TUTKITTAVA KIRJOITUS 7
Johtoasema seurakunnassa
”Kristus on seurakunnan pää, hän, joka on tämän ruumiin pelastaja.” (EF. 5:23)
LAULU 137 Laulu uskollisille sisarille
ESITTELYa
1. Miksi Jehovan perhe on yksimielinen?
OLEMME hyvin onnellisia siitä, että kuulumme Jehovan perheeseen. Miksi perheessämme vallitsee rauha ja yksimielisyys? Yksi syy on se, että me kunnioitamme johtoasemajärjestelyä, joka on lähtöisin Jehovasta. Mitä paremmin ymmärrämme tämän järjestelyn, sitä yhtenäisempi joukko meistä tulee.
2. Mihin kysymyksiin tässä kirjoituksessa vastataan?
2 Tässä kirjoituksessa käsitellään johtoasemaa seurakunnassa. Saamme vastaukset muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on sisarten rooli? Onko jokainen veli jokaisen sisaren pää? Onko vanhimmilla veljiin ja sisariin samanlaista valtaa kuin perheen päällä on vaimoonsa ja lapsiinsa? Katsotaan ensin, miten meidän tulisi suhtautua sisariin.
MITEN SUHTAUTUA SISARIIN?
3. Miten voimme syventää arvostustamme sisarten työtä kohtaan?
3 Arvostamme ahkeria sisariamme, jotka huolehtivat perheestään, kertovat hyvää uutista ja tukevat seurakuntaa. Voimme syventää arvostustamme heitä kohtaan miettimällä, miten Jehova ja Jeesus suhtautuvat heihin. Meidän on myös hyödyllistä pohtia, miten apostoli Paavali kohteli naisia.
4. Miten Raamattu osoittaa, että Jehova arvostaa sekä naisia että miehiä?
4 Raamattu osoittaa, että Jehova arvostaa sekä naisia että miehiä. Esimerkiksi ensimmäisellä vuosisadalla Jehova antoi sekä naisille että miehille pyhää henkeä, jonka välityksellä he pystyivät tekemään ihmeellisiä asioita, kuten puhumaan eri kieliä (Apt. 2:1–4, 15–18). Sekä naisia että miehiä on voideltu pyhällä hengellä, ja heillä on toivo hallita Kristuksen kanssa taivaassa (Gal. 3:26–29). Sekä naisia että miehiä tulee elämään ikuisesti maan päällä (Ilm. 7:9, 10, 13–15). Sekä miehille että naisille on annettu tehtäväksi kertoa hyvää uutista ja tehdä opetuslapsia (Matt. 28:19, 20). Apostolien tekojen kirjassa kerrotaan sisaresta nimeltä Priscilla, joka miehensä Aquilan kanssa auttoi oppinutta Apollos-nimistä miestä ymmärtämään totuutta paremmin (Apt. 18:24–26).
5. Mitä Luukkaan 10:38, 39, 42 kertoo Jeesuksen suhtautumisesta naisiin?
5 Jeesus arvosti ja kunnioitti naisia. Hänen asenteensa oli aivan erilainen kuin fariseuksilla, jotka väheksyivät naisia eivätkä edes puhuneet heille julkisesti, saati sitten keskustelleet Raamatun kirjoituksista heidän kanssaan. Sen sijaan hän kävi syvällisiä hengellisiä keskusteluja opetuslastensa kanssa, joiden joukossa oli naisia.b (Lue Luukkaan 10:38, 39, 42.) Naisia oli hänen kanssaan silloinkin, kun hän lähti kertomaan hyvää uutista (Luuk. 8:1–3). Lisäksi Jeesus antoi naisille kunnian ilmoittaa apostoleille, että hänet oli herätetty kuolleista (Joh. 20:16–18).
6. Miten apostoli Paavali osoitti arvostavansa naisia?
6 Apostoli Paavali kannusti Timoteusta kunnioittamaan naisia. Hän kehotti Timoteusta kohtelemaan ”vanhempia naisia kuin äitejä” ja ”nuorempia naisia kuin sisaria” (1. Tim. 5:1, 2). Paavali auttoi Timoteusta monella tavalla kasvamaan kypsäksi kristityksi, mutta tunnusti, että Timoteuksen äiti ja isoäiti olivat opettaneet tätä tuntemaan ”pyhät kirjoitukset” (2. Tim. 1:5; 3:14, 15). Kirjeessään Rooman kristityille Paavali lähetti terveisiä monille sisarille. Hän oli pannut merkille sisarten työn hyvän uutisen julistajina ja antoi siitä tunnustusta. (Room. 16:1–4, 6, 12; Fil. 4:3.)
7. Mitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavaksi?
7 Kuten edellisistä kappaleista käy ilmi, ei ole mitään raamatullista perustetta ajatella, että sisarilla on vähemmän arvoa kuin veljillä. Sisarten rakkaus ja anteliaisuus tekevät heistä hyvin arvokkaita seurakunnalle, ja vanhimmat luottavat siihen, että he edistävät seurakunnan rauhaa ja yksimielisyyttä. Herää kuitenkin joitain kysymyksiä: Miksi Jehova odottaa sisarten käyttävän joissain tilanteissa päänpeitettä? Koska ainoastaan veljiä nimitetään vanhimmiksi ja avustaviksi palvelijoiksi, onko seurakunnan jokainen veli jokaisen sisaren pää?
ONKO JOKAINEN VELI JOKAISEN SISAREN PÄÄ?
8. Onko jokainen veli Efesolaiskirjeen 5:23:n mukaan jokaisen sisaren pää? Selitä.
8 Lyhyesti sanottuna kukaan veli ei ole seurakunnan kaikkien sisarten pää; Kristus on. (Lue Efesolaiskirjeen 5:23.) Perheessä aviomiehellä on valtaa vaimoonsa, mutta kastettu poika ei ole äitinsä pää (Ef. 6:1, 2). Seurakunnassa vanhimmilla on vain rajallisesti valtaa sisariin ja veljiin (1. Tess. 5:12; Hepr. 13:17). Naimattomat sisaret, jotka eivät enää asu isänsä ja äitinsä kanssa, kunnioittavat edelleen vanhempiaan ja vanhimpia, mutta samoin kuin seurakunnan veljillä heilläkin on vain yksi pää: Jeesus.
9. Miksi sisarten täytyy joskus käyttää päänpeitettä?
9 Jehova on asettanut miehet ottamaan johdon opettamisessa ja seurakunnan toiminnassa, mutta naisille hän ei ole antanut tällaista tehtävää (1. Tim. 2:12). Miksi? Samasta syystä kuin hän on asettanut Jeesuksen miehen pääksi – jotta hänen perheessään säilyisi hyvä järjestys. Jos sisaren täytyy jossain tilanteessa huolehtia tehtävästä, josta yleensä huolehtisi joku veli, Jehova haluaa sisaren peittävän päänsä (1. Kor. 11:4–7).c Tämä ei merkitse sitä, että Jehova halveksisi sisaria, vaan hän antaa heille tilaisuuden näyttää, että he kunnioittavat johtoaseman periaatetta, joka on lähtöisin hänestä. Mietitään seuraavaksi, miten paljon valtaa perheen päillä ja vanhimmilla on.
PERHEEN PÄIDEN JA VANHINTEN OSA
10. Miksi vanhin saattaisi asettaa sääntöjä seurakuntaan kuuluville?
10 Vanhimmat rakastavat Kristusta, ja he rakastavat ”lampaita”, jotka Jehova ja Jeesus ovat antaneet heidän huolenpitoonsa (Joh. 21:15–17). Joku hyvää tarkoittava vanhin saattaisi pitää itseään seurakunnan isähahmona. Hän voisi ajatella, että samoin kuin perheen päällä on oikeus tehdä sääntöjä perheen suojelemiseksi, vanhinkin voi tehdä sääntöjä, joiden hän toivoo suojelevan Jumalan lampaita. Jotkut veljet ja sisaret voisivat jopa haluta, että vanhimmat toimivat heidän hengellisenä päänään, ja pyytää heitä tekemään ratkaisuja puolestaan. Mutta onko seurakunnan vanhinten ja perheen päiden valta samanlaista?
11. Mitä yhtäläisyyksiä on perheen päiden ja vanhinten tehtävillä?
11 Apostoli Paavali osoitti, että perheen pään ja vanhimman tehtävillä on joitain yhtäläisyyksiä (1. Tim. 3:4, 5). Jehova haluaa perheenjäsenten tottelevan perheen päätä (Kol. 3:20). Hän haluaa myös seurakuntaan kuuluvien tottelevan vanhimpia. Jehova odottaa, että sekä perheen päät että vanhimmat huolehtivat niiden hengellisestä terveydestä, joihin heillä on valtaa, ja ovat kiinnostuneita myös heidän tunneperäisestä hyvinvoinnistaan. Hyvien perheen päiden tavoin vanhimmat varmistavat, että kaikki saavat apua vaikeina aikoina (Jaak. 2:15–17). Jehova odottaa, että seurakunnan vanhimmat ja perheen päät noudattavat hänen normejaan eivätkä ”mene yli sen, mikä on kirjoitettu” Raamattuun (1. Kor. 4:6).
12–13. Miten perheen päiden ja vanhinten tehtävät eroavat toisistaan, kuten Roomalaiskirjeen 7:2 osoittaa?
12 Vanhimman ja perheen pään tehtävillä on myös merkittäviä eroja. Jehova on asettanut vanhimmat toimimaan tuomareina, ja hän on antanut heille vastuun poistaa seurakunnasta väärintekijät, jotka eivät osoita katumusta (1. Kor. 5:11–13).
13 Toisaalta Jehova on antanut perheen päille valtaa, jollaista ei ole vanhimmilla. Perheen pää saa asettaa perheelleen sääntöjä ja valvoa, että niitä noudatetaan. (Lue Roomalaiskirjeen 7:2.) Hänellä on esimerkiksi oikeus päättää, milloin lasten täytyy tulla kotiin iltaisin. Hänellä on myös valta oikaista lapsiaan, elleivät he tottele tuota sääntöä (Ef. 6:1). Rakastava perheen pää neuvottelee tietenkin vaimonsa kanssa ennen kuin hän laatii kodin sääntöjä, koska hän on vaimonsa kanssa ”yhtä lihaa” (Matt. 19:6, alav.).d
KUNNIOITA KRISTUSTA, SEURAKUNNAN PÄÄTÄ
14. a) Miksi Markuksen 10:45:n valossa on sopivaa, että Jehova on nimittänyt Jeesuksen seurakunnan pääksi? b) Mikä on hallintoelimen rooli? (Ks. tekstiruutu ”Hallintoelimen rooli”.)
14 Jehova on lunnaiden välityksellä ostanut jokaisen seurakuntaan kuuluvan ja kaikki muut ihmiset, jotka osoittavat uskoa Jeesukseen. (Lue Markuksen 10:45; Apt. 20:28; 1. Kor. 15:21, 22.) Siksi on sopivaa, että hän on nimittänyt seurakunnan pääksi Jeesuksen, joka on antanut elämänsä lunnaiksi. Koska Jeesus on päämme, hänellä on valta asettaa sääntöjä yksilöille, perheille ja koko seurakunnalle ja valvoa, että niitä noudatetaan (Gal. 6:2). Jeesus ei kuitenkaan vain aseta sääntöjä, vaan hän myös ”ravitsee ja vaalii” meitä kaikkia (Ef. 5:29).
15–16. Mitä opimme erään sisaren ja erään veljen sanoista?
15 Sisaret osoittavat kunnioittavansa Kristusta, kun he noudattavat niitä ohjeita, joita hänen nimittämänsä veljet antavat. Monet sisaret ovat varmasti samaa mieltä Yhdysvalloissa asuvan Marleyn kanssa, joka sanoo: ”Pidän osaani vaimona ja seurakunnan sisarena hyvin arvokkaana. Minun täytyy kuitenkin jatkuvasti kehittää oikeaa asennetta sitä kohtaan, että Jehova on antanut joillekin johtoaseman. Mieheni ja seurakunnan veljet tekevät siitä helpompaa, koska he kunnioittavat minua ja selvästikin arvostavat työtäni.”
16 Kun veljet kunnioittavat ja arvostavat sisaria, he osoittavat ymmärtävänsä, mistä johtoasemajärjestelyssä on kyse. Englannissa asuva Benjamin sanoo: ”Olen oppinut tosi paljon sisarten vastauksista kokouksissa ja ehdotuksista, joita he ovat antaneet siitä, miten tutkia ja edistyä kenttätyössä. Heidän työnsä on mielestäni hyvin arvokasta.”
17. Miksi meidän tulisi kunnioittaa johtoasemaa koskevaa periaatetta?
17 Kun kaikki seurakuntaan kuuluvat – miehet, naiset, perheen päät ja vanhimmat – ymmärtävät johtoasemaa koskevan periaatteen ja kunnioittavat sitä, seurakunnassa säilyy rauha. Ja mikä vielä tärkeämpää, tuomme silloin kunniaa rakastavalle taivaalliselle Isällemme Jehovalle (Ps. 150:6).
LAULU 123 Tunnustamme teokraattisen vallan
a Mikä on sisarten rooli seurakunnassa? Onko jokainen veli jokaisen sisaren pää? Onko vanhinten ja perheen päiden valta samanlaista? Tässä kirjoituksessa vastataan näihin kysymyksiin Raamatun esimerkkien avulla.
c Ks. tekstiruutu ”Milloin sisaren tulee peittää päänsä?”
d Sitä, kuka päättää, mihin seurakuntaan perhe kuuluu, käsitellään elokuun 2020 Vartiotornin kirjoituksessa ”Kunnioita toisten paikkaa Jehovan seurakunnassa”, kpl:t 17–19.
e Tätä aihetta käsitellään yksityiskohtaisemmin kirjassa ”Pitäkää itsenne Jumalan rakkaudessa” s. 209–212.
f Hallintoelimen roolia käsitellään yksityiskohtaisemmin Vartiotornissa 15.7.2013 s. 20–25.