Maailma
Määritelmä: Kun ”maailma” on käännetty kreikkalaisesta sanasta koʹsmos, se voi merkitä 1) koko ihmiskuntaa riippumatta sen moraalisesta tilasta tai elämäntavasta, 2) ulkoisia puitteita, olosuhteita, joihin henkilö syntyy ja joissa hän elää, tai 3) sellaisia ihmisiä joukkona, jotka eivät kuulu Jehovan hyväksyttyihin palvelijoihin. Jotkut raamatunkääntäjät ovat antaneet epätäsmällisen kuvan käyttämällä sanaa ”maailma” myös sellaisten kreikkalaisten sanojen vastineena, jotka tarkoittavat ’maata’, ’asuttua maata’ tai ’asiainjärjestelmää’. Seuraavassa aiheenkäsittelyssä on kyse pääasiassa edellä kolmantena mainitusta ”maailma”-sanan merkityksestä.
Tuhotaanko maailma tulella?
2. Piet. 3:7: ”Saman [Jumalan] sanan vaikutuksesta nykyiset taivaat ja maa ovat talletetut tulelle, ja niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja tuhon päivään.” (Huomaa, ettei koko ihmiskuntaa tuhota, vaan ainoastaan ”jumalattomat ihmiset”. Samoin 6. jae puhuu ”maailman” tuhoamisesta Nooan päivinä. Pahat ihmiset tuhottiin, mutta sekä maa että Jumalaa pelkäävä Nooa perheineen jäivät jäljelle. Onko tulevan tuomiopäivän ”tuli” oleva kirjaimellinen, vai vertauskuvaako se täydellistä tuhoa? Miten kirjaimellinen tuli vaikuttaisi sellaisiin kirjaimellisiin taivaankappaleisiin kuin aurinkoon ja tähtiin, jotka jo nyt ovat äärimmäisen kuumia? Ks. tämän raamatunkohdan lisätarkastelua pääaiheesta ”Maa”, s. 224–226.)
Sananl. 2:21, 22: ”Juuri oikeamieliset tulevat asumaan maassa, ja moitteettomat siihen jätetään jäljelle. Jumalattomat puolestaan karsitaan pois maasta, ja petolliset siitä repäistään pois.”
Kuka hallitsee tätä maailmaa – Jumala vai Saatana?
Dan. 4:35: ”Tahtonsa mukaan hän [Korkein Jumala Jehova] tekee taivaiden armeijan ja maan asukkaiden keskuudessa. Eikä ole ketään, joka voi pidättää hänen kättään tai joka voi sanoa hänelle: ’Mitä olet tehnyt?’” (Samoin Jeremian 10:6, 7 sanoo Jehovaa ”kansakuntien Kuninkaaksi”, koska hän on Ylin Kuningas, joka voi panna ja tulee panemaan ihmiskuninkaat ja niiden hallitsemat kansakunnat tilille. Koska Jehova on maan Luoja, hän on sen oikeudenmukainen Hallitsija; hän ei ole koskaan luopunut tuosta asemasta.)
Joh. 14:30: ”[Jeesus sanoi:] Maailman hallitsija on tulossa. Ja hänellä ei ole mitään otetta minuun.” (Selvästikään tämä hallitsija ei ole Jehova Jumala, jonka tahdon Jeesus aina uskollisesti tekee. Tämän ”maailman hallitsijan” täytyy olla ”paholainen”, Saatana Panettelija, jonka vallassa ”koko maailma on”, kuten sanotaan 1. Johanneksen kirjeen 5:19:ssä. Vaikka ihmiskunta elää Jumalalle kuuluvalla kiertotähdellä, niistä ihmisistä koostuva maailma, jotka eivät ole Jehovan tottelevaisia palvelijoita, on Saatanan vallassa, koska nuo ihmiset tottelevat häntä. Ne, jotka koko sydämestään alistuvat Jehovan hallitusvaltaan, eivät ole osa tuosta maailmasta. Vrt. 2. Kor. 4:4.)
Ilm. 13:2: ”Lohikäärme [Saatana Panettelija] antoi pedolle sen voiman ja sen valtaistuimen ja suuren vallan.” (Vertaamalla tämän ”pedon” kuvausta Danielin 7. lukuun näemme, että se edustaa ihmishallintoa, ei vain yhtä hallitusta, vaan poliittisen hallitusvallan maailmanlaajuista järjestelmää. Se, että Saatana on sen hallitsija, on sopusoinnussa Luukkaan 4:5–7:n ja myös Ilmestyksen 16:14, 16:n kanssa, joka kuvailee demonisten ilmaisujen johtavan koko maan hallitsijat sotaan Jumalaa vastaan Harmagedonissa. Jumala vain sallii Saatanan hallita maailmaa, kunnes koittaa Hänen määräaikansa ratkaista kaikkeudensuvereenisuutta koskeva kiistakysymys.)
Ilm. 11:15: ”Taivaassa kuului suuria ääniä, jotka sanoivat: ’Maailman valtakunnasta on tullut meidän Herramme [Jehovan] ja hänen Kristuksensa valtakunta.’” (Kun tämä tapahtui vuonna 1914, alkoivat nykyisen pahan järjestelmän ”viimeiset päivät”. Jehova ilmaisi suvereenisuutensa nyt uudella tavalla, tällä kertaa oman Poikansa, messiaanisen Hallitsijan, välityksellä. Pian paha maailma tuhotaan, ja Saatana, sen paha henkihallitsija, heitetään syvyyteen, niin ettei hän pysty vaikuttamaan ihmiskuntaan.)
Miten tosi kristityt suhtautuvat maailmaan ja ihmisiin, jotka ovat osa maailmasta?
Joh. 15:19: ”[Te Jeesuksen seuraajat] ette ole osa maailmasta, vaan minä olen valinnut teidät maailmasta.” (Tosi kristityt eivät siis ole osa Jumalasta vieraantuneen ihmisyhteiskunnan joukosta. He huolehtivat jokapäiväisistä toimistaan, mutta he karttavat asenteita, puhetta ja käytöstä, jotka ovat ominaisia maailmalle ja ovat ristiriidassa Jehovan vanhurskaiden teiden kanssa.) (Ks. s. 231–234, myös s. 275–281.)
Jaak. 4:4: ”Avionrikkojat, ettekö tiedä, että ystävyys maailman kanssa on vihollisuutta Jumalan kanssa? Joka siis haluaa olla maailman ystävä, se asettuu Jumalan viholliseksi.” (Koska kristityt ovat epätäydellisiä, heidän yhteytensä maailmaan voivat joskus tahrata heitä. Mutta saatuaan neuvoja Jumalan sanasta he katuvat ja oikaisevat menettelytapansa. Jos jotkut kuitenkin tahallaan liittoutuvat maailman kanssa tai jäljittelevät sen henkeä, he ilmaisevat, etteivät he enää ole tosi kristittyjä, vaan ovat tulleet osaksi maailmaa, joka on Jumalan vihollinen.)
Room. 13:1: ”Olkoon jokainen sielu alamainen esivalloille, sillä ei ole valtaa muutoin kuin Jumalalta; olemassa olevat vallat ovat suhteellisissa asemissaan Jumalan asettamina.” (Tätä neuvoa noudattavat eivät kapinoi eivätkä yritä kukistaa maailman hallituksia. He alistuvat poliittisten hallitsijoiden valtaan ja tottelevat niitä niin kauan, kun näiden hallitsijoiden vaatimukset eivät ole ristiriidassa Jumalan vaatimusten kanssa. Jumala näki ennalta ja ennusti nuo hallitukset. Ne eivät hallitse siksi, että hän olisi antanut niille vallan, vaan hänen sallinnallaan. Aikanaan hän myös poistaa ne.)
Gal. 6:10: ”Niin kauan kuin meillä on siihen suotuisaa aikaa, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, jotka ovat meille sukua uskossa.” (Tosi kristityt eivät siis pidäty tekemästä hyvää lähimmäisilleen. He jäljittelevät Jumalaa, joka antaa auringon paistaa niin pahoille kuin hyvillekin. [Matt. 5:43–48.])
Matt. 5:14–16: ”Te olette maailman valo. – – loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja kirkastaisivat Isäänne, joka on taivaissa.” (Jotta toiset voisivat kirkastaa Jumalaa sen vuoksi, mitä kristityt tekevät, näiden täytyy ilmeisesti todistaa toimeliaasti maailmalle Jumalan nimestä ja tarkoituksista. Tähän toimintaan tosi kristityt kiinnittävät ensisijaisen huomionsa.)
Mitä nykyiset maailman olosuhteet merkitsevät?
Ks. pääaihetta ”Viimeiset päivät”.