Ilmestyskirja – mitä se merkitsee meille nykyään?

1–2. Mikä on yksi syy olla kiinnostunut Ilmestyskirjasta?

OLETKO joskus katsellut jonkun ystäväsi valokuva-albumia? Näet enimmäkseen kuvia vieraista ihmisistä, mutta yksi kuva vangitsee huomiosi. Miksi? Huomaat, että olet itse tuossa kuvassa. Alat heti miettiä, milloin ja missä kuva otettiin ja keitä muita siinä on. Olet aivan erityisen kiinnostunut nimenomaan tuosta kuvasta.

² Ilmestyskirja on kuin tuo valokuva ainakin kahdella tavalla. Kuinka niin? Ensinnäkin se on kirjoitettu juuri meille. Heti ensimmäisessä jakeessa sanotaan: ”Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle näyttääkseen orjilleen sen, mitä täytyy pian tapahtua.” (Ilm. 1:1.) Ilmestyskirjaa ei siis ole kirjoitettu vain yleisesti kaikille ihmisille vaan meille, jotka olemme vihkiytyneet Jehovalle. Siksi meille Jehovan palvelijoille ei ole mikään yllätys, että olemme mukana Ilmestyksen profetioiden täyttymyksessä. Me ikään kuin näemme itsemme ”valokuvassa”.

3–4. Milloin Ilmestyskirjan profetiat täyttyvät, ja miten sen tulisi vaikuttaa meihin?

³ Toiseksi täytyy muistaa, minä ajankohtana nämä profetiat täyttyvät. Apostoli Johannes sanoi: ”Minä siirryin hengen vaikutuksesta Herran päivään.” (Ilm. 1:10.) Kun Johannes kirjoitti nämä sanat noin vuonna 96, ”Herran päivä” oli vielä kaukana edessäpäin (Matt. 25:14, 19; Luuk. 19:12). Raamatun profetioiden perusteella tiedetään kuitenkin, että se alkoi vuonna 1914, jolloin Jeesuksesta tuli Kuningas taivaassa. Siitä lähtien on toteutunut sellaisia Ilmestyskirjan profetioita, joissa Jumalan palvelijat ovat mukana. Nyt tosiaan eletään ”Herran päivää”!

⁴ Meidän, jotka elämme näitä jännittäviä aikoja, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota Ilmestyksen 1:3:ssa olevaan neuvoon: ”Onnellinen on se, joka lukee ääneen tämän profetian sanat, ja onnellisia ovat ne, jotka kuulevat ne ja noudattavat sitä, mitä siihen on kirjoitettu, sillä määräaika on lähellä.” Meidän kannattaa siis ”lukea ääneen tämän profetian sanat”, ”kuulla ne” ja ”noudattaa” niitä. Mitä näihin sanoihin sisältyy?

 5. Miten Ilmestyskirja korostaa sitä, että on tärkeää palvoa Jehovaa hänen hyväksymällään tavalla?

⁵ Heti Ilmestyksen ensimmäisestä luvusta lähtien on selvää, että Jeesus tietää, mitä seurakunnissa tapahtuu (Ilm. 1:12–16, 20; 2:1). Se käy ilmi sanomista, jotka hän lähetti Vähän-Aasian seitsemälle seurakunnalle. Niissä annettiin ensimmäisen vuosisadan kristityille nimenomaisia neuvoja siitä, miten he voisivat palvoa Jehovaa hänen hyväksymällään tavalla. Nämä samat ohjeet soveltuvat meihin nykyään. Mitä me opimme tästä? Jeesus on täysin selvillä siitä, miten voimme hengellisesti. Hän on kiinnostunut kaikista seurakunnista ja valvoo niitä, eikä mikään jää häneltä huomaamatta. Hän tietää myös sen, mitä meidän täytyy tehdä, jotta Jehova hyväksyisi meidät. Millaisia neuvoja Jeesus antoi seurakunnille?

 6. a) Millainen ongelma Efesoksen seurakunnalla oli Ilmestyksen 2:3, 4:n mukaan? b) Mitä tämä opettaa meille?

⁶ Lue Ilmestyksen 2:3, 4. Älä päästä rakkauttasi Jehovaan sammumaan. Jeesus sanoi, että Efesoksen seurakunnan veljet ja sisaret olivat osoittaneet kestävyyttä ja jatkaneet uskollisesti Jehovan palvelemista vaikeuksista huolimatta. Heidän ongelmansa oli kuitenkin se, että he olivat menettäneet rakkauden, jota he olivat tunteneet aluksi. Heidän täytyi saada se syttymään uudelleen, jotta he voisivat palvoa Jehovaa tavalla, jonka hän hyväksyy. Nykyäänkään ei riitä, että vain kestämme, vaan meidän täytyy kestää oikeista syistä. Jehovaa kiinnostaa paitsi se, mitä teemme, myös se, miksi teemme sen. Hän odottaa, että kun palvomme häntä, motiiveinamme ovat syvä rakkaus ja arvostus häntä kohtaan (Sananl. 16:2; Mark. 12:29, 30).

 7. a) Mikä ongelma oli Sardeksen seurakunnalla, kuten Ilmestyksen 3:1–3 osoittaa? b) Mitä meidän täytyy tehdä?

⁷ Lue Ilmestyksen 3:1–3. Pysy hereillä ja valppaana. Sardeksen seurakunnalla oli erilainen ongelma. Aikaisemmin siihen kuuluvat olivat olleet hengellisesti aktiivisia, mutta nyt heidän otteensa oli herpaantunut. Siksi Jeesus käski heidän ”herätä”. Mitä opimme tästä? Jehova ei tietenkään unohda sitä, mitä olemme tehneet hänen palveluksessaan (Hepr. 6:10). Meidän ei kuitenkaan tulisi ajatella, että koska olemme jo tehneet niin paljon Jehovan palveluksessa, voimme nyt ottaa rennosti. Vaikka emme ehkä pysty enää samaan kuin aikaisemmin, meidän täytyy silti olla ahkeria ”Herran työssä” ja pysyä hereillä ja valppaana loppuun asti (1. Kor. 15:58; Matt. 24:13; Mark. 13:33).

 8. Mitä opimme siitä, mitä Laodikean kristityille sanottiin Ilmestyksen 3:15–17:ssä?

⁸ Lue Ilmestyksen 3:15–17. Palvele Jehovaa innokkaasti ja koko sydämestäsi. Laodikean seurakuntaan kuuluvien ongelma oli puolestaan se, että he olivat ”haaleita” ja apaattisia. Siksi Jeesus piti heitä ”kurjina” ja ”säälittävinä”. Heidän oli saatava lisää intoa Jehovan palvelukseen (Ilm. 3:19). Mitä opimme tästä? Jos intomme on päässyt hiipumaan, meidän täytyy lisätä arvostusta hengellisiä asioita kohtaan (Ilm. 3:18). Muuten esimerkiksi halu elää mukavaa elämää voisi viedä huomiomme niin että Jehovan palvelemisesta tulee meille toisarvoista.

 9. Mitä meidän täytyy varoa, kuten Jeesuksen sanat Pergamonin ja Tyatiran seurakunnille osoittavat?

⁹ Pysy erossa luopio-opetuksista. Pergamonin seurakuntaa nuhdeltiin siitä, että siellä oli lahkoja ja erimielisiä ryhmiä (Ilm. 2:14–16). Tyatirassa jotkut olivat onnistuneet pysymään erossa ”niin sanotuista Saatanan syvistä asioista”. Heitä kiitettiin siitä ja kehotettiin pitämään kiinni totuudesta. (Ilm. 2:24–26.) Niiden joihin väärät opetukset olivat päässeet vaikuttamaan, käskettiin katua. Entä nykyään? Meidänkin täytyy varoa sellaisia opetuksia, jotka eivät ole Jehovan ajattelutavan mukaisia. Saattaa näyttää siltä, että luopioilla ”on jumalanpelkoa”, mutta todellisuudessa ”sen voima ei vaikuta heidän elämäänsä” (2. Tim. 3:5). Kun tutkimme ahkerasti Raamattua, meidän on helpompi tunnistaa luopio-opetukset ja pysyä niistä erossa (2. Tim. 3:14–17; Juud. 3, 4).

10. Mitä muuta opimme Jeesuksen sanoista Pergamonin ja Tyatiran seurakunnille?

¹⁰ Varo kaikenlaista moraalittomuutta äläkä suvaitse sitä. Pergamonin ja Tyatiran seurakuntia ojennettiin siitä, että jotkut niihin kuuluvat syyllistyivät seksuaaliseen moraalittomuuteen (Ilm. 2:14, 20). Mitä me opimme tästä? Emme voi puolustella moraalitonta käytöstä sillä, että olemme palvelleet Jehovaa jo monia vuosia tai meillä on erikoistehtäviä (1. Sam. 15:22; 1. Piet. 2:16). Jehova odottaa, että pidämme kiinni hänen korkeista moraalinormeistaan, vaikka maailman normit madaltuvat koko ajan (Ef. 6:11–13).

11. Mitä olemme oppineet? (Ks. myös tekstiruutu ”Opetuksia meille”.)

¹¹ Mitä olemme oppineet tähän mennessä? Meidän on tärkeää palvoa Jehovaa hänen hyväksymällään tavalla. Jos huomaamme, että teemme jotain, minkä vuoksi Jehova ei ehkä hyväksy palvontaamme, meidän täytyy tehdä korjausliike heti (Ilm. 2:5, 16; 3:3, 16). Mutta mitä muuta sanottavaa Jeesuksella oli seurakunnille?

12. Mitä opimme Jeesuksen sanoista Smyrnan ja Filadelfian kristityille? (Ilmestys 2:10.)

¹² Sanomissaan Smyrnan ja Filadelfian seurakunnille Jeesus sanoi, että niihin kuuluvat voisivat kohdata edessä olevan vainon rohkein mielin ja että heidän uskollisuutensa palkittaisiin. (Lue Ilmestyksen 2:10; 3:10.) Mitä me opimme tästä? Mekin osaamme odottaa, että meitä tullaan vainoamaan, ja meidän pitää olla valmiita kestämään se (Matt. 24:9, 13; 2. Kor. 12:10). Miksi tämä asia on nyt hyvin ajankohtainen?

13–14. Miten Ilmestyksen 12. luvun tapahtumat ovat vaikuttaneet Jehovan palvelijoihin?

¹³ Ilmestyskirjassa kerrotaan, että Jumalan palvelijoita tultaisiin vainoamaan ”Herran päivänä”, meidän aikanamme. Luvussa 12 sanotaan, että heti Jumalan valtakunnan syntymän jälkeen taivaassa syttyi sota. Mikael eli taivaassa oleva Jeesus Kristus ja hänen enkeliarmeijansa taistelivat Saatanaa ja demoneja vastaan. (Ilm. 12:7, 8.) Saatana ja demonit hävisivät sodan, ja heidät heitettiin alas taivaasta maan läheisyyteen. Siitä on seurannut valtavasti kärsimyksiä maan päällä eläville ihmisille. (Ilm. 12:9, 12.) Miten se on vaikuttanut Jehovan palvelijoihin?

¹⁴ Seuraavaksi Ilmestyskirjassa kuvaillaan, miten Saatana reagoi. Koska hänellä ei ollut enää pääsyä taivaaseen, hän alkoi purkaa vihaansa maan päällä oleviin voideltuihin, jotka edustavat Jumalan valtakuntaa ja ”joiden tehtävänä on todistaa Jeesuksesta” (Ilm. 12:17; 2. Kor. 5:20; Ef. 6:19, 20). Miten tämä profetia on täyttynyt?

15. Keitä olivat Ilmestyksen luvussa 11 mainitut ”kaksi todistajaa”, ja mitä heille tapahtui?

¹⁵ Saatana hyökkäsi voideltuja kristittyjä vastaan, jotka kertoivat innokkaasti valtakunnan hyvää uutista. Työn johdossa olevat voidellut veljet olivat Ilmestyskirjassa kuvaillut ”kaksi todistajaa”, jotka tapettiin (Ilm. 11:3, 7–11).b Vuonna 1918 kahdeksalle vastuuveljelle langetettiin väärin perustein pitkät vankeustuomiot. Inhimillisestä näkökulmasta vaikutti siltä, että heidän työnsä oli ohi.

16. Mitä yllättävää tapahtui vuonna 1919, ja mitä Saatana on tehnyt siitä lähtien?

¹⁶ Ilmestyksen luvussa 11 kerrotaan, että vähän ajan päästä ”kaksi todistajaa” herätettäisiin henkiin. Tämä profetia toteutuikin heti seuraavana vuonna. Vangitut veljet vapautettiin yllättäen alkuvuodesta 1919, ja myöhemmin kaikki heitä vastaan esitetyt syytteet kumottiin. Veljet jatkoivat heti innokkaasti saarnaamis- ja opetustyötä. Saatana ei kuitenkaan ole luovuttanut vaan on vainonnut Jehovan palvelijoita ankarasti eli ikään kuin syössyt ”virran” heidän peräänsä (Ilm. 12:15). Meiltä kaikilta ”vaaditaan tässä kestävyyttä ja uskoa” (Ilm. 13:10).

17. Mitä apua Jehovan palvelijat ovat saaneet?

¹⁷ Seuraavaksi Ilmestyksen luvussa 12 kerrotaan, että Jehovan kansa saa apua odottamattomasta lähteestä: ”maa” nielee vainon ”virran” (Ilm. 12:16). Juuri näin on tapahtunut, kun jotkin Saatanan maailman vakaammat osat ovat tulleet heidän avukseen. Jehovan palvelijat ovat esimerkiksi kerta toisensa jälkeen saaneet oikeudessa voittoja, jotka ovat tuoneet heille lisää vapautta. He ovat käyttäneet tätä vapautta hyödyksi ja tehneet Jehovan antamaa työtä entistä innokkaammin (1. Kor. 16:9). Millainen työ heillä on tehtävänä?

18. Mikä on tärkein työmme tänä aikana?

¹⁸ Jeesus ennusti, että hänen seuraajansa saarnaisivat ”valtakunnan hyvää uutista” koko maailmassa ennen kuin loppu tulee (Matt. 24:14). Ilmestyskirjassa kerrotaan enkelistä, joka ”julistaa ikuista hyvää uutista maan päällä asuville – jokaiselle kansakunnalle, heimolle, kieliryhmälle ja kansalle” (Ilm. 14:6). Enkelit ovat siis Jehovan palvelijoiden apuna tässä tärkeässä työssä.

19. Mitä muuta sanomaa Jumalan palvelijat kertovat?

¹⁹ Hyvä uutinen ei ole ainoa sanoma, jota Jumalan palvelijoiden täytyy kertoa. He auttavat enkeleitä myös Ilmestyksen luvuissa 8–10 kuvaillussa työssä. Enkelit esittävät voi-huutoja niitä vastaan, jotka hylkäävät Jumalan valtakunnan. Jehovan todistajat ovat julistaneet ”raesateen ja tulen” kaltaista tuomiosanomaa siitä, mikä Saatanan maailman eri osia odottaa. (Ilm. 8:7, 13.) Ihmisten täytyy saada tietää, että loppu on lähellä, jotta he voisivat tehdä muutoksia elämässään ja pelastua Jehovan vihan päivänä (Sef. 2:2, 3). Useimmat eivät mielellään kuuntele tällaista sanomaa, joten sen kertominen vaatii meiltä rohkeutta. Tulevaisuudessa suuren ahdingon aikana julistamme entistäkin painavampaa tuomiosanomaa (Ilm. 16:21).

20. Mitä kahdessa seuraavassa artikkelissa käsitellään?

²⁰ Ilmestyskirja tosiaan täyttyy meidän aikanamme, ja siksi meidän on tärkeää noudattaa ”tämän profetian sanoja” (Ilm. 1:3). Mikä auttaa meitä kestämään vainoa ja julistamaan Jehovan antamia sanomia? Ensinnäkin se, mitä Ilmestyskirjassa kerrotaan Jehovan vihollisista, ja toiseksi se, millaiset siunaukset odottavat niitä, jotka pysyvät uskollisina Jehovalle. Näitä aiheita käsitellään kahdessa seuraavassa artikkelissa.