Viimeiset päivät – ’valtakunta valtakuntaa vastaan’

”Kansojen selkkaus vuosina 1914– 1918 ei ollut vain joitakin ’kaukaisia kaikuja sodasta’. Kamppailu toi sotaan uuden ulottuvuuden, ensimmäisen totaalisen sodan ihmiskunnan historiassa. Sen kesto, voimakkuus ja laajuus ylittivät kaiken aiemmin tunnetun ja yleisesti odotetun. Oli koittanut suursodan aika.” – Bernadotte E. Schmitt ja Harold C. Vedeler, The World in the Crucible.

NIIN paljon aiheutti vuosien 1914–1918 sota tuhoa ja ihmishenkien menetyksiä, että Ranskasta löytyy tänäkin päivänä ”Suuressa sodassa” kaatuneille omistettuja muistomerkkejä. Kirjailija Ernest Hemingway nimitti tätä sotaa myöhemmin ”suurimmaksi, verisimmäksi ja taitamattomimmin tehdyksi teurastukseksi, mitä koskaan maan päällä on tapahtunut”. Suurta sotaa alettiin kutsua ensimmäiseksi maailmansodaksi sen jälkeen, kun oli syttynyt toinen maailmansota (vuosina 1939–1945), joka saattoi maailman jälleen ahdinkotilaan.

Ensimmäinen maailmansota erosi monin tavoin sitä ennen käydyistä sodista. Miljoona-armeijoissa taistelevat miehet vuodattivat toistensa verta Länsi-Euroopan pelloille ja metsiin. Konekiväärit hallitsivat taistelukenttää niiden niittäessä eteneviä jalkaväkimiehiä nurin valtavat määrät. Gwynne Dyer kirjoittaa: ”Kahden kuukauden kuluttua [sodan alkamisesta] oli jo toista miljoonaa miestä kuollut – –. Uudenlainen, nopeasti ampuva tykistö ja konekiväärit, jotka suolsivat 600 luotia minuutissa, täyttivät ilman tappavalla terässateella.” (War) Tankit, sukellusveneet ja lentokoneet muuttivat ajattelutapaa ja taktiikkaa. Nyt sai pelätä henkeään uhattavan myös ilmasta ja merestä käsin.

Asemasota ja siihen liittynyt myrkkykaasujen käyttö koettelivat miesten ruumiillista ja henkistä kestokykyä äärimmilleen ja aiheuttivat heille valtavia kärsimyksiä. Suuri sota oli erilainen vielä eräällä toisella tavalla: ”Se oli ensimmäinen sota, jossa otettiin miljoonittain sotavankeja (kaikkiaan 8,4 miljoonaa), ja heidän vankeutensa saattoi kestää kauankin.” (The World in the Crucible) Se oli myös ensimmäinen sota, joka kietoi mukaansa melkein kaikki siviilitkin, joko armeijan ja sotatarviketeollisuuden palvelukseen tai siten, että he jäivät hyökkäysten tai taistelujen jalkoihin.

Jehovan todistajat näkivät jo tuolloin, vuonna 1914, että tämän hirvittävän sodan myötä alkaisivat Jeesuksen pahaenteiset profetiat toteutua. Mutta vielä hirvittävämpää oli tulossa.

Toinen maailmansota ja sen ainutlaatuinen tuhovoima

Toinen todiste on se, että inhimillisestäkin näkökulmasta nämä voivat olla viimeisiä päiviä, sillä nykyään ihminen pystyisi tuhoamaan itse itsensä. Näin puhui tri Bernard Lown Nobelin rauhanpalkinnon luovutustilaisuudessa vuonna 1985: ”Toinen maailmansota aloitti totaalisen sodan – häikäilemättömiä keinoja käyttävän, rajattoman väkivaltaisen ja uhrejaan valikoimattoman sodan. Auschwitzin uunit ja Hiroshiman ja Nagasakin poroksi polttaminen atomipommein kirjoittivat entistä tummasävyisemmän luvun ihmisen raakuuksista kertoviin aikakirjoihin.”

Onko ihmiskunta näiden kammottavien kokemusten jälkeen oppinut ilmaisemaan myötätuntoa ja armeliaisuutta? Hän jatkaa: ”50 miljoonan vainajan [joita oli lähes saman verran kuin Englannissa, Ranskassa tai Italiassa on asukkaita] jälkeensä jättämä pitkäaikainen tuska ei luonut kestävää perustaa aselevolle, joka olisi tehnyt lopun julmuuksista. Päinvastoin pian alettiin varastoihin koota joukkotuhoaseita, joilla pystyttäisiin aiheuttamaan monta tuhatta toisen maailmansodan veroista sotaa.” – Kursivointi lisätty.

Ei ole epäilystäkään, että olemme nähneet ’kansan nousevan kansaa vastaan ja valtakunnan valtakuntaa vastaan’ ja tulenvärisellä hevosella ratsastavan Ilmestyskirjan ratsastajan aiheuttavan verenvuodatusta kautta maailman. (Matteus 24:7; Ilmestys 6:4) Entä mitä muuta ydinaseitten keksiminen ja kehittäminen merkitsisivät ”viimeisiä päiviämme” ajatellen? – 2. Timoteukselle 3:1.

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

”Kahteen edelliseen vuosisataan verrattuna tälle vuosisadalle on ollut tyypillistä se, että väkivaltaisuuksia on ollut yhä enemmän. – – Tällä vuosisadalla on ollut jo 237 sotaa, so. selkkausta, joista kussakin on kuollut vähintään 1000 ihmistä vuodessa.”

”Paitsi että sotia on ollut enemmän, ne ovat myös muuttuneet yhä tuhoisammiksi. 1900-luvulla käydyissä sodissa on tähän mennessä kuollut 99 miljoonaa ihmistä, 12 kertaa enemmän kuin 1800-luvulla, 22 kertaa enemmän kuin 1700-luvulla. – – Viime vuosisadalla käytiin kaksi sellaista sotaa, jossa kuoli yli miljoona ihmistä; meidän vuosisadallamme on tällaisia sotia ollut 13.” – Ruth Leger Sivard, World Military and Social Expenditures 1986.

[Lähdemerkintä]

U.S. Army photo