kyllä olemme epätäydellisiä ja teemme virheitä. Mutta todellinen kristitty kunnioittaa Raamatun normeja ja pyrkii vilpittömästi soveltamaan niitä. Muut huomaavat sen, ja se koituu hyväksi todistukseksi. Silloin tällöin joku sellainen, joka on aiemmin ollut totuutta vastaan, on pannut merkille jonkun kristityn oikean käytöksen ja hänet on voitettu. (1. Pietarin kirje 2:12, 15; 3:1.)
7. Kuinka tärkeää kristittyjen on rakastaa toisiaan?
7 Jeesus kertoi, mikä on kristillisen käytöksen olennaisen tärkeä piirre, sanoessaan: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Johannes 13:35.) Saatanan maailmalle on tunnusomaista se, että ihmiset ovat ’epävanhurskaita, jumalattomia, ahneita, pahoja, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petollisuutta ja ilkeämielisyyttä, kuiskuttelijoita, parjaajia, Jumalan vihaajia, röyhkeitä, pöyhkeitä, suuriluuloisia, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia’ (Roomalaisille 1:29, 30). Tällaisessa ympäristössä maailmanlaajuinen rakkauden leimaama järjestö olisi voimakas todiste toimivasta Jumalan hengestä – se olisi vaikuttava todistus. Jehovan todistajat muodostavat tuollaisen järjestön. (1. Pietarin kirje 2:17.)
Todistajat tutkivat Raamattua
8, 9. a) Miten Jumalan lain tutkiminen ja mietiskely vahvistivat psalmistaa? b) Millä tavoin Raamatun tutkiminen ja mietiskely vahvistavat meitä todistamaan jatkuvasti?
8 Onnistuakseen antamaan hyvän todistuksen kristityn on tunnettava Jehovan vanhurskaat periaatteet ja rakastettava niitä sekä todella vihattava maailman turmeltuneisuutta (Psalmit 97:10). Maailma edistää suostutellen omaa ajattelutapaansa, ja sen henkeä voi olla vaikea vastustaa (Efesolaisille 2:1–3; 1. Johanneksen kirje 2:15, 16). Miten voimme säilyttää oikean asenteen? Tutkimalla Raamattua säännöllisesti ja merkityksellisesti. Psalmin 119 kirjoittaja toisti monta kertaa, miten hän rakasti Jehovan lakia. Hän luki ja mietiskeli sitä jatkuvasti, ”kaiken päivää”. (Psalmit 119:92, 93, 97–105.) Siksi hän saattoi kirjoittaa: ”Valhetta olen vihannut, ja totisesti inhoan sitä jatkuvasti. Sinun lakiasi olen rakastanut.” Sen lisäksi hänen syvä rakkautensa kannusti häntä toimimaan. Hän sanoo: ”Seitsemästi päivässä olen ylistänyt sinua vanhurskaiden oikeudellisten päätöstesi takia.” (Psalmit 119:163, 164.)
9 Samalla tavoin jos mekin tutkimme säännöllisesti Jumalan sanaa ja mietiskelemme sitä, se koskettaa sydäntämme ja saa meidät ’ylistämään häntä’ – todistamaan Jehovasta – usein, jopa ”seitsemästi päivässä” (Roomalaisille 10:10). Tämän mukaisesti ensimmäisen psalmin kirjoittaja sanoo, että siitä, joka mietiskelee säännöllisesti Jehovan sanoja, ”on tuleva kuin vesivirtojen varrelle istutettu puu, joka antaa oman hedelmänsä ajallaan ja jonka lehvistö ei lakastu, ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy” (Psalmit 1:3). Apostoli Paavalikin osoitti Jumalan sanalla olevan voimaa kirjoittaessaan: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön.” (2. Timoteukselle 3:16, 17.)
10. Mikä käy selvästi ilmi Jehovan kansasta näinä viimeisinä päivinä?
10 Tosi palvojien määrän nopea kasvu tällä vuosisadalla on osoitus Jehovan siunauksesta. Nämä Jumalan suvereeniuden nykyajan todistajat ovat selvästikin ryhmänä kehittäneet sydämessään rakkautta Jehovan lakiin. Psalmistan tavoin hekin haluavat noudattaa Hänen lakiaan ja todistaa uskollisesti ”yötä päivää” Jehovan loistosta (Ilmestys 7:15).
Jehovan väkevät työt
11, 12. Mitä Jeesuksen ja hänen seuraajiensa suorittamat ihmeteot osoittivat?
11 Ensimmäisellä vuosisadalla pyhä henki antoi uskollisille kristityille todistajille voimaa suorittaa ihmetekoja, mikä oli voimakas todiste siitä, että heidän todistuksensa oli tosi. Ollessaan vankilassa Johannes Kastaja lähetti opetuslapsensa kysymään Jeesukselta: ”Oletko sinä se Tuleva, vai pitääkö meidän odottaa jotakuta toista?” Jeesus ei myöntänyt eikä kieltänyt vaan sanoi: ”Lähtekää matkaan ja kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: sokeat näkevät jälleen ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, ja kuolleita herätetään ja köyhille julistetaan hyvää uutista, ja onnellinen on se, jolla ei ole mitään syytä kompastua minuun.” (Matteus 11:3–6.) Nämä voimateot olivat todistus Johannekselle siitä, että Jeesus todella oli ”se Tuleva” (Apostolien teot 2:22).
12 Samalla tavoin jotkut Jeesuksen seuraajista paransivat sairaita ja jopa herättivät kuolleita (Apostolien teot 5:15, 16; 20:9–12). Nämä ihmeteot olivat kuin todistus itse Jumalalta heidän puolestaan (Heprealaisille 2:4). Ne olivat myös selvä osoitus Jehovan kaikkivoivasta voimasta. Pitää esimerkiksi paikkansa, että Saatanalla, ”maailman hallitsijalla”, on kuoleman aiheuttamiskeinot (Johannes 14:30; Heprealaisille 2:14). Mutta kun Pietari herätti uskollisen naisen Dorkaksen kuolleista, hän saattoi tehdä sen ainoastaan Jehovan voimalla, sillä vain Hän voi palauttaa elämän (Psalmit 16:10; 36:9; Apostolien teot 2:25–27; 9:36–43).
13. a) Miten Raamatun ihmeteot todistavat yhä Jehovan voimasta? b) Miten profetioiden täyttymisellä on ratkaiseva osa Jehovan jumalallisuuden todistamisessa?
13 Noita ihmetekoja ei nykyään enää tapahdu. Ne ovat täyttäneet tehtävänsä. (1. Korinttilaisille 13:8.) Ne ovat kuitenkin yhä kirjoitettuina Raamatuissamme, monien sivustakatsojien todistamina. Kun kristityt nykyään kiinnittävät ihmisten huomion näihin historiallisiin kertomuksiin, nuo teot todistavat edelleen vaikuttavasti Jehovan voimasta. (1. Korinttilaisille 15:3–6.) Lisäksi Jesajan päivinä Jehova viittasi täsmällisiin profetioihin huomattavana todisteena siitä, että Hän on tosi Jumala (Jesaja 46:8–11). Monet Jumalan henkeyttämät Raamatun ennustukset täyttyvät parhaillaan – jotkin niistä kristillisessä seurakunnassa (Jesaja 60:8–10; Daniel 12:6–12; Malakia 3:17, 18; Matteus 24:9; Ilmestys 11:1–13). Sen lisäksi että näiden profetioiden täyttyminen osoittaa meidän elävän ”viimeisiä päiviä”, se saattaa Jehovan kunniaan ainoana tosi Jumalana (2. Timoteukselle 3:1).
14. Millä tavoin Jehovan todistajien nykyhistoria on voimakas todistus siitä, että Jehova on Suvereeni Herra?
14 Vielä lisäksi Jehova tekee yhä suuria, ihmeellisiä tekoja kansansa hyväksi. Hänen henkensä ohjaa Raamatun totuuden valon lisääntymistä. (Psalmit 86:10; Ilmestys 4:5, 6.) Joka puolella maailmaa raportoitu huomattava kasvu on osoitus siitä, että Jehova ’jouduttaa sen aikanaan’ (Jesaja 60:22). Kun maassa toisensa jälkeen on läpi näiden viimeisten päivien puhjennut katkeraa vainoa, Jehovan kansan rohkea kestävyys on ollut mahdollista pyhän hengen vahvistavan tuen ansiosta (Psalmit 18:1, 2, 17, 18; 2. Korinttilaisille 1:8–10). Jehovan todistajien nykyhistoria on tosiaan itsessään voimakas todistus siitä, että Jehova on Suvereeni Herra. (Sakarja 4:6.)
Hyvä uutinen saarnattavana
15. Miten kristillisen seurakunnan oli määrä todistaa laajemmin?
15 Jehova nimitti Israelin todistajakseen kansakuntien edessä (Jesaja 43:10). Silti vain muutama israelilainen sai Jumalalta käskyn mennä saarnaamaan ei-israelilaisille, ja tavallisesti tarkoituksena oli ilmoittaa Jehovan tuomioista (Jeremia 1:5; Joona 1:1, 2). Raamatun heprealaisten kirjoitusten profetiat osoittavat kuitenkin, että Jehova kääntäisi jonain päivänä huomionsa kansakuntiin laajassa mitassa, ja sen hän on tehnyt hengellisen Jumalan Israelin välityksellä (Jesaja 2:2–4; 62:2). Ennen taivaaseen nousuaan Jeesus käski seuraajiaan: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä.” (Matteus 28:19.) Vaikka Jeesus oli keskittynyt ”Israelin huoneen kadonneisiin lampaisiin”, hänen seuraajansa lähetettiin ”kaikkiin kansakuntiin”, vieläpä ”maan ääriin asti” (Matteus 15:24; Apostolien teot 1:8). Koko ihmiskunnan oli määrä kuulla kristillistä todistusta.
16. Minkä tehtävän ensimmäisen vuosisadan seurakunta suoritti ja missä laajuudessa?
16 Paavali osoitti ymmärtävänsä tämän hyvin. Vuonna 61 hän saattoi sanoa, että hyvä uutinen ’kantoi hedelmää ja lisääntyi kaikessa maailmassa’. Hyvä uutinen ei rajoittunut pelkästään yhteen kansakuntaan tai yhteen lahkoon, esimerkiksi siihen, jossa harjoitettiin ”enkelien palvontaa”. Sen sijaan sitä saarnattiin avoimesti ”kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on”. (Kolossalaisille 1:6, 23; 2:13, 14, 16–18.) Jumalan Israel suoritti siis ensimmäisellä vuosisadalla tehtävänsä ’julistaa ”laajalti sen oivallisuuksia”, joka kutsui heidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa’.
17. Miten Matteuksen 24:14 täyttyy edelleen laajassa mitassa?
17 Tuo ensimmäisen vuosisadan saarnaamistyö oli kuitenkin vain esimakua siitä, mitä saataisiin aikaan viimeisinä päivinä. Viitaten eteenpäin eritoten meidän aikaamme Jeesus sanoi: ”Tämä valtakunnan hyvä uutinen tullaan saarnaamaan koko asutussa maassa todistukseksi kaikille kansakunnille, ja sitten tulee loppu.” (Matteus 24:14; Markus 13:10.) Onko tämä ennustus täyttynyt? On tosiaan. Vuonna 1919 pienessä mitassa alkanut hyvän uutisen saarnaaminen on nyt laajentunut runsaaseen 230 maahan. Todistus kuuluu hyytävän kylmässä pohjolassa ja hautovan kuumassa tropiikissa. Suuret mantereet käydään läpi ja syrjäiset saaret etsitään käsiin, jotta niiden asukkaat saisivat todistusta. Hyvää uutista saarnataan jatkuvasti jopa keskellä valtavaa kuohuntaa, esimerkiksi Bosniassa ja Hertsegovinassa käytävää sotaa. Todistus kantaa hedelmää ”kaikessa maailmassa” kuten ensimmäisellä vuosisadalla. Hyvästä uutisesta tiedotetaan ”kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on”. Millaisin tuloksin? Ensinnäkin Jumalan Israelin jäännös on koottu ”jokaisesta heimosta ja kielestä ja kansasta ja kansakunnasta”. Toiseksi on ”suuren joukon” miljoonia jäseniä alettu tuoda ”kaikista kansakunnista ja heimoista ja kansoista ja kielistä”. (Ilmestys 5:9; 7:9.) Matteuksen 24:14 täyttyy edelleen laajassa mitassa.
18. Mitä hyvän uutisen maailmanlaajuinen saarnaamistyö muun muassa saa aikaan?
18 Hyvän uutisen maailmanlaajuinen saarnaaminen todistaa osaltaan, että Jeesuksen kuninkaallinen läsnäolo on alkanut (Matteus 24:3). Se on lisäksi tärkein menetelmä ”maan elon” korjaamisessa, koska se ohjaa ihmisiä kohti ihmiskunnan ainoaa todellista toivoa, Jehovan valtakuntaa (Ilmestys 14:15, 16). Koska vain aidot kristityt saarnaavat hyvää uutista, tämä tärkeä työ auttaa erottamaan tosi kristityt vääristä (Malakia 3:18). Tällä tavoin se johtaa niiden pelastukseen, jotka saarnaavat, sekä niiden, jotka osoittavat sille vastakaikua (1. Timoteukselle 4:16). Ennen kaikkea hyvän uutisen saarnaaminen tuo ylistystä ja kunniaa Jehova Jumalalle, joka on käskenyt tehdä tuon työn ja tukee sen tekijöitä sekä saa sen kantamaan hedelmää (2. Korinttilaisille 4:7).
19. Millainen päätös kaikkia kristittyjä kannustetaan tekemään heidän astuessaan uuteen palvelusvuoteen?
19 Ei ihme, että apostoli Paavali halusi sanoa: ”Voi minua, jos en julistaisi hyvää uutista!” (1. Korinttilaisille 9:16.) Nykyajan kristityt ajattelevat samalla tavalla. On mahtava etu ja suuri vastuu kuulua ”Jumalan työtovereihin”, jotka säteilevät totuuden valoa tässä pimentyneessä maailmassa (1. Korinttilaisille 3:9; Jesaja 60:2, 3). Vaatimattomasti vuonna 1919 alkanut työ on nyt saavuttanut hämmästyttävät mitat. Lähes viisi miljoonaa kristittyä todistaa Jumalan suvereeniudesta käyttäessään yli miljardi tuntia vuosittain pelastussanoman viemiseen toisille. On suuri ilo olla mukana tässä Jehovan nimen pyhittämistä koskevassa työssä! Päättäkäämme olla hidastamatta tahtia astuessamme palvelusvuoteen 1996. Haluamme sen sijaan noudattaa tarkemmin kuin koskaan Paavalin sanoja Timoteukselle: ”Saarnaa sanaa, pysy siinä hellittämättä.” (2. Timoteukselle 4:2.) Samalla rukoilemme koko sydämestämme, että Jehova siunaa ponnistelujamme jatkuvasti.
Muistatko?
◻ Mikä korvasi Israelin Jehovan ”todistajana” kansakuntien edessä?
◻ Miten kristillinen käytös myötävaikuttaa todistamiseen?
◻ Miksi Raamatun tutkiminen ja mietiskely ovat olennaisia kristitylle todistajalle?
◻ Miten Jehovan todistajien nykyhistoria osoittaa, että Jehova on tosi Jumala?
◻ Mitä hyvän uutisen saarnaaminen saa aikaan?
[Kuvat s. 15]
Hyvän uutisen saarnaaminen ei suinkaan ole rajoittunutta vaan sitä julistetaan nykyään ”kaikessa luomakunnassa, joka taivaan alla on”