1. Keille Johannes nyt kirjoittaa, ja keiden pitäisi nykyään havaita hänen sanomansa erittäin kiinnostavaksi?

SEN, mitä nyt seuraa, pitäisi kiinnostaa suuresti jokaista Jumalan kansan seurakuntien yhteydessä olevaa nykyään. Ilmestyksessä esitetään sarja sanomia. Ne soveltuvat erityisesti silloin, kun ”määräaika” lähestyy. (Ilmestys 1:3) Näiden julistusten noudattaminen koituu ikuiseksi hyödyksemme. Kertomus kuuluu: ”Johannes seitsemälle seurakunnalle, jotka ovat Aasian piirikunnassa: Olkoon teillä ansaitsematon hyvyys ja rauha ’Häneltä joka on ja joka oli ja joka tulee’ ja seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä, ja Jeesukselta Kristukselta.” – Ilmestys 1:4, 5a.

3. a) Mistä Johanneksen tervehdyksessä mainitut ”ansaitsematon hyvyys ja rauha” tulevat? b) Mikä apostoli Paavalin ilmaus muistuttaa Johanneksen tervehdystä?

³ ”Ansaitsematon hyvyys ja rauha” – ne ovat todella toivottavia, ja varsinkin kun ymmärrämme mistä lähteestä ne tulevat. ”Hän”, jolta ne virtaavat, on itse Suvereeni Herra Jehova, ”ikuisuuden Kuningas”, joka elää ”iankaikkisesta iankaikkiseen”. (1. Timoteukselle 1:17; Psalmi 90:2) Ilmestys mainitsee myös ”seitsemän henkeä”, joka ilmaus osoittaa Jumalan vaikuttavan voiman eli pyhän hengen toiminnan täyteyttä sen antaessa ymmärrystä ja siunausta kaikille, jotka kiinnittävät huomiota profetiaan. Avainasemassa on myös ”Jeesus Kristus”, josta Johannes myöhemmin kirjoitti: ”Hän oli täynnä ansaitsematonta hyvyyttä ja totuutta.” (Johannes 1:14) Johanneksen tervehdyksessä on näin ollen samat peruspiirteet, jotka apostoli Paavali mainitsi Korinton seurakunnalle kirjoittamansa toisen kirjeen lopussa: ”Herran Jeesuksen Kristuksen ansaitsematon hyvyys ja Jumalan rakkaus ja osallisuus pyhään henkeen olkoon teidän kaikkien kanssa.” (2. Korinttolaisille 13:14) Soveltukoot nuo sanat myös jokaiseen meistä, jotka rakastamme totuutta nykyään! – Psalmi 119:97.

”Uskollinen Todistaja”

4. Miten Johannes jatkaa kuvaillen Jeesusta Kristusta, ja miksi hänen käyttämänsä ilmaukset ovat hyvin sopivia?

⁴ Jeesus on Jehovan jälkeen loistoisin persoona kaikkeudessa. Johannes tunnustaa sen kuvaillessaan hänen olevan ”’Uskollinen Todistaja’, ’kuolleista nousseiden esikoinen’ ja ’maan kuninkaiden Hallitsija’”. (Ilmestys 1:5b) Niin kuin kuu taivaalla hän pysyy lujana asemassaan Jehovan jumaluuden suurimpana Todistajana. (Psalmi 89:38) Kun hän oli säilyttänyt nuhteettomuuden uhrikuolemaan saakka, hänestä tuli ensimmäinen ihmiskunnasta, joka herätettiin kuolemattomaan henkielämään. (Kolossalaisille 1:18) Nyt kun hän on Jehovan luona, hänet on korotettu korkealle kaikkien maallisten kuninkaiden yläpuolelle ja hänelle on myönnetty ”kaikki valta taivaassa ja maan päällä”. (Matteus 28:18; Psalmi 89:28; 1. Timoteukselle 6:15) Vuonna 1914 hänet asetettiin Kuninkaaksi hallitsemaan maallisten kansojen keskellä. – Psalmi 2:6–9.

5. a) Miten Johannes ilmaisee edelleen arvostusta Herraa Jeesusta Kristusta kohtaan? b) Ketkä hyötyvät siitä, että Jeesus antoi lahjaksi täydellisen ihmiselämänsä, ja miten voidellut kristityt ovat saaneet osakseen erityissiunauksen?

⁵ Johannes ilmaisee edelleen arvostusta Herraa Jeesusta Kristusta kohtaan seuraavin hehkuvin sanoin: ”Hänelle, joka rakastaa meitä ja joka päästi meidät synneistämme omalla verellään – ja hän teki meidät valtakunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen – hänelle olkoon kunnia ja väkevyys ikuisesti. Aamen.” (Ilmestys 1:5c, 6) Jeesus antoi täydellisen ihmiselämänsä, jotta ne ihmismaailmaan kuuluvat, jotka uskovat häneen, voitaisiin ennallistaa täydelliseen elämään. Sinä, rakas lukija, voit kuulua heidän joukkoonsa! (Johannes 3:16) Mutta Jeesuksen uhrikuolema avasi mahdollisuuden erityissiunauksen vuodattamiseen niille, joista tulee Johanneksen tavoin voideltuja kristittyjä. Heidät on julistettu vanhurskaiksi Jeesuksen lunastusuhrin perusteella. Nuo pieneen laumaan kuuluvat ovat Jeesuksen tavoin luopuneet kaikista maallisen elämän odotteista, heidät on siitetty Jumalan hengellä ja he odottavat, että heidät herätetään kuolleista palvelemaan kuninkaina ja pappeina Jeesuksen Kristuksen kanssa hänen Valtakunnassaan. (Luukas 12:32; Roomalaisille 8:18; 1. Pietari 2:5; Ilmestys 20:6) Miten suurenmoinen etu se onkaan! Ei ihme, että Johannes niin ponnekkaasti toivotti Jeesukselle kunniaa ja väkevyyttä!