-
Järjestön pitäminen puhtaanaVartiotorni 1952 | 1. toukokuuta
-
-
Järjestön pitäminen puhtaana
”Älkää sitoko itseänne epäsuhtaisesti uskottomiin. Sillä mitä osakkuutta on vanhurskaudella ja laittomuudella? Tai mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?” – 2. Kor. 6:14, Um.
1. Miksi Jehova on halukas säilyttämään järjestönsä puhtaana, ja mitä hän haluaa sen jäsenten olevan?
JEHOVA on erittäin halukas säilyttämään järjestönsä puhtaana ja erossa tästä pahasta, jumalattomasta maailmasta, missä me nyt elämme. Hänellä on syy siihen. Hänen palvelijansa kuuluvat hänelle, he edustavat hänen nimeään, he edustavat hänen Sanaansa, ja he edustavat puhdasta palvontaa. Jehova Jumala haluaa heidän noudattavan hänen esimerkkiään. Siksi hän henkeytti palvelijansa Paavalin kirjoittamaan Efesolaisille 5:1, 2:sessa: ”Olkaa siis Jumalan seuraajia, niinkuin rakkaat lapset, ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle ’suloiseksi tuoksuksi’.”
2. a) Kenen esimerkkiä Jeesus noudatti, ja miten hän itse antoi sillä tavalla seurattavan esimerkin? b) Millä tavalla hänen seuraajansa eroavat maailmasta noudattamalla tätä esimerkkiä?
2 Kun Kristus Jeesus oli maan päällä, niin hän noudatti taivaan Isänsä esimerkkiä. Hän oli innostunut tekemään Isänsä tahdon aina. Ja hän oli siten Hänelle suloisesti tuoksuva uhri. Hänen askeleissaan seuraavien täytyy olla samanlaisia ihmisiä. Heidänkin tulee uhrata Jumalalle suloisesti tuoksuvia uhreja, ja he voivat tehdä sen noudattamalla Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen esimerkkiä. (Fil. 4:18; 1. Piet. 2:5) Jeesus osoitti rakkautta kansaansa kohtaan. Hän antoi oman henkensä voidakseen lunastaa siihen kuuluvat, ja kun hän osoitti rakkauttaan kansalleen, niin hän halusi seuraajiensa olevan erilaisia kuin tämä maailma. Hän halusi heidän tulevan pois tästä lahoavasta asiainjärjestelmästä ja saavan elämän. Vanha maailma on jumalaton. Se ei noudata Jehova Jumalan esimerkkiä. Jumalan kansaan kuuluvien täytyy olla erilaisia, tästä vanhasta maailmasta eroavia. Erotus ilmenee heidän elämäntavoissaan, ja se sisältää meidän rakkautemme toisiamme kohtaan. Jeesus sanoi Johanneksen 13:34:nnessä: ”Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut – että tekin niin rakastatte toisianne.” Tämä toistensa rakastaminen eroaa kokonaan siitä, miten maailma menettelee. Maailma toimii itsekkyyden, vihan perusteella. Jeesus toi jotakin aivan uutta, uutta tälle maailmalle. Se uusi oli rakkauden periaate: ihmiset tulevat yhteen seurakuntaan ja rakastavat toisiaan tullen toimeen keskenään. Tämä rakkaus on mahdollinen, jos me noudatamme Jumalan esimerkkiä. Jollemme noudata sitä, niin emme saa hänen rakkauttaan, koska Jumala on rakkaus.
3. Mille perustalle seurakunta on rakennettu, ja mikä on sentähden yleinen erottamisen syy?
3 Koska tämä seurakunta, minkä Jumala kehittää eli muodostaa, on perustettu rakkaudelle, niin voimme ihmetellä näin ollen, miksi kukaan haluaisi koskaan puhua keidenkään tästä seurakunnasta erottamisesta eli poispanemisesta. Siihen täytyy olla totisesti jokin syy. Syy erottamiseen on se, että tähän Jumalan seurakuntaan tulee joitakuita, jotka eivät rakasta Kristusta. ”Totta kai jokainen rakastaa Kristusta”, sanot sinä. Mutta tosiasia on, että he eivät ole enää Kristuksen eikä Isän, Jehova Jumalan, esimerkin noudattajia. He eivät vaella enää Kristuksen askeleissa. Hänen palvelijoittensa, hänen kansansa, järjestöön saattamisen tarkoituksena on ainoastaan heidän säilyttämisensä puhtaina Perkeleen järjestöltä. Niin kauan kuin vaellamme Perkeleen lauman tietä, emme voi pysyä puhtaina. Jumala on rakentanut sentähden oman järjestönsä. Maailmassa on nykyään kaksi järjestöä: toinen on Jumalan, ja toinen kuuluu Perkeleelle, joka on ”tämän asiainjärjestelmän jumala”. Se järjestö, mitä Jehova Jumala muodostaa nyt oman nimensä ja sanansa kunniaansaattamiseksi, rakennetaan sentähden rakkaudelle. Koko tämä järjestö toimii yhdessä yksimielisyydessä. Ja siksi me luemmekin Efesolaiskirjeen 4:16:nnesta: ”Josta koko ruumis, yhteenliitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.” Tässä on sinun perustuksesi: rakkaus. Jos joku väistyy siis tästä keskinäisesti osoitettavan rakkauden ja antaumuksen periaatteesta tässä seurakunnassa, niin on aika poistaa sellainen henkilö seurakunnasta.
HUONO KÄYTÖS
4, 5. Kuka on tällöin väärässä, ja miksi joku on eristettävä kristillisestä ruumiista?
4 Erottamisen syynä on jonkun väärinteko. Seurakunta ei ole virheellinen, koska se on Jumalan. Mutta seurakunnassa on tällöin joku, joka ei noudatakaan Jumalan esimerkkiä eikä seuraa hänen totuuden ja vanhurskauden periaatteitaan. Hän ei rakennu rakkaudessa. Hän ei noudata enää Jehovan eikä Pojan eikä apostolien esimerkkiä. Meitä neuvotaan senvuoksi 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:6, 7, 11:nnessä: ”Mutta Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä me käskemme teitä, veljet, vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen opetuksen mukaan, jonka olette meiltä saaneet. Tiedättehän itse, kuinka meidän jälkiämme on seurattava, sillä me emme ole olleet kurittomia teidän keskuudessanne, . . . Sillä me olemme kuulleet, että muutamat teidän keskuudessanne vaeltavat kurittomasti, eivät tee työtä, vaan puuhailevat sellaisessa, mikä ei heille kuulu.”
5 Paavali osoittaa tässä, että kun hän, apostoli, vaelsi heidän keskuudessaan, niin hän ei ollut kuriton, joten hänen huono käytöksensä ei saattanut ketään heistä menemään väärään suuntaan. Jehova Jumala ei käyttäydy huonosti. Kristus Jeesus ei käyttäydy huonosti. Meillä on täydelliset esimerkit seurattavinamme. Meillä on heiltä saamamme hyvät ohjesanat, joita voimme noudattaa. Jos tämä ruumis tulee siis kurittomaksi tai jos jokin ruumiin osa tulee kurittomaksi, niin se merkitsee sitä, että ruumis on tulossa sairaaksi. Se ei rakennukaan jatkuvasti rakkaudessa. Täytyy tehdä korjaus. Se saattaa merkitä jonkin osan poistamista siitä. Sen ruumiin ollessa kysymyksessä, mistä me nyt puhumme, Jumalan seurakunnan, se voi merkitä jonkun yksilön poistamista siitä, koska hän on kuriton, ei rakennu rakkaudessa.
6. Miksi emme saa olla hätäisiä kenenkään poispanemisessa, mutta mitä Paavali kehoittaa meitä tekemään kurittomille?
6 Mutta meidän ei pidä olla hätäisiä tässä asiassa eikä ryhtyä toimenpiteisiin ja poistaa jotakuta seurakunnasta pelkästään siksi, että me kuulemme hänen tekevän väärin. Onhan olemassa se mahdollisuus, että nuo henkilöt, jotka tekevät väärin, katuvat ja muuttavat menettelyään. Ja niinpä sanotaankin 2. Tessalonikalaiskirjeen 3:13–15: ”Mutta te, veljet, älkää väsykö tekemästä sitä, mikä hyvää on. Mutta jos kuka ei tottele sitä, mitä me tässä kirjeessä olemme sanoneet, niin merkitkää hänet älkääkä seurustelko hänen kanssaan, että hän häpeäisi. Älkää kuitenkaan pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa niinkuin veljeä.” Meillä kaikilla on siis Herran seurakunnassa vastuu niistä, jotka saattavat olla kurittomia. Kaikkien meidän seurakuntaan kuuluvien täytyy tehdä jatkuvasti oikein toisten hyväksi. Me saatamme hyödyttää joitakuita niistä, jotka ovat hiukan kurittomia. Me jatkamme oikean tekemistä heidän menettelyistään huolimatta, mutta jos he kulkevat jatkuvasti väärää tietä, niin heidät täytyy merkitä. Meidän täytyy lakata seurustelemasta heidän kanssaan, koska he eivät ole puhtaita. He eivät työskentele Jehovan nimen ja Sanan puolustukseksi. He eivät työskentele tämän ruumiin rakentamiseksi rakkaudessa. He työskentelevät järjestöä vastaan.
7. Onko meidän pakoitettava hairahtuva oikealle tielle, ja miten meidän on käytettävä vapauttamme Jumalan kansana?
7 Mutta me saatamme pelastaa veljen, ja hän voi alkaa jälleen kulkea oikeaan suuntaan, jos hän kuuntelee kehoitusta, jos hän ottaa vaarin hänelle annetusta oikaisusta. Me olemme vapaita ihmisiä. Me voimme käyttää mieltämme sillä tavalla kuin haluamme. Meitä ei pakoiteta eikä painosteta eikä pelotella menettelemään siten, kuin me teemme, vaan meidät on vapautettu, koska Kristus Jeesus on ostanut meidät. Ja sentähden sanoikin Pietari ensimmäisen kirjeensä 2. luvun 16. ja 17. jakeessa (Um): ”Olkaa niinkuin vapaat ihmiset.” Ajattele itsenäisesti, mutta sinun täytyy silti olla Jumalan esimerkin noudattaja, sillä sinä olet vapaa ajattelemaan niiden suuntaviivojen mukaan, mitkä perustuvat totuuteen. Jumalaton maailma vie sinut hautaan; totuus antaa sinulle elämän. ”Olkaa niinkuin vapaat ihmiset”, sanoo Pietari sentähden, ”ja säilyttäkää kuitenkin vapautenne, ei moraalisen pahuuden verhona, vaan niinkuin Jumalan orjat. Kunnioittakaa kaikenlaisia ihmisiä, osoittakaa rakkautta koko veljien seuraa kohtaan, pelätkää Jumalaa, osoittakaa kunnioitusta kuningasta kohtaan.” Me näemme näin ollen, että meidän täytyy muistaa veljiemme seurakuntaa ja pitää se puhtaana. Me emme voi tulla tähän järjestöön säilyttäen mielessämme jonkin varauksen harjoittaaksemme moraalista pahuutta. Me emme ole vapaita tekemään sitä, mitä haluamme tyydyttääksemme lihaa ja omia halujamme. Me olemme tässä seurakunnassa erästä tarkoitusta varten: kunnioittaaksemme Jehovan nimeä ja hänen Sanaansa.
PERUSTEET
8. a) Mitkä seikat voivat tehdä seurakunnan saastaiseksi? b) Mihin toimenpiteisiin Paavali ryhtyi saastaisten suhteen ja miksi?
8 Jos me aiomme nyt säilyttää järjestön puhtaana, niin mitkä seikat esimerkiksi saattaisivat tehdä sen epäpuhtaaksi? Mitä sellaista me voimme havaita olevan seurakunnassa, mikä meidän tulee puhdistaa pois siitä? Koska erottamiselle on hengelliset ja moraaliset perusteet, niin eräät näistä ovat aviorikos, haureus, varastaminen ja juoppous. Käsitelkäämme hetkinen haureutta. Paavali kosketteli sitä kirjeessään, kun hän kirjoitti korinttolaisille. Siellä oli nuori mies, joka oli harjoittanut haureutta isänsä vaimon kanssa. Paavali sanoi kirjeessään: ”Yleensä kuuluu, että teidän keskuudessanne harjoitetaan haureutta, jopa semmoista haureutta, jota ei ole pakanainkaan keskuudessa, että eräskin pitää isänsä vaimoa.” Niin outoa kuin onkin, niin seurakunta ei kiinnittänyt siihen lainkaan vakavaa huomiota. Se katseli sitä vain seikkana, mikä tuotti mainetta kuuluisuudellaan. Paavali sanoi: ’Te olette pöyhistyneet tämän vuoksi, te olette ylpeitä siksi, että tällaista on tapahtunut keskuudessanne. Teidän pitäisi murehtia, teidän pitäisi olla huolissanne tuosta tilasta, mikä vallitsee Herran seurakunnassa, tästä turmeltuneisuudesta, mikä on hiipinyt siihen.’ Mutta Paavalilla, Herran apostolilla, oli valtuus ryhtyä toimenpiteisiin, ja hän tekikin siten. Hän erotti tuon henkilön. Hän ei kysynyt seurakunnalta: ”Antakaa nyt minulle valtuus tai äänestäkää, mitä minä teen.” Jumalan palvelija Paavali piti huolen siitä, että tuo henkilö poistettiin. Hänellä oli valta tehdä se. Siksi hän sanoi jo tuominneensa tuon miehen ja määräsi, että heidän oli ”hyljättävä [sellainen mies] saatanan haltuun lihan turmioksi”. (1. Kor. 5:1–12) Sellaisella ihmisellä ei ole sijaa Jumalan puhtaassa järjestössä eli seurakunnassa. Hänen tulee mennä takaisin siihen jumalattomaan joukkoon, mistä hän tulikin kerran, ja kuolla sen jumalattoman joukon mukana Saatanan järjestön yhteydessä.
9. Mikä täytyy pelastaa seurakunnan keskuudessa erottamistoimenpiteellä?
9 Menköön jumalaton jumalatonta tietään, sillä hän ei voi jäädä Jumalan seurakuntaan, koska seurakunnan täytyy pysyä puhtaana. Miksi sen täytyy säilyä puhtaana? ”Että [henki] pelastuisi Herran päivänä.” Jumalan pyhä henki vaikuttaa hänen kansassaan. Se on hänen toimiva voimansa, se on hänen seurakunnalle antamansa opastin. Meillä, seurakunnalla, täytyy olla sama Jumalan henki. Meidän täytyy todistaa toisillemme. Sen hengen, minkä me saamme Jumalan Sanan ymmärtämisestä, täytyy jäädä toimivaksi, se täytyy säilyttää, se täytyy pelastaa. Ja jos tuo Korinton varhaisseurakunta olisi jättänyt tuon haureutta harjoittaneen miehen keskuuteensa tai jos Paavali ei olisi ryhtynyt toimenpiteisiin, niin se vähäinen hapatus olisi ruvennut käymään ja olisi turmellut koko seurakunnan eli koko taikinan. ”Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan”, Paavali sanoi. Siitä syystä täytyi Paavalin ryhtyä toimenpiteisiin ja puhdistaa se pois, jotta Jumalan henki, tämä Jumalan puhdas, pyhä henki eli toimiva voima, ja Jumalan Sanaan perustuva seurakunnan henki olisi säilynyt ja pelastunut Jehovan nimen kunniaksi.
10. Minkä moraalisen turmeluksen Paavali sanoo sulkevan henkilön pois Valtakunnasta, ja mitä kristityn on tehtävä sellaisten asiain suhteen?
10 Paavali sanoo 1. Korinttolaiskirjeen 6:9–11 (Um): ”Mitä! Ettekö tiedä, että epävanhurskaat ihmiset eivät peri Jumalan valtakuntaa? Älkää joutuko harhaan. Eivät huorintekijät eivätkä epäjumalanpalvelijat eivätkä avionrikkojat eivätkä luonnottomia tarkoituksia varten pidetyt miehet eivätkä miehet, jotka makaavat miesten kanssa, eivätkä varkaat eivätkä ahneet ihmiset eivätkä juopot eivätkä herjaajat eivätkä kiristäjät peri Jumalan valtakuntaa. Ja kuitenkin jotkut teistä olivat sellaista. Mutta teidät on pesty puhtaiksi, mutta teidät on pyhitetty, mutta teidät on julistettu vanhurskaiksi Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme hengellä.” Paavali osoittaa, että tällaisia syntisiä on tullut maailmasta Jumalan seurakuntaan, mutta mitään tällaisia syntejä ei saa jäädä Jumalan seurakuntaan sen jälkeen kun ne, jotka ennen harjoittivat sellaisia syntejä, on kerran pesty puhtaiksi. Kun joku tulee Jumalan järjestöön ja pyhittäytyy Hänelle, niin hänet puhdistetaan. Hänen tulee tehdä siitä pitäen polut jaloilleen suoriksi ja seurata Jumalan Sanaa. Hänen ei pidä harjoittaa näitä syntejä, ja Herra antaa hänelle anteeksi kaiken sen, mitä on tapahtunut hänen elämässään menneinä aikoina. Niiden tahrat on pyyhitty pois, eikä hän saa palata niihin uudelleen. Jos hän palajaa niihin, niin hän tekee synnin, minkä tähden hänet on erotettava. On tarjolla vaara, että hän turmelee Jumalan seurakunnan, ja se turmelus on otettava pois. Se on moraalinen turmelus.
11, 12. a) Mitä hengellisiä perusteita on olemassa erottamiselle? b) Mitä meidän täytyy tehdä yksimielisyyden säilyttämiseksi seurakunnassa?
11 Mutta on olemassa myöskin hengellisiä perusteita henkilöitten poistamiselle Jumalan seurakunnasta. Näihin kuuluvat panetteleminen, väärien oppien esittäminen, jakaumien aiheuttaminen, niinkuin Paavali kirjoitti roomalaisille: ”Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä.” (Room. 16:17) Tämä on hyvin selvää. Paavali opetti heille Jumalan tosi Sanaa. Jos seurakuntaan tulee nyt joku koettaen hävittää kuuliaisuuden tälle Jumalan tosi Sanalle ja aiheuttaa kompastumista tai jakautumista seurakunnassa, niin sellaista on kartettava. Paras tapa karttaa sellaista ihmistä on erottaa, panna pois eli eristää hänet seurakunnasta, jotta koko seurakunta säilyisi puhtaana.
12 1. Korinttolaisille 1:10 puhuu jakautumista ja erimielisyyttä vastaan: ”Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.” Jumalan ajatuksista täytyy tulla teidän ajatuksianne. Siksihän me kokoonnummekin seurakuntana tutkimaan Jumalan Sanaa, jotta hänen ajatuksistaan tulisi meidän ajatuksiamme. Jollei meillä ole Jumalan ajatuksia, jos me emme ajattele näitä asioita, mitkä henkeytetyt opetuslapset saattoivat varhaisseurakunnan huomioon ja mitkä on merkitty muistiin meidän opetukseksemme tänä aikana, jos me emme opi näitä asioita, niin emme saa Jumalan ajatuksia; ja vain vanhurskautta rakastavat tulevat perimään taivaan valtakunnan. Kuten hän sanoi: ”Ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa?” Jotta perisimme siis tuon valtakunnan tai uuden maailman siunaukset, niin meidän mielemme täytyy kääntyä Jumalan opetuksen puoleen eikä takaisin tuon toisen järjestön, Perkeleen järjestön, puoleen, mikä tulee tuhottavaksi.
ESIMERKKEJÄ
13. Miksi tarkastelemme nyt muinaisia Raamatun esimerkkejä erottamisesta?
13 Katsokaamme nyt Raamatusta eräitä esimerkkejä siitä, miten Jehova Jumala heittää pois ihmisiä seurakunnastaan, vapauttaa itsensä heistä heidän väärintekonsa takia, sillä hän tekee nyt samoin kuin hän teki menneinä aikoina, koska hän haluaa häntä edustavan kansan olevan puhdas kansa, johon kuuluvat ovat hänen palvelijoitaan ja hänen nimensä ja tosi palvontansa puolella. Raamatussa on monta esimerkkiä, mutta me käsittelemme vain muutamia niistä.
14. Minkä opetuksen saamme Koorahin ja hänen liittolaistensa esimerkistä?
14 Ottakaamme Koorah. Mooseksen aikana oli eräitä, jotka tulivat ylpeiksi, nimittäin kolme henkeä, jotka ajattelivat: ’Kyllä me olemme aivan yhtä hyvässä asemassa Jumalan edessä kuin Mooseskin, koska kuulumme Israelin sukukuntiin. Miksi hänen pitäisi saada kaikki kunnia välimiehenä toimimisesta?’ Mutta he puhuivat Jumalan edustajaa vastaan. Mooses astui esiin ja esitti asiansa hyvin selvästi. Hän sanoi: ’Huomenaamuna näemme, kuka on Jumalan palvelija ja ketä hän käyttää nyt työnsä eteenpäinviemisessä. Huomenna ei tapahdu ainoastaan näitten ihmisten ruumiillinen kuolema, vaan Jumala suorittaa ihmeen ja puhdistaa seurakunnasta pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin ja kaikki heihin liittyneet.’ Mitä tapahtui seuraavana aamuna? Maa avautui, ja kaikki heidän omaisuutensa, heidän lapsensa ja vaimonsa hautautuivat elävinä siihen kuiluun, ja Jehovan tuli kulutti Koorahin ja ne 250 ruhtinasta, jotka uhrasivat suitsutusta. 4. Mooseksen kirjan 16:32, 35 sanoo: ”Ja maa avasi kitansa ja nielaisi heidät, heidän asuntonsa, kaiken Koorahin väen ja kaikki heidän tavaransa. Mutta tuli lähti Herran tyköä ja kulutti ne kaksisataa viisikymmentä miestä, jotka olivat tuoneet suitsutusta.” Jumala ilmaisi epäsuosionsa ihmisille, jotka esiintyivät herjaavasti häntä vastaan, jotka eivät halunneet hyväksyä Jumalan tekemää järjestelyä. Ne, jotka kapinoivat Jumalaa vastaan, hän erottaa siis pois. Hän vapauttaa itsensä heistä. Hän puhdistaa heidät pois seurakunnasta.
15. Miten Mirjamin kokemus valaisee asiaa?
15 Nyt voimme katsoa erästä toista Raamatun esimerkkiä. 4. Mooseksen kirjan 12. luku kertoo Mirjamista ja Aaronista. He tulivat hiukan ylvästeleviksi. Mirjam oli Aaronin ja Mooseksen sisar, mutta hän tuli ylpeäksi ja typeräksi. Koska hän halusi ottaa miehen aseman seurakunnassa ja saada jotakin sananvaltaa Herran järjestelyjen suhteen israelilaisten keskuudessa, niin hän tuli spitaaliseksi. Hänet oli erotettava eli pantava pois seurakunnasta seitsemäksi päiväksi, ja sittenkin hänet puhdistettiin ja otettiin takaisin vasta, kun hänen veljensä Mooses oli pyytänyt Jehovaa pelastamaan hänen henkensä, ettei Hän surmaisi häntä spitaalilla. Mirjam oli menetellyt ylpeästi ja typerästi. Herra Jumala ei aikonut pitää sellaisia ihmisiä seurakunnassaan. Hän palasi. Hän tuli takaisin, mutta häntä rangaistiin ensiksi, ja Aaron oppi tietämään oman paikkansa tästä sisarensa kokemuksesta.
16. Miten Aakanin esimerkki osoittaa, ettei Jumala suvaitse varkaita?
16 Sitten on varkaita, joita Herra Jumala ei suvaitse seurakunnassaan. Meillä on Aakanin esimerkki. Kun Israelin lapset menivät Jordanin ylitse ja valloittivat Jerikon Jehovan ohjauksen mukaan hänen voittaessaan taistelut heidän puolestaan, niin israelilaisille annettiin ohjeet, että kaikki kaupungista tavattu tavara piti vihkiä tuhon omaksi, paitsi että kulta-, hopea-, vaski- ja rautaesineet piti varata Jehovalle. Kukaan ei saanut ottaa itselleen mitään saaliista. Mutta Aakan ajatteli asiaa hiukan eri tavalla. Kun hän pääsi Jerikoon, niin hän löysi babylonialaisen vaipan, 200 sekeliä hopeaa ja 50 sekeliä painavan kultalevyn ja sanoi: ’Minäpä vienkin nuo kotiini ja hautaan ne ja säilytän itselleni. Kukaan ei saa koskaan tietää siitä mitään.’ Mutta hän oli Jehovan järjestössä; nyt oli turmelus tunkeutunut siihen. Tämä piti saada selville. He lähtivät Ain taisteluun, ja israelilaisten sotajoukot epäonnistuivat. Ne eivät pystyneet voittamaan. Joosua sai tietää, että seurakunnassa oli turmelusta. Se piti saada ilmi, ja todisteet kohdistuivat Jehovan järjestelyn avulla Aakaniin, joka oli tuo turmelija. He saivat tietää hänen kätkeneen saaliinsa telttaansa. Mitä nyt tapahtui? Jumala ei heittänyt häntä vain pois seurakunnasta ja syrjäyttänyt häntä seitsemäksi päiväksi, niinkuin hän teki Mirjamille. Hän antoi kivittää Aakanin kuoliaaksi sekä hänen perheensä hänen kanssaan, koska hän oli varas. – Joos. 6:17–7:26.
17. Miten langenneet ”Jumalan pojat” valaisevat erottamista?
17 Vuosisatoja aikaisemmin oli Nooan päivinä, vedenpaisumuksen edellä, taivaassa sellaisia enkeleitä, henkiluomuksia, joista tuli tottelemattomia. He näkivät ihmisten tytärten olevan kauniita, ja he jättivät asemansa ja tulivat maan päälle ja ottivat itselleen vaimoja. He olivat tässä tottelemattomia. Niinpä 2. Pietarin kirjeen 2:4 kertoo heistä: ”Ei Jumala säästänyt [rankaisematta] enkeleitä, jotka syntiä tekivät.” Ei, vaan hän syöksi heidät tartarokseen luovuttaen heidät synkän ”pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi”. He olivat tottelemattomia, he rikkoivat Jumalan lakia vastaan, ja hän eristi heidät neuvonnastaan. He ovat kyllä vielä olemassa hänen uskollisten luomustensa koettelemiseksi, mutta Jumalan tuomiot on kirjoitettu heitä vastaan heidän lopulliseksi tuhoamisekseen.
18. Miten Juudas osoittaa, että ankaraan taisteluun ryhtyminen uskon puolesta on yhteydessä tämän asian kanssa?
18 Lopuksi voimme mennä Juudaan kirjeeseen. Meille sanotaan siinä, että meidän täytyy käydä ankaraa taistelua uskon puolesta. Kristus Jeesus toi meille tämän uskon, ja meidän on taisteltava sen puolesta. Se on sama usko, mikä annettiin Kristuksen Jeesuksen seuraajien seurakunnalle, eikä hän halua tämän uskon muuttuvan eikä turmeltuvan millään tavalla. Jokainen, joka yrittää muuttaa sitä, olkoonpa hän kapinallinen, ylpeä, varasteleva, tottelematon tai moraalisesti turmeltunut, puhdistetaan pois. Hänet poistetaan. Me näemme nyt, että pahoja ihmisiä hiipii joukkoon, jumalattomia ihmisiä, ja meidän täytyy koettaa löytää nämä ihmiset ja heittää heidät pois seurakunnasta. Niinkuin Juudas sanoo 8. ja 16. jakeessa: ”Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja. He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia ja vaeltavat himojensa mukaan; heidän suunsa puhuu pöyhkeitä, ja he mielistelevät ihmisiä oman etunsa tähden.” Me emme halua Herran seurakuntaan tämänlaatuisia ihmisiä, joita olemme juuri kuvailleet, ja jos niitä on siinä, niin seurakunnan on poistettava heidät. Muuten vähä hapatus hapattaa koko taikinan.
”Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot. Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.” – 1. Joh. 3:8, 10.
-
-
Erottamisen sopivaisuusVartiotorni 1952 | 1. toukokuuta
-
-
Erottamisen sopivaisuus
1. Onko sopivaa erottaa joku, ja mitä Tiituksen 3:10, 11 sanoo?
ONKO sopivaa erottaa joku? On, kuten olemme juuri nähneet edelläolevasta kirjoituksesta, sillä Jumala pani seurakunnastaan pois ne, jotka vastustivat häntä ja olivat turmeltuneita. Hän erotti heidät. Hän vapautti itsensä heistä, ja hän neuvoo meitä tekemään samoin sellaisille ihmisille. Tiituksen kirjeen 3:10, 11:nnestä luemme: ”Harhaoppista [lahkoa muodostavaa] ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut.” Kreikkalaisissa Kirjoituksissa on näin ollen valtuus kenen tahansa lahkojen eli jakaumien aloittajan hylkäämiseen, kun hänelle on puhuttu kerran ja toisenkin kerran ja kun hän ei sittenkään muuta menettelyään.
2. (a) Mikä valtuutus meillä on siihen Roomalaiskirjeen 16:17, 18:nnessa? (b) Minkä tähden Jeesus erottaa jonkun Ilmestyskirjan 3:16:nnen mukaan?
2 Meillä on toinenkin valtuutus Roomalaiskirjeen 16:17, 18:nnessa: ”Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja [kompastumista] vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä. Sillä sellaiset eivät [ole Herramme Kristuksen, vaan oman vatsansa orjia], ja he pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet.” Tässä on meillä Jumalan Sanan selvä esitys, että meidän tulee erottautua näistä ihmisistä, jotka aiheuttavat loukkautumista ja jakaumia Hänen seurakunnassaan. Meillä on valtuus, meillä on oikeus vapautua heistä, ja se on sopivaa. Heillä ei ole sijaa Jumalan seurakunnassa. Jeesus erottaa jonkun sellaisinkin perustein, joita me ehkä pitäisimme vähäisempinä kuin kaikki edelläkuvaillut seikat. Vain siksi, että joku on haalea eikä kuuma eikä kylmä, Kristus Jeesus sylkäisee hänet pois. Hän selittää myöskin Ilmestyskirjan 3:16:nnessa: ”Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.” Se on erottamista. Kristus Jeesus ei pidä pysyvästi keitään laimeita ihmisiä seurakunnassaan. Sinä olet joko hänen puolellaan tai häntä vastaan. Joko sinä tulet Herran Jumalan seurakuntaan ja olet hänen palvelijansa tai menet lopulta Perkeleen järjestöön. Sinä et voi sovitella. Sinä et voi olla laimea. Sinä et voi olla toimeton. Sinun täytyy olla epäilemättömästi Herran Jumalan puolella.
3. Miten Jumala erotti Jerusalemin ja luonnollisen Israelin?
3 Jumalakin voi erottaa jonkun. Me olemme nähneet sen edelläkerrotuista esimerkeistä, mutta me muistamme Jeesuksen sanoneen Matteuksen 23:38:nnessa, kun hän puhui Jerusalemille: ”Katso, ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’.” Hän oli ollut tekemisissä juutalaisten kanssa kauan aikaa, ja nyt oli tullut aika hylätä heidät ja heidän huoneensa eli temppelinsä. Miksi? Koska hän oli ruokkinut heitä pitkin aikaa ja huolehtinut heistä kuin kana poikasistaan, mutta he eivät kiinnittäneet lainkaan huomiota hänen taivaassa olevaan Isäänsä, ja nyt oli tullut Jumalan aika hylätä koko joukko, koska siitä tuli ainoastaan uskollinen jäännös, ja hänen täytyi kutsua pakanakansoista kansa nimelleen.
4. Miten Jumalan kansan täytyy menetellä maailmaa ja niitä keskuudessaan olevia kohtaan, jotka kääntyvät pimeyteen, jotta se saisi säilyttää yhteytensä Jumalaan?
4 Apostoli Paavali sanoi 2. Korinttolaiskirjeen 6:14–18: ”Mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? . . . Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: ’Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani’. Sentähden: ’Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo [Jehova], älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo [Jehova], Kaikkivaltias’.” Niin, Jehova erottaa pois ne, jotka tulevat laittomiksi, kääntyvät pimeyteen ja asettavat itselleen epäjumalia. Hän karkoittaa sellaiset henkilöt pois järjestöstään. Jos haluat kuulua Herran järjestöön, niin pysyttele puhtaana Perkeleen maailmalta. Jollet halua tehdä näin, niin mene pois siitä. Ne, jotka ovat epäpuhtaita, epämoraalisia, eivät ole hengellisesti sopivia Jumalan järjestöön. Jolleivat sellaiset laimeat sovittelijat eli luopiot lähde vapaaehtoisesti pois hänen järjestöstään, niin järjestö itse panee heidät pois hänen ohjauksellaan.
MENETTELYTAPA
5. Mikä on oikea erottamismenetelmä, ja miten Paavali valaisi tätä menetelmää?
5 Tässä suhteessa on annettu noudatettavaksi sopiva menettelytapa. Sen täytyy olla virallinen toimitus. Jonkun valtuutetun täytyy tehdä ratkaisu, ja sitten tuo henkilö poistetaan. 1. Timoteuksen kirjeen 1:19, 20:nnessä on esimerkki Paavalin käyttämästä valtuudesta, sillä hän sanoi: ”Säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet. Niitä ovat Hymeneus ja Aleksander, jotka minä olen antanut saatanan haltuun, [kurituksen avulla opetettaviksi], etteivät enää pilkkaisi.” Valtuutettu palvelija pani heidät pois seurakunnasta. Paavali teki samoin siinä tapauksessa, mikä kerrotaan 1. Korinttolaisille 5:1–13, kun hän erotti sen nimikristityn, joka oli kanssakäymisissä isänsä vaimon kanssa. Paavali ryhtyi tuohon toimenpiteeseen siellä, koska seurakunnasta vastuussa olevat olivat laiminlyöneet sen. Hänellä oli valtuus. Jehovan palvelija toimi. Meillä on tänä aikana Jehovan todistajain seurakuntia eli ryhmiä, ja meillä on palvelijoita ryhmissämme. Näiden palvelijoitten täytyy täyttää se vastuu, mikä seuraa palvelijan asemaa seurakunnan pitämiseksi puhtaana, ja heidän täytyy ryhtyä toimenpiteisiin. Heidän täytyy olla hyviä paimenia ja kaita laumaa.
6. Mitä täytyy siis esittää asianomaista vastaan ja mitä tehdä, ennenkuin se voidaan hyväksyä?
6 Aivan ensiksi täytyy siis jonkun seurakunnassa olevan tai jonkun kiinnostuneen kypsän veljen tehdä syytös harhaan menneen henkilön suhteen. Mutta pelkästään se, että syytös tehdään, ei merkitse sitä, että me voimme erottaa hänet. Raamattu osoittaa, että täytyy tuoda todistajat. Mitään syytöstä ei voida hyväksyä, jollei kaksi tai kolme todistajaa vahvista asiaa. Se merkitsee tutkimista. Ryhmänpalvelija, apulaisryhmänpalvelija, raamatuntutkistelunpalvelija ja kenties jotkut muutkin kypsät ryhmän veljet täytyy kutsua koolle pitämään kuulustelua, ja ne, joita syytetään, sekä todistajat täytyy tuoda sisälle ja asiaa on pohdittava. He eivät voi tehdä päätöstä asianomaisen henkilön poistamiseksi seurakunnasta pelkän huhun tai juorun perusteella. Täytyy olla kaksi tai kolme silminnäkijää, jotka tietävät henkilön tehneen tai sanoneen jotakin. Ratkaisua ei voida tehdä arvailun perusteella. Saattaahan olla niin, että me luulemme jonkin omaamamme tunteen tai vaikutelman perusteella, että tuo henkilö ei ole hyvä, mutta me emme pystykään ehkä todistamaan sitä. Niin kauan kuin emme voi todistaa sitä kahden tai kolmen todistajan suullisen lausunnon perusteella, tuota henkilöä ei voida hylätä oikeutetusti. Te saatatte muuten tehdä tuolle ihmiselle suuren vahingon.
7. Miten sitten tehdään päätös, mitä sille tehdään, ja mitä on ryhmän tehtävä sen suhteen?
7 Kun meillä on siis todistajamme, niin me pidämme kokouksemme näiden henkilöitten kanssa, jotka ovat kurittomia tai menevät väärään tai eivät elä Jumalan lain mukaan. Me annamme heille suotuisan kuulustelutilaisuuden, me pohdimme asiaa ja koetamme auttaa heitä. Mutta ennenkuin heille voidaan tehdä mitään seurakunnasta erottamiseksi, täytyy olla moraalista tai hengellistä saastaisuutta koskevat todisteet. Palvelijain tulee olla tosiaan kypsiä veljiä ja halukkaita ottamaan täysi vastuu päätöksensä teosta. Heidän päätöksensä esitetään sitten ryhmälle, ei ryhmän äänestettäväksi, vaan ryhmänpalvelijan, apulaisryhmänpalvelijan ja raamatuntutkistelunpalvelijan on otettava kaikki vastuu siitä toimenpiteestä, mihin ryhdytään. Jos he ovat mielessään läpeensä vakuuttuneita, että tuo henkilö on väärässä ja että hänet tulee panna pois ryhmästä, ja jos tuo henkilö ei ole osoittanut minkäänlaisia katumuksen oireita, niin he sanovat ryhmälle päätöksen muodossa, mitä he ovat tehneet. He eivät pyydä ryhmää äänestämään päätöksen suhteen ja sanomaan: ”Me hyväksymme teidän toimenpiteenne.” Ei, vaan ryhmän palvelijoille on laskettu vastuu lauman paimentamisesta ja seurakunnan pitämisestä puhtaana. Palvelijat kertovat siis ryhmälle, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty ja että tuo rikkova henkilö ei ole enää tämän seurakunnan jäsen. Seurakunnan tulee sitten toimia täysimmin yhdessä niiden antaman ohjeen mukaisesti, jotka huolehtivat sen eduista, nimittäin järjestön palvelijain.
8. Keiden täytyy varoittaa kuritonta, ja mitä täytyy tapahtua, jos hän ei ota varoitusta varteen?
8 Paavali sanoo 1. Tessalonikalaisille 5:14:nnessä: ”Me kehoitamme teitä, veljet: nuhdelkaa kurittomia, rohkaiskaa alakuloisia, holhotkaa heikkoja, olkaa pitkämielisiä kaikkia kohtaan.” Jumalan palvelijoilla on vastuu seurakunnan etujen hoidosta. He varoittavat kuritonta, mutta tämä kuriton ei ota vaarin varoituksesta. Hän haluaa vaeltaa edelleen omaa tietään. Koska hän ei tahdo katua eikä muuttaa menettelytapaansa, niin hänet on pantava syrjään, häntä on kartettava.
9. Keiden täytyy päättää erottamisesta, ja miten Paavali valaisi tätä Efesossa?
9 Apostolien tekojen 19:9:nnessä sanotaan Paavalista hänen ollessaan Efesossa, Vähässä-Aasiassa: ”Mutta kun muutamat paaduttivat itsensä eivätkä uskoneet, vaan puhuivat pahaa Herran tiestä kansan edessä, niin hän meni pois heidän luotaan ja erotti opetuslapset heistä ja piti joka päivä keskusteluja Tyrannuksen koulussa.” Paavalia kiinnostivat ne, joita hän opetti siellä juutalaisessa synagoogassa, ja kun hän näki joukon synagoogassa kävijöitä yrittävän vetää pois hänen tekemiään opetuslapsia, niin hän otti tosi seuraajansa pois heidän seurastaan. Hän ei sallinut heidän saastua seurustelemalla niiden kanssa, jotka opettivat vääriä oppeja ja häpäisivät totuutta. Niin nytkin ne palvelijat, jotka kantavat vastuun ryhmästä, asettavat menettelytapansa Jumalan Sanan mukaiseksi. Seurakunta hyväksyy palvelijan omaksuman menettelyn.
10. Mitä Paavali neuvoi 1. Korinttolaiskirjeen 5:11:nnessä, ja miten seurakunta kannattaa palvelijoitaan tässä yhteydessä?
10 Paavali sanoi 1. Korinttolaiskirjeen 5:11:nnessä kristilliselle seurakunnalle: ”Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.” Ei mitään yhteyttä tällaisten ihmisten kanssa, jotka on erotettu eli pantu pois seurakunnasta. Miksi ei? Koska tämän Jumalan seurakunnan täytyy pysyä puhtaana, saastuttamattomana, varjeltuna Korkeimman puhtaaseen palvontaan. Kun tuo erottamistoimenpide on siis tehty, niin se poistaa todellisesti asianomaisen henkilön. Hän on ulkopuolella. Koko seurakunnan, kaikkien, jotka ovat pyhittäneet elämänsä Jumalalle, tulee sentähden noudattaa palvelijain suositusta eli päätöstä. Heidän täytyy kannattaa sitä.
11. Mitä erottava ryhmä tekee Seuran ja toisten ryhmien hyväksi ja miksi?
11 Entä mitä on nyt sanottava tästä erotetusta henkilöstä? Ryhmän tulee ensiksi raportoida asia Seuralle esittäen lyhyesti tosiasiat, kertoen Seuralle, kuka tämä henkilö on ja miksi hänet on erotettu ja pantu syrjään, niin että tapaus on ilmoitettu. Jos tämä henkilö, joka erotettiin, lähtee nyt siitä yhteiskunnasta ja menee johonkin toiseen ryhmään ja jos hänet erottanut ryhmä tietää asian, niin heidän toimenpiteensä tulee ilmoittaa tuolle ryhmälle heidän sydämensä hyvyydestä ja tuon toisen ryhmän varjelemiseksi. Tuon toisen ryhmän ei tarvitse nyt erottaa häntä. Se ensimmäinen seurakuntahan teki sen jo koko Jehovan kansan puolesta ja suojelemiseksi. Erottaminen toimeenpannaan siinä ryhmässä, missä hän harjoitti vääryyttä, ja hänet erotetaan siitä ja kaikista muistakin ryhmistä. He tietävät, että olipa tämä pieni hapatus missä paikassa tahansa leivässä, niin se turmelee koko leivän. On siis välttämätöntä antaa varoitus tuolle toiselle ryhmälle, minne tämä henkilö on mennyt, niinkuin Paavali tiedotti Timoteukselle Fygeluksesta ja Hermogeneesta sekä Hymeneuksesta ja Filetuksesta. (2. Tim. 1:15; 2:17) Siksi he ilmoittavat Seurallekin, jotta se olisi tietoinen asiasta.
12. Keistä Juudas varoittaa ryhmiä, ja miksi meidän täytyy olla varovaisia kirjeitten kirjoittamisessa?
12 Juudas kertoo miehistä, jotka hiipivät järjestöön turmelemaan sitä moraalisesti. Sellaiset miehet tulee ehdottomasti ilmoittaa jokaiselle ryhmälle, mihin he kulkevatkin, koska he ovat pujahtaneet joukkoon ainoastaan irstaan käytöksen vuoksi. Heidät tulee ilmoittaa kaikkien ympärillämme olevien seurakuntien veljien ja sisarten turvallisuuden tähden. Tämä ei merkitse sitä, että sinun pitäisi kirjoittaa henkilökohtaisesti paljon kirjeitä ja puhua paljon pahaa heistä ja siitä, mitä he ovat tehneet. Tosiasia tulee ilmoittaa: että tämä mies oli kerran kanssamme, mutta että hänet on erotettu menettelytapansa takia; ja syyt siihen tulee esittää hyvin lyhyesti. Muuten saattaa olla, että sinua syytetään tänä aikana herjauksesta ja parjauksesta, ja sinä voit itse joutua vaikeuteen. Mutta meidän veljiämme on varoitettava tuosta henkilöstä. Hänen ei sallita olla enää joukossamme, koska me haluamme suojella järjestöä, Herran Jumalan seurakuntaa.
ETUJEN RAJOITTAMINEN
13. Miten eräät erotetut suhtautuvat kenttäpalvelukseen, mutta mitä tosiasiaa tämän ei saa antaa kätkeä?
13 Jotkut ajattelevat voivansa pysyä totuudessa, mutta eivät halua tehdä työtä Jumalan ohjeitten mukaan. He menevät jatkuvasti kyllä kenttäpalvelukseen, käyvät ovelta ovelle, levittävät kirjoja, pitävät Raamatun tutkisteluja, mutta kuitenkin heidät on erotettu seurakunnasta. He käyttävät sen jälkeen kun heidät on erotettu toisinaan enemmän tunteja työssä kuin seurakunnassa ollessaan. Mitä seurakunta aikoo tehdä nyt tällaiselle henkilölle? Meidän täytyy pitää mielessämme, että tämä henkilö on erotettu ja että hän ei ole meidän ryhmämme jäsen. Me haluamme välttää häntä emmekä halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan.
14, 15. (a) Miten laajat edut erotetulla on kokouksiin nähden? (b) Mitä on sanottava hänen kenttätoimintaeduistaan?
14 Hän voi käydä kokouksissa, joihin pääsee vapaasti, niin kauan kuin hän käyttäytyy ja toimii sääntöjen mukaisesti. Jos tuo henkilö tulee yleiseen esitelmään, sanokaamme yleisessä salissa tai Valtakunnansalissa tai kaupungin puistossa pidettävään yleiseen esitelmään tai Vartiotornin tutkisteluun tai palveluskokoukseen, mikä on julkinen ja mihin ovet ovat auki, niin hänet voidaan laskea sisälle. Jos hän tulee sellaiseen kokoukseen ja istuutuu, niin meillä ei ole mitään sanottavaa hänelle, niin kauan kuin hän on sääntöjen mukaan ja pitää huolta omista asioistaan. Niiden, jotka tuntevat tilanteen seurakunnassa, ei tule koskaan tervehtiä eikä hyvästellä häntä. Hän ei ole tervetullut keskuuteemme, vaan me kartamme häntä. Jos hän istuu Vartiotornin tutkistelussa ja nostaa kätensä, ei puheenjohtajan tule koskaan ottaa häntä huomioon eikä antaa hänen lausua selitystään. Hän ei kuulu meihin. Hän ei ole Jumalan järjestön tunnustettu jäsen. Niiden, jotka tietävät asian ja tuntevat varmasti tuon henkilön, tulee välttää häntä eikä heillä pidä olla mitään sanomista hänelle. Hänellä ei ole mitään palvelusetuja seurakunnassa. Hän voi mennä kirjavarastolle ja hankkia kirjallisuutta tavallisin hinnoin, mutta ryhmän ei pidä antaa hänelle koskaan kirjoja eikä lehtiä ryhmän ehdoilla, koska hän ei kuulu meihin. Me voimme tehdä hänelle sen, mitä tekisimme yleisölle, Perkeleen järjestössä olevillekin.
15 Jos hän menee kenttäpalvelukseen, ottaen ehkä kirjat varastosta tavallisin hinnoin eikä ryhmän eikä tienraivaajan ehdoin, ja kulkee ovelta ovelle, niin emme voi pysähdyttää häntä. Hänellä on aivan yhtä suuri oikeus mennä talosta taloon kuin kenellä muulla tahansa, jos hän haluaa, mutta tämä seurakunta ei anna hänelle mitään aluetta. Se ei ota vastaan hänen raporttejaankaan. Kun raportit tulevat, niin häntä ei merkitä yhdeksi julistajaksi. Hän voi panna raporttinsa raporttilaatikkoon, mutta me revimme sen ja heitämme menemään. Hän ei kuulu meihin. Hän on Perkeleen järjestön edustaja, joka koettaa turmella, häiritä. Hän ei ole puhdas, eikä hän voi tulla takaisin ja kuulua Herran kansaan, ennenkuin hän katuu ja muuttaa toimintatapansa.
16. Miten ryhmä kohtelee häntä hyväksymättömänä julistajana?
16 Ryhmä on siis varovainen hänen suhteensa. Se poistaa hänen korttinsa hyväksyttyjen Valtakunnan julistajien järjestäjästä. Hänelle ei anneta koskaan joka kuussa painettavaa Tiedotinta. Hän saattaa pitää Ohjeita-kirjasensa, jos hän haluaa, koska sen lukeminen voi osoittaa hänelle, mihin menettelytapoihin hänen pitäisi ryhtyä. Jos hän lukee Vartiotornia ja jos hän lukee Seuran kirjoja, niin ne näyttävät hänelle sen tien, mitä hänen olisi kuljettava, mutta niin kauan kuin hän ei lähde sille tielle, hän ei ole tervetullut seurakuntaan.
17. Millä ehdoilla hän saa olla läsnä yleisissä esitelmissä ja miksi?
17 Jos tuo henkilö tulee meluavaksi tai kurittomaksi, niin hänet tulee pitää poissa Valtakunnansalista ja yleisistä esitelmistä. Ryhmällä on siihen täysi oikeus. Saattaa muuten olla niinkin, että jos hän tulee yleisiin esitelmiin ja kuuntelee ääneti tutkistelussa annettuja kehoituksia ja neuvoja, niin hän herää, häpeää ja katuu.
18. Mitä on sanottava hänen päästämisestään yksityisiin kotikokouksiin ja miksi?
18 Miten on sitten yksityisten kotikokousten laita? Häntä ei pidä missään tapauksessa lausua tervetulleeksi eikä päästää yksityiskotiin, koska Kirjoitukset ovat hyvin jyrkät tässä kohdassa. Kodin asukkaan, joka kuuluu Jumalan seurakuntaan, tulee pitää hänet sentähden poissa Raamatun kotitutkisteluistamme, joita me sanomme ”aluetutkisteluiksi”. 2. Johanneksen kirjeen 9, 10 sanoo nimittäin: ”Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko [hänelle hyvästiä].” Sinä et avaa siis yksityiskodissasi koskaan ovea laskeaksesi häntä sisälle. Sinä et ojenna milloinkaan kättäsi toverillisuudessa sellaiselle henkilölle. Muista, että hän jätti kerran Perkeleen järjestön. Hänet pestiin puhtaaksi Kristuksen verellä, hän pyhittäytyi Jumalalle ja Jumala vihki hänet palvelukseen. Hän oli evankeliumin palvelija. Hän on nyt turmeltunut, koska hän tahtoo niin. Hän tekee syntiä pyhää henkeä vastaan. Hän taistelee Jumalaa vastaan. Meillä ei voi olla mitään tekemistä hänen kanssaan. Jumala tuomitsee hänet ja käyttää maan päällä olevia palvelijoitaan hänen poistamisessaan muun seurakunnan suojelemiseksi.
TAKAISINOTTO
19. Minkä henkilökohtaisen menettelyn perusteella erotettu henkilö voidaan ottaa takaisin?
19 Voidaanko erotettu henkilö ottaa takaisin, ja voiko hän päästä jälleen järjestöön? Kyllä hän voi, jos hän katuu. Mutta hänen täytyy mennä vielä pitemmällekin. Hänen täytyy kääntyä. Hänen täytyy muuttaa koko toimintatapansa. Ei riitä, että sanoo vain: ”Pyydän anteeksi, että tein siten; olin väärässä.” Hänen on todistettava olevansa halukas ryhtymään elämään aivan eri tavalla kuin mitä hän oli elänyt. Hänen tulee tunnustaa julkisesti syntinsä ja pyytää anteeksi siltä komitealta, mikä teki päätöksen hänen erottamisestaan. Hänen tulee mennä asianomaisten henkilöitten luokse ja myöntää väärintekonsa ja osoittaa heille, mitä hän nyt tekee ja mitä tulee tekemään päästäkseen takaisin.
20. Mitä Paavali sanoi 2. Korinttolaisille 2:6–11 takaisinotosta, ja minkä hän osoitti välttämättömäksi ennen sitä?
20 Meillä on 2. Korinttolaisille 2:6–11 kertomus siitä, miten Paavali toi syntisen takaisin seurakuntaan. Hän sanoi: ”Semmoiselle riittää se [nuhde], minkä hän useimmilta on saanut; niin että teidän päinvastoin ennemmin tulee antaa anteeksi ja lohduttaa, ettei hän ehkä menehtyisi liian suureen murheeseen. Sentähden minä kehoitan teitä, että päätätte ruveta osoittamaan rakkautta häntä kohtaan; sillä sitä varten minä kirjoitinkin, että saisin nähdä, kuinka te kestätte koetuksen, oletteko kaikessa kuuliaiset. Mutta kenelle te jotakin anteeksi annatte, sille minäkin; sillä mitä minä olen anteeksi antanut – jos minulla on ollut jotakin anteeksiannettavaa – sen olen anteeksi antanut teidän tähtenne Kristuksen kasvojen edessä, ettei saatana pääsisi meistä voitolle, sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat.” Tämä kertomus voi koskea sitä miestä, joka otti isänsä vaimon ja harjoitti haureutta ja joka katui nyt. Jos asia on siten, niin Paavali sanoo: ’Ottakaa hänet takaisin; ei ole syytä antaa hänen tulla liian murheelliseksi ja ajatella, ettei hän pääse koskaan jälleen Jumalan järjestöön eikä saavuta elämää uudessa maailmassa.’ Minne muuanne ihminen menisi, jos hän on tehnyt syntiä Jumalaa vastaan ja katunut todellisesti? Me emme tarkoita sitä, että hän voisi tulla röyhkeästi takaisin ja sanoa: ”Minä pyydän sitä anteeksi. Asettakaahan minut paikalleni, pojat, minä haluan päästä takaisin seurakuntaan.” Ei, vaan sydämen täytyy olla murtunut. Mielen täytyy olla masentunut. Hänen on ilmaistava katumusta. Hänen on oltava murheissaan siitä ja muutettava menettelyään.
21. Mihin hänet täytyy panna joksikin aikaa ennen takaisinottoa ja miksi?
21 Hänen takaisinottonsa Jumalan seurakuntaan on hyvin vakava asia sekä hänelle että seurakunnalle. Virkaanasetetut palvelijat voivat panna hänet kokeelle, jos haluavat. Hänen on osoitettava palvelijoille, että hän ryhtyy käyttäytymään ja toimimaan tulevaisuudessa oikealla tavalla Jehovan palvelijana. He voivat koetella hänen vilpittömyyttään. Heidän ei pidä ottaa häntä takaisin liian pian senkään jälkeen, kun hän katuu ja sanoo heille, mitä hän aikoo tehdä, ja tekee julkisen tunnustuksen. Miksi ei? Yleisen mielipiteen takia. (2. Piet. 2:2) Hän on saattanut tehdä aviorikoksen, ja hänestä on saatettu kirjoittaa laajalti lehdistössä. Ehkä hänet pantiin vankilaan varkaudesta. Kenties hän oli hyvin kapinallinen. Kenties hän meni pois ja aloitti uuden järjestön ja yrittää nyt tulla takaisin. Kaikki ympäristössä olevat ihmiset tietävät tuon ihmisen olleen uppiniskainen, häiriötä aikaansaava henkilö ja huono toveri. Meidän tulee siis olla huolellisia siinä, miten nopeasti otamme sellaisen henkilön takaisin seurakuntaan, sen vuoksi, mitä ”ulkopuolella olevat” sanovat. (1. Tim. 3:7) Jos joku tekee aviorikoksen ja juoksentelee ympäri miesten ja naisten kanssa, jotka ovat irstaita käytökseltään, ja jos jokainen tietää sen, ja me sanomme: ”Tule takaisin, olet tervetullut”, niin ulkopuolella olevat ihmiset sanovat: ”Teidän koko seurakuntanne on samaa maata.” Hänet on pantava siis koetukselle. Hänen vilpittömyytensä on koeteltava, ennenkuin me hyväksymme avoimesti ja täysin hänen katumuksensa.
22, 23. Mihin koetusaikana tehty rikos johtaa, kuten Siimein tapaus osoittaa?
22 Muista Siimeitä, joka pantiin koetukselle. Yhteen aikaan hän kiroili Daavidia, ja kun Salomo tuli kuninkaaksi Daavidin seuraajana, niin hänelle asetettiin eräitä rajoituksia. Salomo sanoi hänelle: ’Sinut olisi pitänyt surmata kauan sitten. Siksi sinun täytyy jäädä nyt Jerusalemin kaupunkiin. Mutta kohta kun sinä menet pois tästä kaupungista ja ylität Kidronin puron, sinut surmataan.’ Siimei olisi voinut nyt nauttia elämästään ja siitä suosiosta, mitä hänelle osoitettiin, pysymällä Jerusalemin kaupungissa. Hänellä oli orjansa, palvelijansa ja kotinsa. Kolme vuotta tämän määräyksen antamisen jälkeen karkasi kaksi hänen orjaansa. Siimei sanoi: ’Minä menen vain hakemaan nuo miehet ja tuon heidät takaisin.’ Hän lähtikin heidän jälkeensä, meni Kidronin ylitse, sai kiinni orjansa ja toi heidät takaisin. Salomolle ilmoitettiin sitten, että hän oli lähtenyt kaupungista, ja Salomo surmautti hänet. Tämä mies oli valmis menettämään henkensä vain saadakseen kaksi orjaa takaisin.
23 Jos erotettu henkilö haluaa nyt elää uudessa maailmassa ja jos ryhmän vastuussa olevat veljet asettavat hänelle eräitä rajoja eli rajoituksia, niin eikö ole paljon parempi pysyä niissä rajoissa ja elää, kuin jättää ne huomioonottamatta ja osoittaa olevansa kapinallinen ja toimivansa Jumalan lain vastaisesti? Siimei menetti henkensä, koska hän ei totellut kuningas Salomon erittäin armollista järjestelyä.
24. Ketkä päättävät takaisinoton, ketkä ovat yhteistoiminnassa ja miksi?
24 Palvelijain täytyy siis tehdä päätös tuon veljen lausumiseksi tervetulleeksi takaisin lopulta. Hänet erottaneitten palvelijain täytyy tehdä ilmoitus seurakunnalle sanoen, että koska tämä henkilö on katunut ja koska he ovat nyt täysin tyytyväisiä hänen parantuneeseen toimintatapaansa, niin ”me otamme hänet takaisin”. Seurakunnan tulee sitten pysyä näiden ryhmään asetettujen palvelijain päätöksessä. Ryhmä ei äänestä nytkään siitä, hyväksyykö se hänet takaisin, koska se luottaa palvelijoihinsa, että nämä ovat suorittaneet oikean tutkinnan ja tehneet oikean ratkaisun.
25. Mitä takaisinotettavan täytyy tehdä Kolossalaiskirjeen 3:5–10 mukaan ja miksi?
25 Kolossalaiskirjeen 3:5–10 (Um) sanoo: ”Kuolettakaa sentähden ruumiinjäsenenne, jotka ovat maan päällä, haureuden, epäpuhtauden, sukupuolisen himon, vahingollisen halun ja ahneuden suhteen, mikä on epäjumalanpalvelusta. Jumalan viha tulee noiden asiain tähden. Juuri niissä tekin vaelsitte kerran, kun elelitte niissä. Mutta pankaa ne nyt tosiaan kaikki pois itseltänne, viha, suuttumus, vahingollisuus, herjaava puhe ja säädytön kielenkäyttö suustanne. Älkää valehdelko toisillenne. Riisukaa pois vanha henkilöllisyytenne tottumuksineen ja pukeutukaa uuteen henkilöllisyyteen, joka uudistuu täsmällisen tiedon kautta.” Tämä ohje soveltuu tietysti niihin, jotka tulivat alun perin pois Perkeleen järjestöstä ja joista on tullut Jehovan kansaa, joten sen täytyy soveltua myöskin erotettuun henkilöön, joka katuu ja tulee takaisin. Hänen täytyy nyt pukeutua tähän uuteen henkilöllisyyteen, hänen täytyy muuttaa mielensä, hänen täytyy ajatella Jumalan ajatuksia ja panna ne käytäntöön, jos hän aikoo lainkaan saada elämän uudessa maailmassa.
26. Jos veli katuu ja tekee sen tunnetuksi ennen kuin erottaminen tapahtuu, niin miten on silloin meneteltävä?
26 Entä jos veli katuu ennen kuin hänet erotetaan? Hän voi havaita tehneensä väärin, ja hän tietää viestin menettelystään joutuvan palvelijain korviin. Tai hän saattaa tuntea oman häpeänsä, vaikkei kukaan vielä tiedä, mitä hänelle on sattunut, ja hän menee jonkun kypsän veljen, ehkä ryhmänpalvelijan, luo ja tunnustaa koko syntinsä. Tuleeko hänet paljastaa silloin seurakunnalle ja erottaa, koska ryhmänpalvelija tietää hänen menettelynsä? Ei, jos hän on tosiaan katunut. Jos hän on pyytänyt anteeksi ja tunnustanut väärintekonsa ja jos hän muuttaa menettelytapansa, niin ei ole mitään syytä, minkä vuoksi tuon hänen kanssaan keskustelleen veljen tarvitsisi paljastaa tämän veljen salaisuutta toiselle. Hän on oikeassa sydämentilassa, ja siksi hänelle tulee osoittaa armoa, rakkautta ja ystävällisyyttä.
27. Vaikka Seura ei toimeenpanekaan erottamista, niin mitä se saattaa tehdä tai olla tehnyt tuollaiselle katuvalle syntiselle?
27 Ne, jotka ovat uppiniskaisia, kovasydämisiä, jotka haluavat tehdä kaiken omalla tavallaan ja lisäksi olla Jumalan seurakunnassa, ovat juuri erotettavia ja poispantavia, koska he tekevät seurakunnan epäpuhtaaksi. Mutta kun joku tulee sydän särkyneenä ja tunnustaa veljelle väärintekonsa, niin häntä ei ole syytä ruoskia enää. Hän on avannut sydämensä, hän on antanut sinun katsoa sinne, ja hän haluaa apua. Jos Seura poistaa jonkun tienraivaajan ja on ainoa, joka tietää tuon henkilön väärinteon, niin ei Seuralla ole syytä ilmoittaa silloin siitä ryhmälle ja panna ryhmää erottamaan häntä, jos hän on tunnustanut syntinsä ja pyytänyt Seuralta anteeksi. Tuo henkilö voi jatkaa vaellustaan sen jälkeen. Seura panee ehkä rajoituksia eli rajoja hänelle hänen menettelytapansa johdosta. Se voi ottaa hänet rangaistukseksi pois tienraivaajain luettelosta kuudeksi kuukaudeksi tai kenties vuodeksi riippuen siitä, mitä hän on tehnyt, mikä tuottaa häpeää Jumalan nimelle. Mutta niin pian kuin hän on tunnustanut syntinsä ja pyytänyt anteeksi, voi Seura auttaa häntä pääsemään jälleen oikealle tielle ja jatkamaan Herran palvelijana. Jollei tuo toimenpide vaikuta ryhmään eikä sen toisiin jäseniin, ei ole syytä tehdä siitä mitään mainintaa eikä julkista ilmoitusta.
28. Miten pitkälle voimme mennä syntisen laskemiseksi palaamaan ja miksi?
28 Meidän tulee pitää mielessämme seuraava: me voimme osoittaa armoa niille, joilla on murtunut sydän, ja me voimme auttaa heitä, jos haluamme. Mutta miten pitkälle me voimme mennä näiden henkilöitten laskemiseksi palaamaan Herran järjestöön? Miten alas me voimme madaltaa estävää aitaa? Me emme voi madaltaa aitaa lainkaan niiden edestä, jotka eivät tee parannusta. Meidän täytyy pitää mielessämme, että järjestön täytyy pysyä puhtaana Korkeimman saastuttamatonta palvontaa varten. Meidän täytyy pitää mielessämme Jehovan yksinvaltiuden ja nimen kunniaansaattaminen ja hänen Sanansa kunniaansaattaminen. Meidän täytyy pitää mielessämme Kristuksen elämä ja vaelluksemme hänen askeleissaan sekä hänen antamansa ohjeet. Meidän täytyy pitää mielessämme asemamme Jehovan todistajina. Erotettu henkilö ei pitänyt mielessään näitä seikkoja, ja siksi hänet poistettiin seurakunnasta. Sentähden hänet erotettiin. Mutta jos hän näkee nyt, että puhdas, saastuttamaton palvonta on tärkeä asia, että Jumalan nimen kunniaansaattaminen on tärkeämpää kuin menettely oman mielen mukaan, kun hän näkee, että kaikki tämä on välttämätöntä ja että hänen täytyy elää sen mukaisesti, niin silloin me voimme hyväksyä hänet takaisin seurakuntaan.
”Minä veisaan armosta ja oikeudesta; sinun ylistystäsi, [Jehova], minä laulan. Minä tahdon noudattaa nuhteetonta vaellusta; milloin tulet sinä minun tyköni? Minä tahdon vaeltaa huoneessani vilpittömällä sydämellä. En kiinnitä silmääni siihen, mikä turmiollista on, eksyttäväistä menoa minä vihaan: ei saa se minuun tarttua. Nurja sydän väistyköön minusta; pahasta minä en tahdo tietää. Joka salaa panettelee lähimmäistänsä, sen minä hukutan; jolla on ylpeät silmät ja kopea sydän, sitä minä en siedä. Maan uskollisia minun silmäni etsivät.” – Ps. 101:1–6.
-
-
Synti, mikä tekee takaisinoton mahdottomaksiVartiotorni 1952 | 1. toukokuuta
-
-
Synti, mikä tekee takaisinoton mahdottomaksi
1. Mikä osoittaa olevan anteeksi annettavia syntejä, mutta mitä syntejä ei saa jättää huomioonottamatta?
ON SYNTEJÄ, mitkä voidaan antaa anteeksi. Me pyydämme niitä anteeksi joka päivä, jos me rukoilemme Jeesuksen meille opettamalla tavalla, sillä mehän sanomme Herran rukouksessa: ”Anna meille anteeksi velkamme, niinkuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.” (Matt. 6:12, Um) Me voimme antaa anteeksi eräitä syntejä. Toisin sanoen, me voimme antaa anteeksi toisen henkilön meitä vastaan tekemiä rikkomuksia. Me emme voi pyyhkiä niitä pois emmekä tehdä häntä jälleen puhtaaksi, mutta kun joku pyytää meiltä anteeksi, niin me voimme antaa anteeksi. Galatalaiskirjeen 6:1:sessä (Um) sanotaan: ”Veljet, vaikka joku ottaakin harha-askeleen ennenkuin huomaakaan sitä, niin koettakaa te, joilla on hengellisiä edellytyksiä, ennallistaa sellainen henkilö lempeyden hengessä, samalla kun kukin teistä pitää itseään silmällä peläten itsekin joutuvansa koetelluksi.” Meillä on näin ollen velvollisuus mennä näiden syntisten henkilöitten luokse ja – samoin kuin heidänkin tullessaan meidän luoksemme – auttaa heitä pysymään oikealla tiellä jo ennen kuin erottaminen tapahtuukaan. Me voimme antaa heille anteeksi. Me voimme auttaa heitä, jos heidän sydämensä on oikeassa tilassa ja he näyttävät sen. Mutta jos he eivät näytä sitä ja jos synti vaikuttaa vaarallisesti seurakuntaan, niin ei ole mitään syytä, minkävuoksi meidän tulisi syrjäyttää se ja sanoa: ”No me unohdamme sen tällä kertaa.” Me emme voi tehdä siten tuon henkilön emmekä seurakunnankaan takia.
2. Minkä Jeesus sanoi olevan synti, mitä ei anneta anteeksi, ja kuka voi tehdä sen?
2 Ainoa synti, mitä ei voida antaa anteeksi, on synti pyhää henkeä vastaan. Kristus Jeesus puhui siitä. Hän sanoi Matteuksen 12:31:sessä (Um): ”Tämän tähden minä sanon teille: Kaikenlainen synti ja herjaus annetaan ihmisille anteeksi, mutta herjausta henkeä vastaan ei anneta anteeksi. Esimerkiksi, ken puhuu sanan ihmisen Poikaa vastaan, niin se annetaan hänelle anteeksi, mutta ken puhuu pyhää henkeä vastaan, niin sitä ei anneta hänelle anteeksi nykyisessä asiainjärjestelmässä eikä tulevassa.” Voit ihmetellä: Millainen synti se mahtaa olla? Mikä tahansa, mikä on Jumalan toimivan voiman ilmeistä toimintaa vastaan, on Jumalan henkeä vastaan, sillä hänen henkensä on hänen toimiva voimansa eikä henkipersoona, otaksutun ”pyhän kolminaisuuden” kolmas Jumala. Ei-kristityt henkilöt, sellaiset kuin nuo fariseukset, joille Jeesus tässä puhui, voivat tehdä syntiä pyhää henkeä vastaan, koska he saattavat nousta sen ilmenemistä vastaan.
3. Miten me voimme murehduttaa pyhää henkeä, ja mikä vaara on sen jatkamisessa?
3 Kun olemme pyhittäytyneet Jehova Jumalalle ja päättäneet tehdä hänen tahtonsa, niin olemme joutuneet Jehova Jumalan toimivan voiman, hänen pyhän henkensä, alaisuuteen. Tämä merkitsee siis sitä, että me olemme vastuussa hänelle siitä, että toimimme tämän hengen mukaisesti. Jos me rupeamme toimimaan tätä pyhää henkeä vastaan, niin me murehdutamme sitä. Meidän menettelytapamme tai puheemme rikkoo sitä vastaan, mitä pyhä henki on, ja vähentää eli heikentää meissä olevaa Jumalan henkeä. Efesolaisille 4:30 (Um) sanoo: ”Älkää myöskään murehduttako Jumalan pyhää henkeä, millä teidät on sinetöity lunnain suoritettavan vapautuksen päivään.” Me emme ole herjanneet ehkä pyhää henkeä, mutta me olemme kenties murehduttaneet sitä ankarasti. Mutta me voimme mennä niinkin pitkälle, että emme enää vain murehduta sitä, vaan teemme tosiaan syntiä pyhää henkeä vastaan. Jos me jatkamme väärällä tiellämme murehduttaen pyhää henkeä, niin tulemme lopulta siihen kohtaan, että seurakunta erottaa meidät. Me olemme tehneet syntiä pyhää henkeä vastaan, eikä meillä ole sitä enää. Se ei sinetöikään meitä enää lunnain vapautettavaksi Jumalan oikeaan aikaan.
4. Keitä Jumala ei ennallista Heprealaisille 10:25–38 mukaan?
4 Tällaisen anteeksiantamattoman synnin takia erottaminen on hyvin vakava asia. Jumala ei ennallista uudelleen ketään, joka on kieltänyt Kristuksen lunastusuhrin ja toiminut tahallisesti Jumalan seurakuntaa vastaan. Heprealaisille 10:25–38 varoittaa: ”Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän. Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden [täsmälliseen] tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja [tulinen] kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja [joka on törkeästi loukannut ansaitsemattoman hyvyyden henkeä halveksien]!”
5. Miten pyhää henkeä vastaan syntiä tekevät tekevät syntiä, ja mikä heidän loppunsa on?
5 Syntiset, joille ei anneta anteeksi ja jotka olivat kerran seurakunnassa, tekevät syntiä pyhää henkeä vastaan. He taistelevat Jumalaa vastaan, he kääntyvät Kristusta Jeesusta vastaan, he eivät noudata enää Jumalan esimerkkiä, he eivät vaella enää rakkaudessa, he tekevät syntiä Jumalan pyhän hengen ilmeistä toimintaa vastaan ja ansaitsevat tuhon. Kenties me murehdutamme toisinaan pyhää henkeä seurakunnassa. Niin kauan kuin me vain murehdutamme sitä, on olemassa tilaisuus päästä takaisin Jumalan järjestöön, jos kadumme ja muutamme menettelytapamme. Mutta jos me saavutamme rajan ja tulemme siihen kohtaan, missä me teemme tahallamme ja halusta syntiä pyhää henkeä, Jumalan toimivaa voimaa, vastaan ja työskentelemme sen ilmenemistä vastaan, niin silloin Jumala lopettaa yhteyden meihin. Meidät jätetään silloin Saatanalle ja hänen järjestölleen lihamme tuhoamiseksi. On kauheaa joutua heitetyksi pois Jumalan seurakunnassa, tulla tuhotuksi kuin Koorah ja hänen liittolaisensa, kivitetyksi kuoliaaksi kuin Aakan tai tuomituksi arvottomana elämään nyt Jumalan seurakunnassa. Jeesus sanoi myöhemmin fariseuksille, jotka näkivät Jumalan pyhän hengen ilmeisen toiminnan Jeesuksen kautta ja kumminkin puhuivat herjaavasti sitä vastaan ja sanoivat sitä Beelsebulin hengeksi: ”Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte [Gehennan] tuomiota pakoon?” – Matt. 23:33; 12:22–28, 31, 33.
6. Kenen syy se on, kun joku erotetaan, ja miksi?
6 Mutta jos meidät pannaan pois Jumalan seurakunnasta, niin se johtuu meidän omasta syystämme, omasta väärinteostamme, siksi, ettemme ole muuttaneet mieltämme, ettemme elä Jumalan antaman esimerkin mukaan. Efesolaiskirjeen 5:1, 2:sessa sanotaan sen jälkeen kun Paavali on puhunut Jumalan pyhän hengen murehduttamisesta: ”Olkaa siis Jumalan seuraajia niinkuin rakkaat lapset, ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle ’suloiseksi tuoksuksi’.”
7. Miten Matteuksen 18:15–17 koskee tätä asiaa ja erityisesti sen esittämistä seurakunnalle?
7 On vielä eräs tähän hyvin sopiva raamatunpaikka, Matteuksen 18:15–17. Se kuuluu: ”Sitäpaitsi, jos veljesi tekee synnin, niin mene ja paljasta hänen syntinsä hänelle kahden kesken. Jos hän kuuntelee sinua, niin sinä olet voittanut veljesi. Mutta jollei hän kuuntele, niin ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, jotta jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan suulla. Jollei hän kuuntele heitäkään, niin puhu seurakunnalle. Jollei hän kuuntele seurakuntaakaan, niin hän olkoon sinulle kuin joku kansoihin kuuluva ihminen ja veronkantaja.” (Um) Tällä raamatunkohdalla ei ole tässä mitään tekemistä seurakunnasta erottamisen kanssa. Kun siinä käsketään puhumaan seurakunnalle, niin se merkitsee seurakunnan vanhimpien eli kypsyneitten luokse menemistä ja omien yksityisasioitten pohtimista heidän kanssaan. Tämä raamatunpaikka koskee vain omaa erottautumista jostakin henkilöstä.
8. Miten tällainen vaikeus voi syntyä, ja miten pitkälle erottaminen menee?
8 Joku ei tule ehkä toimeen ryhmän jonkun toisen henkilön kanssa. Ehkä hän rakensi talon tälle, ja tuo toinen veli ajattelee kenties tulleensa petetyksi jollakin tavalla tässä talon rakentamisessa. Hän on saattanut tehdä sopimuksen jossakin liikeyrityksessä, ja kahden veljen välillä syntyy riita, ja he kinastelevat asiasta. Jeesus sanoo tällöin: Jos sinulla ja jollakin toisella veljellä on jotakin riitaa, niin koettakaa selvittää se keskenänne. Jollet saa sitä selväksi, kutsu yksi tai kaksi muuta mukaasi ja anna heidän kuulla asia ja auttaa itseäsi ja esittää neuvoja. Jollet voi selvittää asiaa sittenkään tuon rikkovan veljen kanssa, niin se merkitsee vain, että te kaksi välttelette toisianne ja että sinä kohtelet häntä kuin veronkantajaa eli ulkopuolella seurakunnan olevaa ei-juutalaista. Sinä olet tekemisissä hänen kanssaan vain tarpeen vaatiessa kuin liikeasioissa. Sillä ei ole mitään tekemistä seurakunnan kanssa, koska tuo loukkaava teko eli synti eli väärinymmärrys ei anna aihetta erottaa häntä koko ryhmästä. Tällaisia asioita ei pidä saattaa yleiseen seurakuntaan ratkaistaviksi. Meidän ei pidä koettaa hajoittaa seurakuntaa ja sanoa: ”Nyt minä tahdon teidän kaikkien olevan yhtä mieltä kanssani”, samalla kun tuo toinen henkilö taas sanoo: ”Minä tahdon teidän kaikkien olevan samaa mieltä minun kanssani”, kun on kyseessä jokin henkilökohtainen ongelma, millä ei ole mitään tekemistä evankeliumin saarnaamisen eikä seurakunnan puhtaana pitämisen kanssa. Tätä Matteuksen 18:15–17 olevaa raamatunkohtaa on käytetty usein tuollaisten henkilöitten erottamisen eli seurakunnasta poispanemisen yhteydessä, mutta se koskee pelkästään henkilökohtaista toisen välttelemistä.
9. Mitä meidän on yritettävä ja miksi kaiken edelläolevan huomioonottaen?
9 Pitäkäämme siis kaikki mielessämme, että kaikkien seurakunnassa olevien täytyy säilyttää Herran Jumalan järjestö koskemattomana, puhtaana. Muistakaa, että ryhmän palvelijain tehtävänä on huolehtia sen puhtaudesta ja että jos joku ryhmän jäsen ei ole puhdas, ei toimi Jumalan valtakunnan ja veljiensä eduksi, niin hänet on poistettava. He tekevät poistetulle hyvää, koska hän saattaa hävetä sen johdosta ja palata oikealle tolalle. He tekevät oikein Jumalan silmissä panemalla hänet pois seurakunnasta, koska hän on epäpuhdas. Jumalan näkyvä järjestö pysyy tätä menetelmää käyttäen puhtaana läpi tulevan Harmagedonin taistelun ja edelleen uuteen maailmaan. Jokaisen, joka haluaa elää tuossa uudessa maailmassa, on elettävä Jehova Jumalan periaatteitten mukaan sellaisina kuin ne esitetään Hänen Sanassaan, sillä meidän täytyy tulla Jumalan esimerkin noudattajiksi.
-
-
Lukijain kysymyksiäVartiotorni 1952 | 1. toukokuuta
-
-
Lukijain kysymyksiä
● Miksi Aaronia ei rangaistu siksi, että hän teki kultaisen vasikan israelilaisten palvottavaksi? – A. F., Kalifornia.
2. Mooseksen kirja 32:1–6 osoittaa, että Aaron teki tämän kansan pyynnöstä ja osallistuminen tuohon vääryyteen näytti olleen melko yleinen, koska se pani Jehovan sanomaan Moosekselle: ”Anna minun olla, että vihani leimahtaisi heitä vastaan, hukuttaakseni heidät.” (10. jae) Vaikka onkin totta, että Aaron toimi kapinallisten mukana tässä epäjumalanpalvonnassa, niin 25. jae ilmaisee sen mahdollisuuden, että tuo poikkeaminen saatettiin sallia määrättyä tarkoitusta varten: ”Kun Mooses näki, että kansa oli kurittomuuden vallassa, koska Aaron oli päästänyt heidät kurittomuuden valtaan, vahingoniloksi heidän vihollisillensa, niin Mooses seisahtui leirin portille ja huusi: ’Joka on Herran oma, se tulkoon minun luokseni’. Silloin kokoontuivat hänen luoksensa kaikki leeviläiset.” (Jakeet 25–27) Aaron oli leeviläinen, ja me voimme otaksua, että hän otti tässä tilaisuudessa kantansa heidän kanssaan Jehovan puolella ja niitä vastaan, jotka vastustivat Moosesta tässä tilanteessa. Noin kolmetuhatta henkeä surmattiin tämän epäjumaluuden vuoksi. Useammat olivat syypäitä,
-