Suurimman nimen salaisuus selviää

On kiinnostavaa, että sekä islamilainen Koraani että kristillinen Raamattu puhuvat suurimmasta nimestä. Tässä kirjoituksessa käsitellään suurimman nimen merkitystä ja tärkeyttä. Siinä osoitetaan myös, miten tämä nimi vaikuttaa koko ihmiskuntaan ja meidän tulevaisuuteemme täällä maan päällä.

MILJOONIA miehiä ja naisia on elänyt ja kuollut maan päällä. Useimmissa tapauksissa heidän nimensä on mennyt heidän mukanaan hautaan ja heidän muistonsa on unohtunut. Silti jotkin suuret nimet – esimerkiksi Avicenna, Edison, Pasteur, Beethoven, Gandhi ja Newton – muistetaan yhä. Ne yhdistetään noilla nimillä tunnettujen ihmisten saavutuksiin, löytöihin ja keksintöihin.

On kuitenkin olemassa nimi, joka on kaikkia muita nimiä suurempi. Koko maailmankaikkeuden kaikki menneet ja nykyiset ihmeelliset asiat liittyvät siihen. Onhan ihmiskunnan pitkän ja onnellisen elämän toivo yhteydessä tähän nimeen!

Monet ovat halunneet oppia tuntemaan tämän nimen. He ovat tutkineet tätä asiaa ja kyselleet siitä, mutta eivät ole päässeet siitä selville. Se on jäänyt heille salaisuudeksi. Kukaan ihminen ei todellisuudessa voi saada selville tätä nimeä, ellei sen Omistaja paljasta sitä hänelle. Onneksi tämän verrattoman nimen salaisuus on selvitetty. Jumala itse on sen tehnyt, jotta häneen uskovat saisivat tietää hänestä. Hän paljasti nimensä Aadamille, sitten Aabrahamille, Moosekselle ja muille entisajan uskollisille palvelijoilleen.

Suurinta nimeä etsitään

Koraanissa kerrotaan eräästä, ”jolla oli tieto Kirjasta” (27:40). Selitysteoksessa, joka tunnetaan nimellä Tafsīr Jalālayn, selvitetään tätä jaetta ja sanotaan: ”Asaf, Barkhiyān poika, oli vanhurskas mies. Hän tunsi Jumalan suurimman nimen, ja aina kun hän huusi sitä avukseen, hänelle vastattiin.” Tämä tuo mieleen raamatunkirjoittaja Aasafin, joka sanoi psalmissa 83:19: ”Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra [”Jehova”, UM], että sinä olet Korkein kaikessa maassa.”

Koraanin 17:2:ssa sanotaan: ”Moosekselle annoimme Kirjan ja asetimme sen johdatukseksi Israelin lapsille.” Tuossa Kirjassa Mooses puhuu Jumalalle sanoen: ”Katso, kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: ’Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne’, ja kun he kysyvät minulta: ’Mikä hänen nimensä on?’ niin mitä minä heille vastaan?” Jumala vastasi Moosekselle sanoen: ”Sano israelilaisille näin: Herra [”Jehova”, UM], teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti.” (2. Mooseksen kirja 3:13, 15.)

Muinaisina aikoina israelilaiset tunsivat tämän Jumalan suuren nimen. Sitä käytettiin jopa osana heidän omia nimiään. Samoin kuin nykyään jotakuta kutsutaan nimellä Abdullah, joka merkitsee ’Jumalan palvelijaa’, muinaiset israelilaiset käyttivät nimeä Obadja, joka tarkoittaa ’Jehovan palvelijaa’. Profeetta Mooseksen äidin nimi oli Jookebed, joka merkinnee ’Jehova on kirkkaus’. Nimi Johannes merkitsee ’Jehova on ollut armollinen’ ja profeetta Elian nimi ’Jumalani on Jehova’.

Profeetat tunsivat tämän suuren nimen ja käyttivät sitä syvää kunnioitusta osoittaen. Se mainitaan yli 7 000 kertaa Pyhässä Raamatussa. Jeesus Kristus, Marian poika, tähdensi sitä, kun hän sanoi Jumalalle esittämässään rukouksessa: ”Olen tehnyt sinun nimesi ilmeiseksi niille ihmisille, jotka annoit minulle – – minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja tulen tekemään sen tunnetuksi, jotta se rakkaus, jolla olet rakastanut minua, olisi heissä.” (Johannes 17:6, 26.) Tunnetussa Koraanin selityksessään Bayḍāwī kommentoi Koraanin 2:81:tä toteamalla, että Jeesus herätti ”henkiin kuolleita ihmisiä Jumalan suurimman nimen avulla”.

Mitä sellaista sitten tapahtui, mikä teki tästä nimestä salaisuuden? Mitä tekemistä tällä nimellä on meidän jokaisen tulevaisuuden kanssa?

Miten tästä nimestä tuli salaisuus?

Jotkut ajattelevat ”Jehovan” merkitsevän heprean kielessä samaa kuin ’Allah’ (Jumala). Mutta ”Allah” vastaa heprealaista sanaa ʼElo·himʹ, joka on majesteettisuutta ilmaiseva monikkomuoto sanasta ʼelōʹah (jumala). Juutalaisten keskuudessa heräsi taikauskoinen ajatus, joka esti heitä lausumasta Jumalan nimeä Jehova. Kun he lukivat Raamattua ja näkivät nimen Jehova, heille tuli sen vuoksi tavaksi sanoa ʼAdo·najʹ, joka tarkoittaa ’Herraa’. Joissakin kohdissa he jopa muuttivat alkuperäisen heprealaisen tekstin sanan ”Jehova” sanaksi ʼAdo·najʹ.

Kristikunnan uskonnolliset johtajat menettelivät samalla tavalla. He korvasivat nimen Jehova sanoilla ”Jumala” (arabiaksi ”Allah”) ja ”Herra”. Se edisti osaltaan valheellisen kolminaisuusopin kehittymistä – opin, joka ei perustu Pyhään Raamattuun. Tämän vuoksi miljoonat ihmiset palvovat virheellisesti Jeesusta ja pyhää henkeä sekä pitävät näitä tasavertaisina Jumalan kanssa.a

Juutalaiset ja kristikunnan uskonnolliset johtajat ovat siis syyllisiä yleiseen tietämättömyyteen suurimmasta nimestä. Jumala kuitenkin profetoi: ”Minä pyhitän suuren nimeni – –. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra [”Jehova”, UM].” Jehova tulee tosiaankin tekemään nimensä tunnetuksi kaikkien kansojen keskuudessa. Miksi? Koska hän ei ole pelkästään juutalaisten tai minkään muun erillisen kansan tai ihmisryhmän Jumala. Jehova on koko ihmiskunnan Jumala. (Hesekiel 36:23; 1. Mooseksen kirja 22:18; Psalmit 145:21; Malakia 1:11.)

Suurin nimi ja meidän tulevaisuutemme

Pyhässä Raamatussa sanotaan: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Jehovan nimeä, pelastuu.” (Roomalaisille 10:13.) Pelastuksemme tuomiopäivänä liittyy Jumalan nimen tuntemukseemme. Hänen nimensä tuntemiseen sisältyy hänen ominaisuuksiensa, töittensä ja tarkoitustensa tunteminen sekä eläminen sopusoinnussa hänen korkeitten mittapuittensa kanssa. Esimerkiksi Aabraham tunsi Jumalan nimen ja huusi sitä avukseen. Sen vuoksi hänellä oli hyvä suhde Jumalaan ja hän osoitti uskoa häneen, luotti häneen ja totteli häntä. Aabrahamista tuli tällä tavalla Jumalan ystävä. Jumalan nimen tunteminen vetää myös meidät lähelle häntä ja auttaa meitä kehittämään henkilökohtaisen suhteen häneen ja pitämään lujasti kiinni hänen rakkaudestaan. (1. Mooseksen kirja 12:8; Psalmit 9:11; Sananlaskut 18:10; Jaakob 2:23.)

Raamatussa sanotaan: ”Jehova tarkkasi ja kuunteli. Ja muistokirjaa kirjoitettiin hänen edessään niiden hyväksi, jotka pelkäävät Jehovaa, ja niiden, jotka ajattelevat hänen nimeään.” (Malakia 3:16, UM.) Miksi meidän täytyy ”ajatella” suurinta nimeä? Nimi Jehova merkitsee kirjaimellisesti ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Tämä paljastaa Jehovan Häneksi, joka saattaa itsensä tulemaan lupausten Täyttäjäksi. Jehova toteuttaa aina tarkoituksensa. Hän on kaikkivaltias Jumala, ainoa Luoja, jolla on kaikki erinomaiset ominaisuudet. Ei ole olemassa yhtä sanaa, jolla voitaisiin kuvailla täydellisesti hänen jumalallista luontoaan. Jumala valitsi kuitenkin itselleen suurimman nimen – nimen Jehova – ja se tuo mieleen kaikki hänen ominaisuutensa ja tarkoituksensa.

Jumala kertoo meille Pyhässä Raamatussa ihmiskuntaa koskevista tarkoituksistaan. Jehova Jumala loi ihmisen nauttimaan ikuisesta, onnellisesta elämästä paratiisissa. Hänen tahtonsa ihmiskunnan suhteen on se, että kaikki ihmiset muodostaisivat yhden perheen rakkauden ja rauhan yhdistäessä heidät. Rakkauden Jumala toteuttaa tämän tarkoituksen lähitulevaisuudessa. (Matteus 24:3–14, 32–42; 1. Johanneksen kirje 4:14–21.)

Jumala selittää syyt ihmiskunnan kärsimyksiin ja osoittaa pelastuksen olevan mahdollista (Ilmestys 21:4). Psalmissa 37:10, 11 sanotaan: ”Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa. Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.” (Ks. myös Koraani 21:105.)

Jumala tullaan tosiaan tuntemaan suuresta nimestään. Kansojen on tultava tietämään, että hän on Jehova. On todella suurenmoinen etu tuntea suurin nimi, todistaa siitä ja riippua siinä kiinni. Jumalan riemullinen tarkoitus toteutuu näin meissä kaikissa: ”Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni. Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle – –. Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen.” (Psalmit 91:14–16.)

[Alaviitteet]

[Kuva s. 5]

Jumala todisti Moosekselle palavan pensaan luona olevansa Jehova, Aabrahamin Jumala

[Lähdemerkintä]

W. Thomas sr: Mooses ja palava pensas