HAR-MAGEDON

(hepreasta, merk. ’Megiddon vuori’).

Tämä nimi liittyy suoranaisesti ”Jumalan, Kaikkivaltiaan, suuren päivän sotaan”. Sanaa käytetään erityisesti siitä tilasta eli tilanteesta, johon ”koko asutun maan kuninkaat” kootaan Jehovaa ja hänen Jeesuksen Kristuksen hallinnassa olevaa valtakuntaansa vastaan. Joissakin käännöksissä käytetään muotoa ”Harmageddon” (KR-92, UTN) tai ”Armageddon” (Il 16:14, 16, KR-1776, AT, KJ, JB, RS, TEV). Hepreasta juontuva nimi Har-Magedon merkitsee yksinkertaisesti ’Megiddon vuorta’.

Nähtävästi kirjaimellista ”Megiddon vuori” -nimistä paikkaa ei ole ollut Luvatussa maassa eikä sen ulkopuolella, ei ennen näyn muistiin kirjoittaneen apostoli Johanneksen päiviä eikä hänen päivinään. Har-Magedon-nimen merkitys juontuu näin ollen ilmeisesti muinaiseen Megiddon kaupunkiin liittyneistä tapahtumista.

Megiddo sijaitsi muutamia kilometrejä Karmelinvuoresta kaakkoon. Se kohosi Jisreelin tasangon yläpuolelle ja valvoi tärkeitä pohjoisesta etelään ja idästä länteen kulkevia kauppa- ja sotilasreittejä. Joosua valloitti ensimmäisenä tämän kanaanilaisen kaupungin (Jos 12:7, 8, 21). Lähellä tätä paikkaa tuhottiin myöhemmin Siseran johtama Jabinin armeija. Jehova käytti siellä luonnonvoimia Barakin johtaman israelilaisarmeijan apuna. Kertomus kuuluu: ”Barak lähti laskeutumaan Taborinvuorelta kymmenentuhatta miestä perässään. Silloin Jehova syöksi miekan terällä sekasortoon Siseran ja kaikki hänen sotavaununsa ja koko leirin Barakin edessä. Lopulta Sisera astui alas vaunuista ja lähti pakenemaan jalan. Ja Barak ajoi takaa sotavaunuja ja leiriä kansakuntien Harosetiin asti, niin että koko Siseran leiri kaatui miekan terään. Ei ainoatakaan jäänyt jäljelle.” (Tu 4:14–16.)

Voiton jälkeen Barak ja naisprofeetta Debora virittivät laulun, jossa sanottiin mm.: ”Kuninkaat tulivat, he taistelivat; silloin taistelivat Kanaanin kuninkaat Taanakissa Megiddon vesien luona. Hopeaa he eivät ottaneet voittosaaliiksi. Tähdet taistelivat taivaalta, radoiltaan ne taistelivat Siseraa vastaan. Kisoninpuro huuhtoi heidät mukaansa, muinaisten päivien puro, Kisoninpuro. Sinä poljit voimaa maahan, oi sieluni. Silloin tömistivät hevosten kaviot, hänen oriittensa ryntäyksistä, ryntäyksistä.” (Tu 5:19–22.)

Megiddossa kuoli Juudan kuningas Ahasja sen jälkeen, kun häntä oli Jeehun käskystä haavoitettu kuolettavasti (2Ku 9:27). Siellä sai surmansa Juudan kuningas Josia otettuaan yhteen farao Nekon kanssa (2Ku 23:29, 30). Maallinen historia osoittaa, että Megiddon strategisen sijainnin vuoksi monet muutkin kansakunnat sotivat sen ympäristössä. M. R. Vincent kirjoittaa teoksessaan Word Studies in the New Testament (1957, II osa, s. 542), että juutalaiset, pakanat, saraseenit, ristiretkeläiset, egyptiläiset, persialaiset, druusit, turkkilaiset ja arabit ovat kaikki pystyttäneet telttojaan Jisreelin tasangolle.

Ilmestyskirjan kertomuksen mukaan maan kuninkaiden yhtyneet joukot kootaan ”paikkaan [eräs kreikk. sanan toʹpos muoto], joka hepreaksi on nimeltään Har-Magedon” (Il 16:16). Raamatussa sana toʹpos voi tarkoittaa kirjaimellista paikkaa (Mt 14:13, 15, 35), jonkun mahdollisuutta eli ”tilaisuutta” (Ap 25:16) tai kuvaannollista valta-aluetta, tilaa eli tilannetta (Il 12:6, 14). Tekstiyhteyden mukaan ”paikka”, johon maan yhtyneet sotavoimat marssivat, viittaa viimeksi mainittuun merkitykseen.

Har-Magedon ei ole siis vain ihmisten välinen taistelu, vaan se on taistelu, jossa ovat mukana Jumalan näkymättömät armeijat. Tämä sota on väistämätön, ja se käydään Jehova Jumalan määräämänä aikana, hänen joka ’tekee tahtonsa mukaan taivaiden armeijan ja maan asukkaiden keskuudessa’ (Da 4:35; ks. myös Mt 24:36).