Nooan usko tuomitsee maailman
OLETKO kuullut Nooasta, Jumalaa pelkäävästä miehestä, joka rakensi arkin elämän pelastamiseksi maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen läpi? Vaikka tämä kertomus onkin hyvin vanha, sen tuntevat miljoonat ihmiset. Monet eivät kuitenkaan huomaa, että Nooan elämällä on merkitystä meille kaikille.
Miksi tuhansia vuosia vanhan kertomuksen pitäisi kiinnostaa meitä? Onko Nooan kohtaamissa olosuhteissa jotakin samankaltaista meidän tilanteeseemme verrattuna? Jos on, miten voimme hyötyä hänen esimerkistään?
Nooan ajan maailma
Raamatun ajanlaskun mukaan Nooa syntyi vuonna 2970 eaa., 126 vuotta Aadamin kuoleman jälkeen. Nooan aikana maa oli täynnä väkivaltaa, ja valtaosa Aadamin jälkeläisistä päätti seurata esi-isänsä omapäistä esimerkkiä. Ja ”Jehova näki, että ihmisen pahuus maan päällä oli hyvin suuri ja että hänen sydämensä ajatusten kaikki taipumukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat” (1. Mooseksen kirja 6:5, 11, 12).
Ihmisten kapinallisuus ei ollut ainoa syy, miksi Jehova tunsi mielipahaa. 1. Mooseksen kirjan kertomus selittää: ”Tosi Jumalan pojat huomasivat, että ihmisten tyttäret olivat kauniita, ja he ottivat näistä vaimoikseen kaikki, jotka he valitsivat. – – Noina päivinä osoittautui maassa olevan nefilejä ja jälkeenpäinkin, kun tosi Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille poikia; he olivat niitä mahtavia, joita oli ennen vanhaan, nimekkäitä miehiä.” (1. Mooseksen kirja 6:2–4.) Kun näitä jakeita verrataan apostoli Pietarin muistiinmerkitsemiin sanoihin, huomataan, että ”tosi Jumalan pojat” olivat tottelemattomia enkeleitä. Nefilit olivat naisten ja aineellistuneiden luopioenkeleiden luvattomista liitoista syntyneitä sekasikiöjälkeläisiä. (1. Pietarin kirje 3:19, 20.)
”Nefileiksi” eli ’kaatajiksi’ kutsuttiin yksilöitä, jotka panivat toiset kaatumaan. He olivat mahtailevia tyranneja, ja heidän hekumallisten isiensä syntiä on verrattu Sodoman ja Gomorran kieroutumiin (Juudaan kirje 6, 7). Yhdessä he lietsoivat sietämätöntä pahuutta maan päällä.
”Moitteeton aikalaistensa keskuudessa”
Pahuus oli niin yleistä, että Jumala päätti tuhota ihmiskunnan. Henkeytetty kertomus kuitenkin toteaa: ”Nooa sai suosion Jehovan silmissä. – – Nooa oli vanhurskas mies. Hän osoittautui moitteettomaksi aikalaistensa keskuudessa. Nooa vaelsi tosi Jumalan kanssa.” (1. Mooseksen kirja 6:8, 9.) Miten oli mahdollista ’vaeltaa Jumalan kanssa’ jumalattomassa maailmassa, joka kelpasi vain tuhottavaksi?
Nooa oppi epäilemättä paljon isältään Lemekiltä, uskon mieheltä ja Aadamin aikalaiselta. Antaessaan pojalleen nimen Nooa (merkitsee ilmeisesti ’lepoa’ tai ’lohdutusta’) Lemek profetoi: ”Tämä tuo meille lohdutusta työhömme ja kättemme vaivaan, joka johtuu Jehovan kiroamasta maasta.” Tämä profetia täyttyi, kun Jumala poisti kirouksensa maan yltä. (1. Mooseksen kirja 5:29; 8:21.)
Jumalisten vanhempien lapsista ei tule automaattisesti hengellisiä ihmisiä, sillä jokaisen täytyy luoda henkilökohtainen suhde Jehovaan. Nooa ’vaelsi Jumalan kanssa’ elämällä Jumalan hyväksymällä tavalla. Se mitä Nooa oppi Jumalasta, sai hänet palvelemaan Häntä. Nooan usko ei horjunut, kun hän sai tietää, että Jumalan tarkoitus oli ’hävittää kaikki liha vedenpaisumuksessa’ (1. Mooseksen kirja 6:13, 17).
Nooa luotti tämän ennennäkemättömän tuhon toteutumiseen, ja siksi hän noudatti Jehovan käskyä: ”Tee itsellesi arkki pihkaisesta puusta. Sinun tulee tehdä arkkiin osastoja, ja sinun on suojattava se sisältä ja ulkoa maatervalla.” (1. Mooseksen kirja 6:14.) Jumalan yksityiskohtaisten määräysten noudattaminen arkin rakentamisessa ei ollut helppo tehtävä. Siitä huolimatta ”Nooa teki aivan niin kuin Jumala oli häntä käskenyt, juuri niin hän teki” (1. Mooseksen kirja 6:22). Nooa toteutti tehtävän vaimonsa ja poikiensa Seemin, Haamin ja Jafetin sekä näiden vaimojen kanssa. Jehova siunasi tällaista uskoa. Miten erinomainen esimerkki nykyajan perheille!
Mitä arkin rakentamiseen sisältyisi? Jehova neuvoi Nooaa rakentamaan valtavan kokoisen vesitiiviin, kolmikerroksisen puuarkun mitoiltaan noin 133 metriä x 22 metriä x 13 metriä (1. Mooseksen kirja 6:15, 16). Aluksen tilavuus on siis ollut lähes sama kuin joidenkin nykyisten rahtilaivojen tilavuus.
Tehtävä oli suunnaton. Se merkitsi todennäköisesti tuhansien puiden kaatamista, rakennuspaikalle hinaamista ja laudoiksi tai palkeiksi sahaamista. Se merkitsi rakennustelineiden pystyttämistä, naulojen tai tappien valmistamista, tiivistetervan, säiliöiden ja työkalujen hankkimista ja muuta vastaavaa. Työ saattoi vaatia kauppiaiden kanssa neuvottelemista ja tavaroista ja palveluksista maksamista. Se kysyi ilmeisesti puusepäntaitoja, jotta palkit ja laudat saataisiin tarkasti paikoilleen ja rakenteista tulisi riittävän lujat. Huomionarvoista on myös se, että rakentaminen vei todennäköisesti noin 50 tai 60 vuotta.
Seuraavaksi Nooan pitäisi paneutua riittävän ruoan ja rehun hankkimiseen (1. Mooseksen kirja 6:21). Hänen olisi koottava ja ohjattava arkkiin valtava joukko eläimiä. Nooa teki kaiken Jumalan käskyn mukaan ja sai työn valmiiksi (1. Mooseksen kirja 6:22). Jehovan siunaus varmisti sen täydellisen onnistumisen.
”Vanhurskauden saarnaaja”
Arkin rakentamisen lisäksi Nooa julisti varoitusta ja palveli Jumalaa uskollisesti ”vanhurskauden saarnaajana”. Ihmiset eivät kuitenkaan ”panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois”. (2. Pietarin kirje 2:5; Matteus 24:38, 39.)
Kun otetaan huomioon tuon ajan hengellinen ja moraalinen rappio, on helppo kuvitella, miten epäuskoiset naapurit ehkä naureskelivat Nooalle ja hänen perheelleen, kohtelivat heitä huonosti ja pilkkasivat heitä. Ihmisten on täytynyt pitää heitä hulluina. Nooa onnistui kaikesta huolimatta rohkaisemaan ja tukemaan huonekuntaansa hengellisesti, sillä he eivät koskaan omaksuneet jumalattomien aikalaistensa väkivaltaisia, moraalittomia ja uhmakkaita tapoja. Nooa tuomitsi silloisen maailman puhumalla ja toimimalla tavalla, joka ilmensi hänen uskoaan (Heprealaisille 11:7).
Vedenpaisumuksen läpi säilyneet
Vähän ennen rankkasateen alkamista Jumala käski Nooaa menemään sisälle valmiiseen arkkiin. Kun Nooan perhe ja eläimet olivat arkissa, ”Jehova sulki oven” ja kaikki ivahuudot jäivät ulkopuolelle. Vedenpaisumuksen alkaessa tottelemattomat enkelit ilmeisesti luopuivat ihmisruumiista ja pakenivat tuhoa. Entä muut? Kaikki elävät luomukset kuivalla maalla arkin ulkopuolella, nefilit mukaan luettuina, menehtyivät. Vain Nooa perheineen jäi eloon. (1. Mooseksen kirja 7:1–23.)
Nooa ja hänen huonekuntansa viettivät arkissa kuuvuoden ja kymmenen päivää. Eläinten ruokkiminen ja juottaminen, jätteiden poistaminen ja ajan laskeminen pitivät heidät kiireisinä. 1. Mooseksen kirja ajoittaa kaikki vedenpaisumuksen vaiheet täsmällisesti laivan lokikirjan tavoin, mikä heijastaa kertomuksen todenperäisyyttä (1. Mooseksen kirja 7:11, 17, 24; 8:3–14).
Arkissa oltaessa Nooa epäilemättä johti perhettä hengellisissä keskusteluissa ja Jumalan kiittämisessä. Vedenpaisumusta edeltävä historia säilyi tiedossa ilmeisesti Nooan ja hänen perheensä kautta. Heidän luotettava suullinen perimätietonsa tai heillä olleet kirjalliset muistiinpanot olivat hyvää aineistoa hyödyllisiä keskusteluja varten vedenpaisumuksen aikana.
Nooa ja hänen perheensä olivat varmaankin hyvin iloisia astuessaan jälleen maankamaralle. Ensi töikseen Nooa pystytti alttarin ja toimi perheensä pappina esittäen uhreja Hänelle, joka pelasti heidät. (1. Mooseksen kirja 8:18–20.)
”Niin kuin Nooan päivät olivat”
Jeesus Kristus sanoi: ”Niin kuin Nooan päivät olivat, niin tulee Ihmisen Pojan läsnäolo olemaan.” (Matteus 24:37.) Kristityt ovat nykyäänkin vanhurskauden saarnaajia, jotka kehottavat ihmisiä katumaan (2. Pietarin kirje 3:5–9). Kun otamme huomioon tämän vastaavuuden, saatamme pohtia, mitä Nooan mielessä liikkui ennen vedenpaisumusta. Pitikö hän koskaan saarnaamistaan turhana? Oliko hän ajoittain väsynyt? Raamattu ei mainitse tätä. Meille kerrotaan vain, että Nooa totteli Jumalaa.
Huomaammeko, miten Nooan elämään liittyvät piirteet soveltuvat meidän tilanteeseemme? Hän totteli Jehovaa vastustuksesta ja vaikeuksista huolimatta. Sen vuoksi Jumala julisti hänet vanhurskaaksi. Nooan perhe ei tiennyt tarkkaan, milloin Jumala aiheuttaisi vedenpaisumuksen, mutta he tiesivät sen tulevan. Usko Jumalan sanaan tuki Nooaa raskaiden työvuosien ja näennäisesti tuloksettoman saarnaamisen aikana. Raamatussa kerrotaankin: ”Uskon vaikutuksesta osoitti Nooa, kun hänelle oli annettu jumalallinen varoitus siitä, mitä ei vielä nähty, jumalanpelkoa ja rakensi arkin huonekuntansa pelastamiseksi, ja tämän uskon välityksellä hän langetti maailmalle tuomion, ja hänestä tuli uskon mukaisen vanhurskauden perillinen.” (Heprealaisille 11:7.)
Miten Nooa sai tällaisen uskon? Ilmeisesti hän järjesti aikaa kaiken sen miettimiseen, mitä hän tiesi Jehovasta, ja antoi tuon tiedon ohjata elämäänsä. Nooa epäilemättä puhui Jumalalle rukouksessa. Heistä tuli niin läheisiä, että hän ’vaelsi Jumalan kanssa’. Nooa antoi perheen päänä mielellään aikaansa huonekunnalleen ja osoitti sitä kohtaan rakkaudellista huomiota. Tähän sisältyi hänen vaimonsa, kolmen poikansa ja miniöidensä hengellisistä tarpeista huolehtiminen.
Nooan tavoin tosi kristityt tietävät nykyään, että Jehova saattaa pian tämän jumalattoman asiainjärjestelmän loppuunsa. Emme tiedä päivää emmekä hetkeä, mutta tiedämme, että tämän ”vanhurskauden saarnaajan” uskon ja tottelevaisuuden jäljitteleminen johtaa ”sielun elossa säilymiseen” (Heprealaisille 10:36–39).
[Tekstiruutu s. 29]
Tositapahtumiako?
Antropologit ovat koonneet jopa 270 vedenpaisumuslegendaa; niitä on tavattu lähes kaikilla heimoilla ja kansoilla. ”Vedenpaisumuskertomus löytyy kaikkialta maailmasta” sanoo tutkija Claus Westermann. ”Luomiskertomuksen tavoin se kuuluu olennaisena osana kulttuuriperintöömme. On todella hämmästyttävää, että löydämme kaikkialta maapallolta kertomuksia suuresta muinaisesta vedenpaisumuksesta.” Mikä selittää tämän? Raamatunselittäjä Enrico Galbiati sanoo: ”Se että monien erilaisten ja toisistaan erillään olevien kansojen perinteeseen kuuluu jonkinlainen vedenpaisumuskertomus, on merkki siitä, että tällaiset kertomukset pohjautuvat todellisiin historiallisiin tapahtumiin.” Tutkijoiden huomioita enemmän kristityille merkitsee kuitenkin tieto siitä, että itse Jeesus puhui vedenpaisumuksesta ihmishistorian tositapahtumana (Luukas 17:26, 27).
[Tekstiruutu s. 30]
Nefilit mytologiassa?
Kertomukset jumalten ja ihmisten välisistä liitoista – ja niistä syntyneistä ”heeroksista” eli ”puolijumalista” – olivat yleisiä kreikkalaisessa, egyptiläisessä, ugaritilaisessa, hurrilaisessa ja mesopotamialaisessa teologiassa. Kreikan mytologian jumalat olivat ihmishahmoisia ja hyvin kauniita. He söivät, joivat, nukkuivat, olivat sukupuolisuhteissa, riitelivät, taistelivat, pettivät ja raiskasivat. Vaikka heitä pidettiin pyhinä, he kykenivät petoksiin ja rikoksiin. Akhilleusten kaltaisten heerosten sanottiin polveutuneen sekä jumalista että ihmisistä ja saaneen yli-inhimillisiä kykyjä, muttei kuolemattomuutta. 1. Mooseksen kirjan kertomus nefileistä valaisee tällaisten myyttien mahdollista tai jopa todennäköistä alkuperää.