Jumalan nimi Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa

Raamatunoppineet myöntävät, että Jumalan nimi, jota edustaa Tetragrammi (יהוה), esiintyy lähes 7 000 kertaa Raamatun heprealaisten kirjoitusten alkutekstissä. Monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että sitä ei ollut Kreikkalaisten kirjoitusten alkutekstissä. Tästä syystä useimmissa nykyisissä raamatunkäännöksissä nimi Jehova on jätetty pois niin sanotusta Uudesta testamentista. Silloinkin kun siinä lainataan Heprealaisista kirjoituksista kohtia, joissa on Tetragrammi, Jumalan nimen sijasta käytetään yleensä sanaa ”Herra”.

Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksessä ei noudateta tätä yleistä käytäntöä, vaan nimi Jehova esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa kaikkiaan 237 kertaa. Tehdessään tämän ratkaisun kääntäjät ottivat huomioon kaksi tärkeää seikkaa: 1) Nykyään käytettävissä olevat kreikankieliset käsikirjoitukset eivät ole alkuperäisiä. Suurin osa noista tuhansista jäljennöksistä tehtiin vähintään kaksisataa vuotta alkuperäisten tekstien jälkeen. 2) Noihin aikoihin käsikirjoitusten jäljentäjät joko korvasivat Tetragrammin ”Herraa” vastaavalla kreikan sanalla Kýrios tai jäljensivät sellaisia käsikirjoituksia, joissa oli jo tehty näin.

Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomitea katsoi painavien todisteiden osoittavan, että Tetragrammi esiintyi alkuperäisissä kreikankielisissä käsikirjoituksissa. Johtopäätös tehtiin seuraavin perustein:

• Jeesuksen ja hänen apostoliensa aikaisissa Heprealaisten kirjoitusten jäljennöksissä Tetragrammi oli kaikkialla tekstissä. Menneisyydessä harvat kyseenalaistivat tämän. Nyt kun Qumranin läheltä on löytynyt ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevia Heprealaisten kirjoitusten jäljennöksiä, asia on todistettu kiistattomasti.

• Jeesuksen ja hänen apostoliensa aikana Tetragrammi esiintyi myös Heprealaisten kirjoitusten kreikankielisissä käännöksissä. Oppineet ajattelivat satojen vuosien ajan, että Septuagintassa, Heprealaisten kirjoitusten kreikankielisessä käännöksessä, ei ollut Tetragrammia. 1900-luvun puolivälissä tutkijat saivat kuitenkin käsiinsä hyvin vanhoja katkelmia siitä Septuagintan versiosta, joka oli käytössä Jeesuksen aikana. Niissä Jumalan nimi on kirjoitettu heprealaisin kirjaimin. Se siis esiintyi Raamatun kreikankielisissä jäljennöksissä Jeesuksen päivinä. 300-luvun merkittävissä Septuagintan käsikirjoituksissa, kuten Codex Vaticanuksessa ja Codex Sinaiticuksessa, Jumalan nimeä ei kuitenkaan enää käytetä raamatunkirjoissa 1. Mooseksen kirjasta Malakiaan (joissa se oli esiintynyt varhaisemmissa käsikirjoituksissa). Siksi ei ole yllättävää, että tuolta ajalta säilyneissä teksteissä Jumalan nimeä ei ole myöskään niin sanotussa Uudessa testamentissa eli Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa.

  Jeesus totesi: ”Olen tullut Isäni nimessä.” Lisäksi hän sanoi rukouksessa Jumalalle: ”Olen tehnyt sinun nimesi tunnetuksi.”

• Kreikkalaisissa kirjoituksissa kerrotaan, että Jeesus viittasi usein Jumalan nimeen ja teki sen tunnetuksi muille. Jeesus totesi: ”Olen tullut Isäni nimessä.” (Johannes 5:43; 10:25.) Lisäksi hän sanoi rukouksessa Jumalalle: ”Olen tehnyt sinun nimesi tunnetuksi.” (Johannes 17:6, 11, 12, 26.)

• Koska Kreikkalaiset kirjoitukset kirjoitettiin Jumalan hengen ohjauksessa pyhien Heprealaisten kirjoitusten jatkoksi, tuntuisi epäjohdonmukaiselta, jos nimi Jehova yhtäkkiä häviäisi tekstistä. Ensimmäisen vuosisadan puolivälin tienoilla opetuslapsi Jaakob sanoi Jerusalemin vanhimmille: ”Symeon on selostanut perusteellisesti, miten Jumala ensi kerran käänsi huomionsa kansakuntiin ottaakseen heistä kansan, joka tunnetaan hänen nimellään.” (Apostolien teot 15:14.) Jaakobin ei olisi ollut järkevää sanoa näin, jos kukaan ei olisi tuolloin tuntenut tai käyttänyt Jumalan nimeä.

• Jumalan nimi esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa lyhennetyssä muodossa. Ilmestyskirjan 19:1, 3, 4, 6:ssa Jumalan nimi sisältyy sanaan ”halleluja”. Se tulee heprealaisesta ilmauksesta, jonka kirjaimellinen merkitys on ’ylistäkää Jahia’. ”Jah” on lyhentymä nimestä Jehova. Myös monet Kreikkalaisissa kirjoituksissa olevat nimet sisältävät Jumalan nimen. Esimerkiksi nimi Jeesus merkitsee hakuteosten mukaan ’Jehova on pelastus’.

• Varhaisista juutalaisista kirjoituksista käy ilmi, että juutalaiskristityt käyttivät Jumalan nimeä kirjoituksissaan. Suullisten lakien kokoelmassa Toseftassa, joka tuli valmiiksi vuoden 300 tienoilla, sanottiin sapattina poltetuista kristillisistä kirjoituksista: ”Evankeliumien kirjoittajien ja minien [hepr. minim, luultavasti juutalaiskristittyjen] kirjoja ei pelasteta tulesta, vaan niiden ja niissä olevien viittausten Jumalan nimeen annetaan palaa siinä, missä ne ovat.” Saman teoksen mukaan 100-luvun alkupuolella elänyt rabbi Jose Galilealainen sanoi, että viikon muina päivinä ”niissä [oletettavasti kristillisissä kirjoituksissa] olevat viittaukset Jumalan nimeen leikataan pois ja pannaan sivuun, ja loput poltetaan”.

• Jotkut raamatunoppineet myöntävät, että Jumalan nimi todennäköisesti esiintyi niissä Kreikkalaisten kirjoitusten kohdissa, joissa lainataan Heprealaisia kirjoituksia. Hakuteoksessa The Anchor Bible Dictionary sanotaan otsikon ”Tetragrammi Uudessa testamentissa” alla: ”On todisteita siitä, että kun UT [Uusi testamentti] alun perin kirjoitettiin, Tetragrammi, Jumalan nimi Jahve, esiintyi joissain tai kaikissa niissä kohdissa, joissa UT lainaa VT:a [Vanhaa testamenttia].” Tutkija George Howard sanoo: ”Koska Tetragrammi kirjoitettiin vielä alkukirkon käyttämän kreikankielisen Raamatun [Septuagintan] jäljennöksiin, on järkevää ajatella, että lainatessaan raamatunkohtia UT:n [Uuden testamentin] kirjoittajat säilyttivät Tetragrammin Raamatun tekstissä.”

• Arvostetut raamatunkääntäjät ovat käyttäneet Jumalan nimeä Kreikkalaisissa kirjoituksissa. Jotkut heistä tekivät niin jo kauan ennen Uuden maailman käännöstä. Jumalan nimi esiintyy muun muassa seuraavissa käännöksissä: Herman Heinfetter, A Literal Translation of the New Testament . . . From the Text of the Vatican Manuscript (1863); Benjamin Wilson, The Emphatic Diaglott (1864); Lontoon piispa J. W. C. Wand, The New Testament Letters (1946); André Chouraqui, Bible de Chouraqui (1985); Claude Tresmontant, Les Evangiles (1991). Myös Pablo Besson käytti espanjankielisessä käännöksessään 1900-luvun alussa muotoa ”Jehová” Luukkaan 2:15:ssä ja Juudaksen kirjeen jakeessa 14, ja lisäksi hän mainitsi yli sadassa alaviitteessä, että tekstissä pitäisi todennäköisesti olla Jumalan nimi. Jo kauan ennen näitä käännöksiä Tetragrammia käytettiin 1500-luvulta lähtien monissa kohdissa Kreikkalaisten kirjoitusten hepreankielisissä käännöksissä. Pelkästään saksankieliset raamatunkääntäjät ovat käyttäneet nimeä Jehova (tai Jahve) ainakin 11:ssä Kreikkalaisten kirjoitusten käännöksessä, ja 4 kääntäjää on lisännyt sen sulkuihin sanan ”Herra” perään. Yli 70 saksalaista käännöstä mainitsee Jumalan nimen alaviitteissä tai selityksissä.

  

• Jumalan nimi esiintyy Kreikkalaisissa kirjoituksissa yli sadalle kielelle tehdyissä raamatunkäännöksissä. Sitä käytetään paljon monissa Aasian, Afrikan, Euroopan, Amerikan alkuperäisasukkaiden ja Tyynenmeren saarten kielille tehdyissä käännöksissä. (Ks. luettelo s. 1806, 1807.) Niiden kääntäjät päättivät käyttää Jumalan nimeä edellä mainitun kaltaisista syistä. Jotkin näistä Kreikkalaisten kirjoitusten käännöksistä ovat melko uusia, kuten rotumankielinen käännös (1999), jossa nimi esiintyy muodossa ”Jihova” 51 kertaa 48 jakeessa, ja Indonesiassa käytetty batak-tobankielinen käännös (1989), jossa ”Jahowa” on 110 kertaa.

  

On selvästikin vankat perusteet palauttaa Jumalan nimi Jehova Kreikkalaisiin kirjoituksiin. Juuri näin Uuden maailman käännöksen kääntäjät ovat tehneet. He tuntevat syvää kunnioitusta tuota nimeä kohtaan, ja terve pelko estää heitä poistamasta mitään, mitä oli alkuperäisessä tekstissä (Ilmestys 22:18, 19).