LIITE
Mitä ovat Šeol ja Haades?
RAAMATUN alkukielisessä tekstissä esiintyy heprean sana šeʼōlʹ ja sen kreikankielinen vastine haiʹdēs (lausutaan: haadees) yli 70 kertaa. Molemmat liittyvät kuolemaan. Joissakin raamatunkäännöksissä niiden vastineena on ”hauta”, ”helvetti” tai ”tuonela”. Useimmissa kielissä ei kuitenkaan ole sanoja, jotka välittäisivät niiden merkityksen täsmällisesti. Sen vuoksi Uuden maailman käännös käyttää sanoja ”Šeol” ja ”Haades”. Mitä ne merkitsevät? Katsotaanpa, miten niitä käytetään eri raamatunkohdissa.
Saarnaajan 9:10:ssä sanotaan: ”Ei ole työtä eikä suunnittelua eikä tietoa eikä viisautta Šeolissa, paikassa johon olet menossa.” Tarkoittaako Šeol siis jotain yksityistä hautapaikkaa, johon joku läheisemme on mahdollisesti haudattu? Ei. Viitatessaan yksityiseen hautapaikkaan eli hautaan Raamattu käyttää muita heprean ja kreikan sanoja kuin sanoja šeʼōlʹ ja haiʹdēs (1. Mooseksen kirja 23:7–9; Matteus 28:1). Se ei käytä sanaa ”Šeol” myöskään haudasta, johon on haudattu useita vainajia, kuten perhe- tai joukkohaudasta (1. Mooseksen kirja 49:30, 31).
Millaiseen paikkaan ”Šeol” sitten viittaa? Jumalan sana osoittaa, että ”Šeol” eli ”Haades” tarkoittaa paljon suurempaa paikkaa kuin on suurinkaan joukkohauta. Esimerkiksi Jesajan 5:14:ssä sanotaan, että se on ”avannut suunsa rajattoman laajaksi”. Se on jo ikään kuin niellyt lukemattomia kuolleita ihmisiä, mutta aina se näyttää janoavan lisää (Sananlaskut 30:15, 16). Kirjaimelliseen hautaan mahtuu vain rajallinen määrä vainajia, kun taas ’Šeol ei tule kylläiseksi’ (Sananlaskut 27:20). Toisin sanoen se ei koskaan täyty. Sillä ei ole rajoja. Šeol eli Haades ei siis ole mikään kirjaimellinen paikka, jolla olisi tietty sijainti. Se on kuolleen ihmiskunnan yhteinen hauta, kuvaannollinen paikka, jossa suurin osa ihmisistä nukkuu kuoleman unta.
”Šeolin” ja ”Haadeksen” merkitystä valottaa myös Raamatun ylösnousemusopetus. Tuo paikka yhdistetään Jumalan sanassa sellaiseen kuolemaan, josta saadaan ylösnousemus (Job 14:13; Apostolien teot 2:31; Ilmestys 20:13).a Siinä osoitetaan myös, että Šeolissa eli Haadeksessa on Jehovan palvelijoiden lisäksi niitä, jotka eivät ole palvelleet häntä (1. Mooseksen kirja 37:35; Psalmit 55:15). Raamattu opettaakin, että ”tulee olemaan ylösnousemus, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden” (Apostolien teot 24:15).
a Sitä vastoin kuolleet, jotka eivät saa ylösnousemusta, ovat Raamatun mukaan ”Gehennassa” (Matteus 5:30; 10:28; 23:33). Sekään ei ole kirjaimellinen paikka.