Raamatun 2. kirja: Toinen Mooseksen kirja

Kirjoittaja: Mooses

Kirjoituspaikka: Erämaa

Kirjoitus päättyi: 1512 eaa.

Tapahtumien aika: 1657–1512 eaa.

1. a) Mitkä ovat 2. Mooseksen kirjan kohokohtia? b) Mitä nimiä 2. Mooseksen kirjalle on annettu, ja minkä kertomuksen jatkoa se on?

SYKÄHDYTTÄVÄ kertomus niistä huomattavista tunnusmerkeistä ja ihmeistä, jotka Jehova teki vapauttaessaan nimikkokansansa sen Egyptissä kokemista ahdistuksista, Israelin järjestäminen hänen erikoisomaisuudekseen ”pappisvaltakuntana ja pyhänä kansakuntana” ja teokraattiseksi kansakunnaksi muodostetun Israelin historian alku – nämä ovat Raamatun 2. Mooseksen kirjan kohokohtia. (2. Moos. 19:6, UM) Hepreaksi sen nimi on Weʼelʹleh šemōtʹ, joka merkitsee ’ja nämä ovat nimet’, tai pelkästään Šemōtʹ ’nimet’ sen ensimmäisten sanojen mukaan. Septuaginta-käännöksessä sen nimi on Eʹkso·dos, joka on latinalaistettu muotoon Exodus ja joka merkitsee ’poismeno’ tai ’lähtö’. Toinen Mooseksen kirja on jatkoa 1. Mooseksen kirjan kertomukseen, mikä näkyy sen ensimmäisestä sanasta ”ja” sekä siitä, että Jaakobin poikien nimet luetellaan uudelleen 1. Mooseksen kirjan 46:8–27:ssä olevan täydellisemmän esityksen perusteella.

2. Mitä 2. Mooseksen kirjassa paljastetaan nimestä JEHOVA?

² Toisessa Mooseksen kirjassa paljastetaan Jumalan suurenmoinen nimi, JEHOVA, koko sen kunnian ja pyhyyden loistossa. Ryhtyessään havainnollistamaan nimensä merkityksen syvyyttä Jumala sanoi Moosekselle: ”MINÄ OSOITTAUDUN MIKSI OSOITTAUDUN”, ja lisäsi, että hänen tulisi sanoa Israelille: ”MINÄ OSOITTAUDUN [hepreaksi: אהיה, ʼEh·jehʹ, joka on peräisin heprean kielen verbistä ha·jahʹ] on lähettänyt minut teidän luoksenne.” Nimi JEHOVA (יהוה, JHWH) on peräisin sille sukua olevasta heprealaisesta verbistä ha·wahʹ ’tulla (joksikin)’ ja merkitsee oikeastaan ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Varmasti ne Jehovan mahtavat ja pelottavat teot, joita hän nyt ryhtyi tekemään kansansa Israelin puolesta, julistivat tuon nimen suuruutta ja verhosivat sen loistavaan kunniaan tehden sen muistoksi ”sukupolvesta sukupolveen”, nimeksi jota tulee kunnioittaa syvästi iäti. Mikään ei voi olla meille hyödyllisempää kuin se, että tunnemme tähän nimeen liittyvän suurenmoisen historian ja että palvomme ainoaa tosi Jumalaa, Häntä joka julistaa: ”Minä olen Jehova.”a – 2. Moos. 3:14, 15; 6:6; UM.

3. a) Mistä tiedämme, että Mooses oli 2. Mooseksen kirjan kirjoittaja? b) Milloin 2. Mooseksen kirja kirjoitettiin, ja minkä ajanjakson se käsittää?

³ Mooses on 2. Mooseksen kirjan kirjoittaja, mikä ilmenee siitä, että se on Pentateukin toinen osa. Kirjassa itsessään mainitaan kolme tapausta, joissa Mooses teki kirjalliset muistiinpanot Jehovan käskystä. (17:14; 24:4; 34:27) Raamatunoppineiden Westcottin ja Hortin mukaan Jeesus ja Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat lainaavat 2. Mooseksen kirjaa tai viittaavat siihen yli 100 kertaa, esimerkiksi kun Jeesus sanoi: ”Eikö Mooses antanut teille Lain?” Toinen Mooseksen kirja kirjoitettiin Siinain erämaassa vuonna 1512 eaa., vuosi sen jälkeen kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptistä. Se käsittää 145 vuoden ajanjakson, Joosefin kuolemasta vuonna 1657 eaa. Jehovan palvontatabernaakkelin pystyttämiseen vuonna 1512 eaa. – Joh. 7:19; 2. Moos. 1:6; 40:17.

4, 5. Mitkä arkeologiset todisteet tukevat 2. Mooseksen kirjan kertomusta?

⁴ Kun otamme huomioon, että 2. Mooseksen kirjan tapahtumat sattuivat noin 3500 vuotta sitten, niin on olemassa hämmästyttävän paljon arkeologisia ja muita ulkoisia todisteita, jotka vahvistavat tämän kertomuksen täsmällisyyden. Egyptiläisiä nimiä on käytetty oikein 2. Mooseksen kirjassa, ja siinä mainitut arvonimet vastaavat egyptiläisiä piirtokirjoituksia. Arkeologia osoittaa, että egyptiläisten tapana oli sallia vierasmaalaisten asua Egyptissä, mutta pysyä heistä erillään. Niilin vesiä käytettiin peseytymiseen, mikä tuo mieleen sen, että faraon tytär peseytyi siinä. On löydetty tiiliä, joiden valmistamiseen on toisinaan käytetty olkia ja toisinaan ei. Lisäksi taikuudenharjoittajat olivat huomattavassa asemassa Egyptin kukoistuksen päivinä. – 2. Moos. 8:22; 2:5; 5:6, 7, 18; 7:11.

⁵ Muistomerkit osoittavat, että faraot itse johtivat vaununajajiaan taisteluun, ja 2. Mooseksen kirjassa ilmaistaan, että Mooseksen päivien farao noudatti tätä tapaa. Miten suuri hänen nöyryytyksensä onkaan täytynyt olla! Mistä sitten johtuu se, että muinaisissa egyptiläisissä asiakirjoissa ei lainkaan viitata israelilaisten oleskeluun tuossa maassa tai Egyptiä kohdanneeseen onnettomuuteen? Arkeologia on osoittanut, että uuden egyptiläisen hallitsijasuvun tapana oli poistaa aikaisemmista asiakirjoista kaikki vähemmän mairittelevat kohdat. Niissä ei koskaan kerrottu nöyryyttävistä tappioista. Egyptin jumalia, esimerkiksi Niilin jumalaa, sammakoiden jumalaa ja auringon jumalaa, kohdanneet iskut, jotka saattoivat nämä väärät jumalat häpeään ja osoittivat Jehovan ylimmäksi, eivät sopineet ylpeän kansan aikakirjoihin. – 14:7–10; 15:4.b

6. Minkä paikkojen yleensä arvellaan olleen israelilaisten ensimmäisiä leiripaikkoja?

⁶ Mooseksen 40 vuotta kestänyt palvelus Jetron paimenena tutustutti hänet tuon alueen elinoloihin sekä vesi- ja ruokapaikkoihin, joten hän oli erittäin pätevä johtamaan israelilaisten lähtöä Egyptistä. Tarkkaa matkareittiä ei voida nykyään jäljittää varmasti, koska monien kertomuksessa mainittujen paikkojen sijaintia ei voida määrittää täsmällisesti. Maran, yhden ensimmäisistä leiripaikoista Siinain niemimaalla, arvellaan tavallisesti kuitenkin olleen sama paikka kuin ʽEin Hawwara, joka sijaitsee 80 kilometriä nykyisestä Suezista eteläkaakkoon. Elimin, toisen leiripaikan, arvellaan perinteisesti olleen nykyinen Wadi Gharandel, joka sijaitsee vajaat 90 kilometriä Suezista eteläkaakkoon. On kiinnostavaa, että tämä nykyinen paikka tunnetaan juottopaikkana, jossa on kasvillisuutta ja palmuja, mikä tuo mieleen Raamatun mainitseman Elimin, jossa oli ”kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta”.c Mooseksen kertomuksen oikeaperäisyys ei kuitenkaan ole riippuvainen siitä, ovatko arkeologit vahvistaneet matkareitin varrella olleiden paikkojen sijainnin. – 15:23, 27.

7. Mitkä muut, esimerkiksi tabernaakkelin rakentamiseen liittyvät, todisteet vahvistavat 2. Mooseksen kirjan henkeytetyksi?

⁷ Kertomus tabernaakkelin rakentamisesta Siinain edustalla olevilla tasangoilla sopii paikallisiin olosuhteisiin. Muuan tutkija sanoi: ”Muodoltaan, rakenteeltaan ja materiaaleiltaan tabernaakkeli kuuluu kokonaan erämaahan. Sen rakenteissa käytettyä puuta on siellä runsaasti.”d Onpa kyse nimistä, tavoista, uskonnosta, paikoista, maantiedosta tai materiaaleista, ulkoisten todisteiden paljous vahvistaa henkeytetyn 2. Mooseksen kirjan kertomuksen, joka on nyt noin 3500 vuotta vanha.

8. Miten 2. Mooseksen kirjan osoitetaan punoutuvan muihin Raamatun osiin henkeytettynä ja hyödyllisenä?

⁸ Muut Raamatun kirjoittajat viittasivat alituisesti 2. Mooseksen kirjaan, mikä osoittaa sen profeetallisen merkityksen ja arvon. Yli 900 vuotta myöhemmin Jeremia kirjoitti ”tosi Jumalasta, Suuresta, Mahtavasta, jonka nimi on armeijoiden Jehova”, joka toi kansansa Israelin pois Egyptistä ”tunnusmerkein ja ihmein sekä voimakkaalla kädellä ja ojennetulla käsivarrella ja suurella pelottavuudella”. (Jer. 32:18–21, UM) Kun Stefanus yli 1500 vuotta myöhemmin esitti vaikuttavan todistuksensa, joka johti hänen marttyyrikuolemaansa, hän perusti sen suureksi osaksi 2. Mooseksen kirjan tietoihin. (Apt. 7:17–44) Mooseksen elämä mainitaan Heprealaiskirjeen 11:23–29:ssä esimerkkinä uskosta, ja Paavali viittaa usein muissakin kohdissa 2. Mooseksen kirjaan esittäessään esimerkkejä ja varoituksia meille nykyään eläville. (Apt. 13:17; 1. Kor. 10:1–4, 11, 12; 2. Kor. 3:7–16) Kaikki tämä auttaa meitä ymmärtämään, miten Raamatun eri osat punoutuvat toisiinsa, ja jokainen jakso on omalta osaltaan hyödyksi Jehovan tarkoituksen paljastamisessa.

TOISEN MOOSEKSEN KIRJAN SISÄLTÖ

9. Millaisissa olosuhteissa Mooses syntyy ja kasvaa?

⁹ Jehova valtuuttaa Mooseksen ja tähdentää omaa muistettavaa nimeään (1:1–4:31). Sen jälkeen kun 2. Mooseksen kirjassa on lueteltu niiden Israelin poikien nimet, jotka ovat tulleet Egyptiin, siinä kerrotaan seuraavaksi Joosefin kuolemasta. Aikanaan Egyptiä nousee hallitsemaan uusi kuningas. Kun hän näkee, että israelilaiset ’lisääntyvät ja enenevät hyvin suurilukuisiksi’, hän ottaa käyttöön sortotoimet, muun muassa pakkotyön, ja yrittää vähentää Israelin miespuolista väestöä käskemällä hävittää kaikki vastasyntyneet poikalapset. (1:7) Näissä oloissa syntyy poika eräälle Leevin huoneeseen kuuluvalle israelilaiselle. Se on perheen kolmas lapsi. Kun poika on kolmen kuukauden ikäinen hänen äitinsä kätkee hänet papyrusarkussa kaislikkoon Niilin rantaan. Faraon tytär löytää pojan, pitää hänestä ja adoptoi hänet. Lapsen omasta äidistä tulee hänen imettäjänsä, ja näin hän kasvaa israelilaisessa kodissa. Myöhemmin hänet viedään faraon hoviin. Hänen nimekseen pannaan Mooses, joka merkitsee ’ylös vedetty [toisin sanoen vedestä pelastettu]’. – 2. Moos. 2:10; Apt. 7:17–22.

10. Mitkä tapahtumat johtavat siihen, että Mooses valtuutetaan erikoispalvelukseen?

¹⁰ Tämä Mooses on kiinnostunut israelilaistoveriensa hyvinvoinnista. Hän tappaa erään egyptiläisen, koska tämä pahoinpitelee muuatta israelilaista. Hänen on sen vuoksi paettava, ja niin hän päätyy Midianin maahan. Siellä hän nai Sipporan, Midianin papin Jetron tyttären. Aikanaan Mooseksesta tulee kahden pojan, Geersomin ja Elieserin, isä. Mooseksen ollessa 80-vuotias ja vietettyä 40 vuotta erämaassa Jehova valtuuttaa hänet erikoispalvelukseen Jehovan nimen pyhittämiseksi. Paimentaessaan eräänä päivänä Jetron katrasta lähellä Horebia, ”Jumalan vuorta”, Mooses näkee orjantappurapensaan, joka on liekeissä eikä kuitenkaan kulu. Kun hän menee tutkimaan asiaa, häntä puhuttelee Jehovan enkeli, joka kertoo hänelle Jumalan tarkoituksesta tuoda kansansa, ”israelilaiset, pois Egyptistä”. (2. Moos. 3:1, 10) Moosesta tullaan käyttämään Jehovan välikappaleena Israelin vapauttamisessa Egyptin orjuudesta. – Apt. 7:23–35.

11. Missä erityismerkityksessä Jehova sitten tekee nimensä tunnetuksi?

¹¹ Mooses kysyy sitten, miten hänen on ilmoitettava Jumala israelilaisille. Tällöin Jehova tekee ensimmäisen kerran tunnetuksi nimensä varsinaisen merkityksen ja liittää sen määrätarkoitukseensa ja asettaa sen muistoksi. ”Näin sinun pitää sanoa israelilaisille: ’MINÄ OSOITTAUDUN on lähettänyt minut teidän luoksenne. – – Jehova, esi-isienne Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala sekä Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.’” Hänen nimensä, Jehova, osoittaa hänet sellaiseksi, joka saa nimikkokansaansa koskevan tarkoituksensa toteutumaan. Tälle kansalle, Abrahamin jälkeläisille, hän antaa sen esi-isille luvatun maan, ”maan joka vuotaa maitoa ja hunajaa”. – 2. Moos. 3:14, 15, 17, UM.

12. Mitä Jehova selittää Moosekselle israelilaisten vapauttamisesta, ja miten kansa suhtautuu tunnusmerkkeihin?

¹² Jehova selittää Moosekselle, että Egyptin kuningas ei päästä israelilaisia lähtemään, vaan että Hänen on ensin lyötävä Egyptiä kaikilla ihmeellisillä teoillaan. Moosekselle annetaan hänen veljensä Aaron puhetorveksi, ja he saavat tehtäväkseen kolme tunnusmerkkiä saadakseen israelilaiset vakuuttuneiksi siitä, että he tulevat Jehovan nimessä. Matkalla Egyptiin Mooseksen poika on ympärileikattava kuoleman estämiseksi perheessä, ja näin Moosesta muistutetaan Jumalan vaatimuksista. (1. Moos. 17:14) Mooses ja Aaron kokoavat Israelin poikien vanhimmat ja ilmoittavat heille Jehovan tarkoituksesta viedä heidät pois Egyptistä ja johtaa heidät Luvattuun maahan. He tekevät tunnusmerkit, ja kansa uskoo.

13. Mitä seuraa Mooseksen ensimmäisestä tapaamisesta faraon kanssa?

¹³ Egyptiä kohtaavat iskut (5:1–10:29). Mooses ja Aaron menevät nyt faraon luo ja ilmoittavat, että Jehova, Israelin Jumala, on sanonut: ”Lähetä kansani pois.” Ylenkatseelliseen sävyyn ylpeä farao vastaa: ”Kuka on Jehova, niin että minun pitäisi totella hänen ääntään ja lähettää Israel pois? Minä en tunne lainkaan Jehovaa enkä sitä paitsi aio lähettää Israelia pois.” (5:1, 2, UM) Sen sijaan että farao vapauttaisi israelilaiset, hän määrää heille kovempia tehtäviä. Jehova kuitenkin uudistaa lupauksensa vapautuksesta ja liittää sen jälleen nimensä pyhittämiseen: ”Minä olen Jehova – –. Ja minä – – osoittaudun teille Jumalaksi – –. Minä olen Jehova.” – 6:6–8, UM.

14. Miten egyptiläisten on pakko tunnustaa ”Jumalan sormi”?

¹⁴ Kun Mooses tekee faraon edessä tunnusmerkin käskemällä Aaronia heittämään sauvansa maahan, jolloin se muuttuu suureksi käärmeeksi, niin Egyptin taikuutta harjoittavat papit jäljittelevät tätä ihmetekoa. Vaikka Aaronin suuri käärme nielee heidän käärmeensä, niin faraon sydän paatuu. Jehova ryhtyy nyt aiheuttamaan Egyptille kymmentä peräkkäistä ankaraa iskua. Ensiksi egyptiläisten Niilivirta ja kaikki Egyptin vedet muuttuvat vereksi. Sitten heitä kohtaa sammakkovitsaus. Taikuutta harjoittavat papit jäljittelevät näitä kahta iskua, mutta eivät kolmatta, jolloin ihmisiin ja eläimiin tulee sääskiä. Egyptin pappien on tunnustettava, että tämä on ”Jumalan sormi”. Farao ei kuitenkaan päästä Israelia pois. – 8:19.

15. Mitkä iskut vaivaavat vain egyptiläisiä, ja ainoastaan mistä syystä Jehova sallii faraon olla olemassa?

¹⁵ Kolme ensimmäistä iskua kohtaavat sekä egyptiläisiä että israelilaisia, mutta neljännestä lähtien vaivataan ainoastaan egyptiläisiä, ja Israel on erillään Jehovan suojeluksessa. Neljäntenä iskuna ovat sankat paarmaparvet. Sitten iskee rutto kaikkeen Egyptin karjaan, ja sitä seuraavat märkäpaiseet ihmisissä ja eläimissä, niin että taikuutta harjoittavat papitkaan eivät kykene seisomaan Mooseksen edessä. Jälleen Jehova antaa faraon sydämen paatua ja julistaa hänelle Mooseksen kautta: ”Mutta juuri sitä varten minä olen antanut sinun säilyä, että näyttäisin sinulle voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä.” (9:16) Sitten Mooses ilmoittaa faraolle seuraavan iskun, ”ylen ankaran raesateen”, ja tässä yhteydessä Raamattu mainitsee ensimmäisen kerran joidenkuiden faraon palvelijoiden pelkäävän Jehovan sanaa ja toimivan sen mukaan. Kahdeksas ja yhdeksäs isku – kulkusirkkojen hyökkäys ja synkkä pimeys – seuraavat nopeassa tahdissa, ja uppiniskainen, raivostunut farao uhkaa Moosesta kuolemalla, jos tämä vielä yrittää tulla hänen kasvojensa eteen. – 9:18.

16. Mitä Jehova käskee passahista ja happamattomien leipien juhlasta?

¹⁶ Passah ja esikoisten lyöminen (11:1–13:16). Jehova julistaa nyt: ”Vielä yhden vitsauksen minä annan tulla faraolle ja Egyptiin” – esikoisten kuoleman. (11:1) Hän määrää, että abibkuun tulee olla Israelille kuukausista ensimmäinen. Sen 10. päivänä heidän tulee ottaa lammas tai vuohi – uros, vuoden vanha, virheetön – ja 14. päivänä heidän tulee tappaa se. Tuona iltana heidän on otettava eläimen verta ja roiskittava sitä molempiin ovenpieliin ja ovenpäälliseen, ja sitten heidän on pysyttävä sisällä talossa ja syötävä paahdettu eläin, josta ei tule murtaa yhtään luuta. Talossa ei saa olla mitään hapatetta, ja heidän on syötävä kiireesti, pukeutuneina ja marssimaan varustautuneina. Passahin (pääsiäisen) eli ohimenojuhlan on määrä olla muistona, juhlana Jehovan kunniaksi sukupolvesta toiseen. Sitä on määrä seurata seitsenpäiväinen happamattomien leipien juhla. Heidän tulee opettaa pojilleen täysin tämän kaiken merkitys. (Myöhemmin Jehova antaa lisäohjeita näistä juhlista ja käskee, että kaikki Israeliin kuuluvat ihmisten esikoispojat samoin kuin eläinten urospuoliset esikoiset täytyy pyhittää hänelle.)

17. Mitkä tapahtumat tekevät tästä ikimuistoisen yön?

¹⁷ Israel tekee niin kuin Jehova käskee. Sitten onnettomuus iskee! Keskiyöllä Jehova surmaa kaikki Egyptin esikoiset, mutta kulkee samalla Israelin esikoisten ohi ja pelastaa heidät. ”Menkää pois minun kansani joukosta”, huutaa farao. Ja ’egyptiläiset jouduttavat kansaa’ saadakseen sen lähtemään nopeasti. (12:31, 33) Israelilaiset eivät lähde tyhjin käsin, sillä he pyytävät ja saavat egyptiläisiltä hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita. He marssivat pois Egyptistä taistelumuodostelmassa, 600000 jalkamiestä sekä heidän perheensä, paljon ei-israelilaisista muodostunutta sekakansaa ja eläimiä hyvin suuret laumat. Tämä merkitsee, että 430 vuotta on kulunut siitä, kun Abraham ylitti Eufratin mennäkseen Kanaanin maahan. Se on tosiaan ikimuistoinen yö. – 2. Moos. 12:40, UM, viitelaitos (engl.), 2. alaviite; Gal. 3:17.

18. Miten Jehovan nimen pyhitys huipentuu Punaisellamerellä?

¹⁸ Jehovan nimi pyhitetään Punaisellamerellä (13:17–15:21). Opastaen Israelia päivällä pilvipatsaassa ja yöllä tulipatsaassa Jehova johtaa sen pois Sukkotin tietä. Jälleen farao paatuu ja ajaa Israelia takaa parhailla sotavaunuillaan ja uskoo saaneensa sen satimeen Punaisenmeren luona. Mooses rauhoittaa kansaa sanoen: ”Älkää pelätkö. Pysykää lujina ja katsokaa Jehovan pelastusta, jonka hän toteuttaa teille tänään.” (14:13, UM) Sitten Jehova peräännyttää merta ja muodostaa pakokäytävän, jota pitkin Mooses johtaa israelilaiset turvallisesti itärannalle. Faraon mahtavat joukot syöksyvät heidän peräänsä, mutta joutuvatkin ansaan ja hukkuvat takaisin palaaviin vesiin. Millainen Jehovan nimen pyhityksen huipentuma! Miten suurenmoinen syy iloita hänessä! Tämä ilo ilmaistaan sitten Raamatun ensimmäisessä suuressa voittolaulussa: ”Tahdon laulaa Jehovalle, sillä hänestä on tullut korkealle korotettu. Hevosen ja sen ratsastajan hän on syössyt mereen. Voimani ja väkevyyteni on Jah, koska hän toimii pelastuksekseni. – – Jehova on kuninkaana ajan hämärään asti, niin, ikuisesti.” – 15:1, 2, 18, UM.

19. Mitä huomattavia tapahtumia sattuu matkalla kohti Siinaita?

¹⁹ Jehova tekee lakiliiton Siinailla (15:22–34:35). Israel tekee matkaa taipaleittain Jehovan opastamana kohti Siinaita, tosi Jumalan vuorta. Kun kansa nurisee karvaan veden takia Marassa, Jehova tekee sen heille makeaksi. Kun he jälleen nurisevat lihan ja leivän puutetta, hän antaa heille viiriäisiä illalla ja makeahkoa mannaa – kuin kastetta maahan – aamulla. Tämä manna on oleva israelilaisten leipää seuraavien 40 vuoden ajan. Ensimmäisen kerran historiassa Jehova määrää myös lepopäivän eli sapatin vieton ja käskee israelilaisten poimia kaksinkertaisen määrän mannaa kuudentena päivänä eikä anna sitä seitsemäntenä päivänä. Hän antaa heille myös vettä Refidimissä ja taistelee heidän puolestaan Amalekia vastaan ja panee Mooseksen kirjoittamaan muistiin hänen tuomionsa, jonka mukaan Amalek hävitetään täydellisesti.

20. Miten saadaan aikaan parempi organisaatio?

²⁰ Mooseksen appi Jetro tuo sitten Mooseksen vaimon ja hänen kaksi poikaansa tämän luo. Nyt on tullut aika organisoida Israel paremmin, ja Jetro antaa joitakin hyviä, käytännöllisiä neuvoja. Hän neuvoo Moosesta, ettei tämän tule kantaa koko taakkaa yksin, vaan nimittää kyvykkäitä, Jumalaa pelkääviä miehiä tuomitsemaan kansaa tuhannen-, sadan-, viidenkymmenen- ja kymmenenpäällikköinä. Mooses tekee näin, joten ainoastaan vaikeat tapaukset tulevat nyt hänelle.

21. Minkä lupauksen Jehova seuraavaksi antaa, mutta millä ehdoilla?

²¹ Kolme kuukautta Egyptistä lähdön jälkeen Israel leiriytyy Siinain erämaahan. Siellä Jehova lupaa: ”Ja jos nyt tarkoin tottelette ääntäni ja pidätte liittoni, niin te totisesti tulette kaikista muista kansoista minun erikoisomaisuudekseni, sillä koko maa kuuluu minulle. Ja teistä tulee minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansakunta.” Kansa lupaa: ”Kaiken, mitä Jehova on puhunut, me tahdomme tehdä.” (19:5, 6, 8, UM) Israelin pyhittäytymisajan jälkeen Jehova laskeutuu kolmantena päivänä vuorelle ja saa sen savuamaan ja vapisemaan.

22. a) Mitkä käskyt sisältyvät Kymmeneen sanaan? b) Mitä muita oikeudellisia päätöksiä Israelille asetetaan, ja miten kansakunta otetaan lakiliittoon?

²² Jehova ryhtyy sitten antamaan Kymmentä sanaa eli Kymmentä käskyä. Ne tähdentävät yksinomaista antaumusta Jehovalle ja kieltävät muut jumalat, kuvien palvonnan ja Jehovan nimen käyttämisen arvottomalla tavalla. Israelilaisten käsketään suorittaa palvelusta kuusi päivää ja pitää sitten sapatti Jehovan kunniaksi sekä kunnioittaa isää ja äitiä. Lait murhaa, aviorikosta, varastamista, väärin todistamista ja himoitsemista vastaan täydentävät nuo Kymmenen sanaa. Sitten Jehova asettaa heille edelleen oikeudellisia päätöksiä, uudelle kansalle annettavia ohjeita, jotka koskevat orjuutta, pahoinpitelyä, vahinkoja, korvauksia, varkautta, tulen aiheuttamaa vahinkoa, väärää palvontaa, viettelemistä, leskien ja orpojen huonoa kohtelua, lainoja ja monia muita asioita. Sapattilait annetaan ja kolme vuosittaista juhlaa järjestetään Jehovan palvontaa varten. Sitten Mooses kirjoittaa Jehovan sanat muistiin, uhreja uhrataan ja puolet verestä vihmotaan alttarille. Liiton kirja luetaan kansalle, ja kun se jälleen vakuuttaa haluavansa totella, loppu verestä vihmotaan kirjan ja koko kansan päälle. Näin Jehova tekee lakiliiton Israelin kanssa Mooseksen toimiessa välittäjänä. – Hepr. 9:19, 20.

23. Mitä ohjeita Jehova antaa Moosekselle vuorella?

²³ Mooses menee sitten ylös Jehovan luo vuorelle ottamaan vastaan Lakia. 40 päivän ja yön aikana hänelle annetaan monia ohjeita tabernaakkeliin tarvittavista materiaaleista, yksityiskohtia sen kalusteista, pikkutarkka selvitys itse tabernaakkelista ja pappien vaatteiden malli, muun muassa ohjeet Aaronin turbaaniin tulevasta, puhdasta kultaa olevasta levystä, jossa on kirjoitus ”Pyhyys kuuluu Jehovalle”. Papiston virkaanasetus ja palvelus selostetaan yksityiskohtaisesti, ja Moosesta muistutetaan siitä, että sapatti on tunnusmerkkinä Jehovan ja israelilaisten välillä ”ajan hämärään asti”. Moosekselle annetaan sitten kaksi ”Jumalan sormella” kirjoitettua Todistuksen taulua. – 2. Moos. 28:36; 31:17, 18; UM.

24. a) Minkä synnin kansa tekee ja millaisin seurauksin? b) Miten Jehova seuraavaksi paljastaa nimensä ja kirkkautensa Moosekselle?

²⁴ Sillä välin kansa tulee kärsimättömäksi ja pyytää Aaronia tekemään jumalan, joka kulkee heidän edellään. Aaron tekee jumalan muotoilemalla kultaisen vasikan, ja kansa palvoo sitä juhlassa, jota hän kutsuu ”juhlaksi Jehovan kunniaksi”. (32:5, UM) Jehova sanoo hävittävänsä Israelin perin pohjin, mutta Mooses puhuu sen puolesta, vaikka hän murskaakin taulut omassa leimuavassa suuttumuksessaan. Leevin pojat asettuvat nyt puhtaan palvonnan puolelle ja surmaavat 3000 juhlijaa. Jehovakin vitsaa heitä. Sen jälkeen kun Mooses anoo Jumalaa edelleen johtamaan kansaansa, hänelle sanotaan, että hän saa nähdä vilaukselta Jumalan kirkkauden, ja hänen käsketään veistää kaksi uutta taulua, joihin Jehova kirjoittaa uudelleen Kymmenen sanaa. Kun Mooses nousee vuorelle toisen kerran, Jehova julistaa hänelle Jehovan nimeä kulkiessaan ohi: ”Jehova, Jehova, armollinen ja suopea Jumala, hidas vihastumaan ja runsas uskollisessa rakkaudessa ja totuudessa, joka säilyttää uskollisen rakkauden tuhansille.” (34:6, 7, UM) Sitten hän esittää liittonsa ehdot, ja Mooses kirjoittaa ne muistiin sellaisina kuin ne meillä nykyään ovat 2. Mooseksen kirjassa. Kun Mooses laskeutuu Siinain vuorelta, hänen kasvojensa iho sädehtii Jehovan paljastaman kirkkauden takia. Hänen on sen vuoksi pantava verho kasvoilleen. – 2. Kor. 3:7–11.

25. Mitä kerrotaan tabernaakkelista ja Jehovan kirkkauden muista ilmentymistä?

²⁵ Tabernaakkelin rakentaminen (35:1–40:38). Mooses kutsuu sitten Israelin koolle ja välittää sille Jehovan sanat ja kertoo, että altissydämisillä on etu antaa lahjoituksia tabernaakkelia varten ja viisassydämisillä etu työskennellä sen rakentamiseksi. Pian Moosekselle ilmoitetaan: ”Kansa tuo paljon enemmän kuin palveluksessa tarvitaan siihen työhön, jonka Jehova on käskenyt tehdä.” (36:5, UM) Jehovan hengen täyttämät työmiehet ryhtyvät Mooseksen ohjauksessa rakentamaan tabernaakkelia ja sen kalusteita ja valmistamaan kaikkia pappien vaatteita. Vuoden kuluttua Egyptistä lähdöstä tabernaakkeli saadaan valmiiksi ja pystytetään tasangolle Siinain vuoren eteen. Jehova osoittaa hyväksyntänsä peittämällä kohtaamisteltan pilvellään ja täyttämällä tabernaakkelin kirkkaudellaan, niin ettei Mooses voi mennä telttaan. Tämä sama pilvi päivällä ja tuli yöllä ilmaisevat Jehovan johtavan Israelia koko sen vaelluksen aikana. Nyt on vuosi 1512 eaa., ja 2. Mooseksen kirjan kertomus päättyy tähän Jehovan nimen tultua loistavasti pyhitetyksi hänen Israelin hyväksi tekemiensä ihmeellisten töiden kautta.

MIKSI HYÖDYLLINEN

26. a) Miten 2. Mooseksen kirja vahvistaa uskoa Jehovaan? b) Miten Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten viittaukset 2. Mooseksen kirjaan lisäävät uskoamme?

²⁶ Toisessa Mooseksen kirjassa Jehova paljastetaan ennen kaikkea suureksi Vapauttajaksi ja Organisaattoriksi ja suurenmoisten lupaustensa Täyttäjäksi, ja se vahvistaa uskoamme häneen. Tämä usko lisääntyy, kun tutkimme niitä lukuisia Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten viittauksia 2. Mooseksen kirjaan, joissa osoitetaan lakiliiton monien piirteiden täyttymys, ylösnousemuksen varmuus ja se, että Jehova huolehtii kansansa ylläpidosta, sekä esitetään kristillisen avustustyön esikuvia, neuvoja vanhempia kohtaan ilmaistavasta huomaavaisuudesta, vaatimukset elämän saamiseksi ja se, miten tulee suhtautua ansaittuun rangaistukseen. Lain ydin esitettiin lopulta kahdessa käskyssä, jotka koskevat rakkauden osoittamista Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan. – Matt. 22:32 – 2. Moos. 4:5; Joh. 6:31–35 ja 2. Kor. 8:15 – 2. Moos. 16:4, 18; Matt. 15:4 ja Ef. 6:2 – 2. Moos. 20:12; Matt. 5:26, 38, 39 – 2. Moos. 21:24; Matt. 22:37–40.

27. Mitä hyötyä kristitylle on 2. Mooseksen kirjan historiallisesta kertomuksesta?

²⁷ Heprealaiskirjeen 11:23–29:stä luemme Mooseksen ja hänen vanhempiensa uskosta. Uskon vaikutuksesta hän lähti Egyptistä, uskon vaikutuksesta hän pani toimeen passahin (pääsiäisen) ja uskon vaikutuksesta hän johti Israelin Punaisenmeren halki. Israelilaiset tulivat kastetuiksi Moosekseen ja söivät hengellistä ruokaa ja joivat hengellistä juomaa. He katsoivat eteenpäin hengelliseen kallioon eli Kristukseen, mutta silti heillä ei ollut Jumalan hyväksymystä, sillä he panivat Jumalan koetukselle ja tulivat epäjumalanpalvelijoiksi, haureellisiksi ja nurisijoiksi. Paavali selittää, että tämä soveltuu kristittyihin nykyään: ”Mutta nämä kohtasivat heitä toistuvasti esimerkkeinä, ja ne kirjoitettiin varoitukseksi meille, joille asiainjärjestelmien loput ovat saapuneet. Varokoon siis se, joka luulee seisovansa, ettei hän kaadu.” – 1. Kor. 10:1–12; Hepr. 3:7–13.

28. Miten Lain ja passah-lampaan varjot ovat täyttyneet?

²⁸ Toisen Mooseksen kirjan syvästä hengellisestä merkityksestä sekä sen profeetallisesta sovellutuksesta kerrotaan paljon Paavalin kirjoituksissa, varsinkin Heprealaiskirjeen 9. ja 10. luvussa. ”Sillä koska Laissa on tulevan hyvän varjo mutta ei itse asiain todellista olemusta, ihmiset eivät voi koskaan samoilla uhreilla, joita he vuodesta vuoteen alituisesti uhraavat, tehdä lähestyviä täydellisiksi.” (Hepr. 10:1) Me olemme sen vuoksi kiinnostuneita tämän varjon tuntemisesta ja todellisuuden ymmärtämisestä. Kristus ”uhrasi yhden uhrin syntien edestä ainiaaksi”. Häntä sanotaan ”Jumalan Karitsaksi”. Yhtään tämän ”Karitsan” luuta ei murrettu, aivan niin kuin esikuvassa. Apostoli Paavali selittää: ”Kristus, meidän pääsiäisuhrimme, [on] uhrattu. Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhoin hapatuksin eikä vahingollisuuden ja pahuuden hapatuksin, vaan vilpittömyyden ja totuuden happamattomin leivin.” – Hepr. 10:12; Joh. 1:29 ja 19:36 – 2. Moos. 12:46; 1. Kor. 5:7, 8 – 2. Moos. 23:15.

29. a) Vertaa lakiliittoa uuteen liittoon. b) Mitä uhreja hengelliset israelilaiset uhraavat nyt Jumalalle?

²⁹ Jeesuksesta tuli uuden liiton Välittäjä, samoin kuin Mooses oli ollut lakiliiton välittäjä. Apostoli Paavali selittää selkeästi myös näiden liittojen välistä eroa, kun hän puhuu siitä, miten ’säädöksiä sisältänyt käsin kirjoitettu asiakirja’ on otettu pois tieltä sen välityksellä, että Jeesus kuoli kidutuspaalussa. Kuolleista herätetty Jeesus on Ylimmäisenä Pappina ”sen pyhän paikan ja tosi teltan julkinen palvelija, jonka pystytti Jehova eikä ihminen”. Lain alaiset papit suorittivat ”pyhää palvelusta taivaallisten esikuvassa ja varjossa” sen mallin mukaan, joka annettiin Mooseksen välityksellä. ”Mutta nyt Jeesus on saanut oivallisemman julkisen palveluksen, niin että hän on myös vastaavasti paremman liiton välittäjä, mikä liitto on laillisesti vahvistettu parempien lupausten varaan.” Vanha liitto tuli vanhentuneeksi, ja se poistettiin lakikokoelmana, joka palveluksellaan tuottaa kuoleman. Niiden juutalaisten havaintokyvyn, jotka eivät ymmärtäneet tätä, kuvaillaan turtuneen, mutta ne uskovat, jotka käsittävät hengellisen Israelin tulleen uuden liiton alaisuuteen, voivat ’verhoamattomin kasvoin heijastaa kuin peilit Jehovan kirkkautta’ ja olla riittävän päteviä sen palvelijoiksi. Nämä voivat puhdistetuin omintunnoin uhrata itse ”ylistysuhria, se on niiden huulten hedelmää, jotka julistavat julkisesti hänen nimeään”. – Kol. 2:14; Hepr. 8:1–6, 13; 2. Kor. 3:6–18; Hepr. 13:15; 2. Moos. 34:27–35.

30. Mitä Israelin vapautus ja Jehovan nimen suuruuden julistaminen Egyptissä esikuvasivat?

³⁰ Toisessa Mooseksen kirjassa julistetaan Jehovan nimen ja suvereenisuuden suuruutta ja viitataan eteenpäin sen hengellisen Israelin muodostaman kristillisen kansakunnan loistoisaan vapautukseen, jolle sanotaan: ”Te olette ’valittu heimo, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, erikoisomaisuudeksi otettu kansa julistaaksenne laajalti sen oivallisuuksia’, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa. Sillä kerran te ette olleet kansa, mutta nyt olette Jumalan kansa.” Jehovan voima, joka ilmenee siinä, että hänen hengellinen Israelinsa on koottu maailmasta julistamaan hänen nimensä suuruutta, on yhtä ihmeellinen kuin se voima, jota hän osoitti kansansa puolesta muinaisessa Egyptissä. Antaessaan faraon olla elossa, jotta näyttäisi tälle voimansa ja jotta Hänen nimeään julistettaisiin, Jehova esikuvasi paljon suuremman todistuksen antamisen kristittyjen todistajiensa välityksellä. – 1. Piet. 2:9, 10; Room. 9:17; Ilm. 12:17.

31. Mikä esikuva 2. Mooseksen kirjassa esitetään valtakunnasta ja Jehovan läsnäolosta?

³¹ Voimme siksi sanoa Raamatun perusteella, että Mooseksen alaisuudessa muodostettu kansa viittasi eteenpäin Kristuksen alaisuudessa olevaan uuteen kansaan ja valtakuntaan, joka ei koskaan järky. Tämän huomioon ottaen meitä kehotetaan ’suorittamaan Jumalalle pyhää palvelusta jumalanpelossa ja pelonomaisessa kunnioituksessa’. Samoin kuin Jehovan läsnäolo peitti tabernaakkelin erämaassa, hän lupaa olla ikuisesti niiden kanssa, jotka pelkäävät häntä: ”Katso! Jumalan teltta on ihmisten luona, ja hän on asuva heidän kanssaan, ja he tulevat olemaan hänen kansojaan. Ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan. – – Kirjoita, koska nämä sanat ovat luotettavat ja todet.” Toinen Mooseksen kirja on tosiaankin tärkeä ja hyödyllinen osa Raamattua. – 2. Moos. 19:16–19 – Hepr. 12:18–29; 2. Moos. 40:34 – Ilm. 21:3, 5.

[Alaviitteet]