Jakeet joissa Jumalan nimi ei esiinny suorassa tai epäsuorassa lainauksessa Luukkaan evankeliumissa

LUUKAS 1:6 ”Jehovan käskyjen ja oikeusnormien”

PERUSTEITA: Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herran” ja sen edessä määräinen artikkeli (tū Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa, että Kýrios tarkoittaa Jumalaa. Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Esimerkiksi ilmaus ”käskyt ja oikeusnormit” ja eräät muut samantyyppiset oikeustermien yhdistelmät esiintyvät Heprealaisissa kirjoituksissa tekstiyhteyksissä, joissa on Jumalan nimi tai joissa Jehova puhuu (1. Mooseksen kirja 26:2, 5; 4. Mooseksen kirja 36:13; 5. Mooseksen kirja 4:40; Hesekiel 36:23, 27). On huomionarvoista, että Septuaginta käyttää näitä kahta kreikan oikeustermiä 5. Mooseksen kirjan 27:10:ssä. Eräässä varhaisessa kreikankielisen Septuagintan papyruskatkelmassa (Papyrus Fouad 266 -kokoelmassa), joka on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa. ja jossa näkyy osia tästä jakeesta, Jumalan nimi on kirjoitettu heprealaisella neliökirjoituksella. Näiden Jehovan normeihin liittyvien termien yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin osoittaa, että sana Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen.

LISÄTUKEA:

Reiling, J. – Swellengrebel, J. L., A Translator’s Handbook on the Gospel of Luke, julk. Yhtyneet Raamattuseurat, 1971. Luukkaan 1:6:sta sanotaan: ” ’Herra’ samaan tapaan kuin Septuagintassa, jossa kyrios vastaa heprean sanaa ʼadonaj silloin kun se viittaa Jahveen. Sillä on tämä merkitys kaikissa 1. ja 2. luvun kohdissa (paitsi 1:43:ssa ja 2:11:ssä) sekä 5:17:ssä.”
The International Standard Bible Encyclopedia, toim. Geoffrey W. Bromiley, 1982, osa 2, s. 508. Selitysteoksessa sanotaan: ”Kreikan kyrios käännetään englanninkielisissä käännöksissä yleensä sanalla ’Herra’, ja se vastaa LXX:ssä [Septuagintassa] esiintyvää hepr. JHWH:ta – –. ’Herra’ voi tarkoittaa Jumalaa (Isää; Mt. 5:33; Lk. 1:6).”
Bock, Darrell L., A Theology of Luke’s Gospel and Acts, 2011, s. 126. Selitysteoksessa sanotaan: ”Usein esiintyvä κύριος (kyrios) juontuu nimestä, joka LXX:ssä [Septuagintassa] tarkoittaa Jahvea. Tämä käyttötapa näkyy erityisesti [Luukkaan kertomuksen] varhaislapsuudesta kertovassa osuudessa, jossa sana esiintyy 25 kertaa.”
A Greek-English Lexicon of the New Testament and Other Early Christian Literature, tark. ja toim. F. W. Danker, 2000, s. 576–577. Sanan ”herra” määritelmässä osoitetaan, että Luukkaan 1:6, 9, 28, 46; 2:15, 22:ssa se on ”Jumalasta käytetty nimitys”, ja jatketaan sen käytöstä Septuagintassa (LXX): ”Se korvaa usein nimen Jahve MT:ssä [masoreettisessa tekstissä].” Teoksessa mainitaan myös Luukkaan 1:17, 58 seuraavan selityksen perässä: ”Ilman art[ikkelia] – – nimen tapaan.”
Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:6, 9, 15, 16, 17, 25, 28, 32, 38, 45, 46, 58, 66, 68; 2:9b, 15, 22, 23a, 23b, 24, 26, 39; 3:4; 4:8, 12, 18, 19; 5:17; 10:21, 27; 13:35; 19:38; 20:37, 42a mainitaan jakeina, joissa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Luukkaan 1:6:sta sanotaan: ”Tässä, kuten usein muuallakin lapsuuskertomuksessa, sanaa kyrios käytetään Jahvesta. – – Loput lausekkeesta on muotoiltu VT:n [Vanhan testamentin] ilmausten tapaan.”
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 40. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ” ’Vaeltaen nuhteettomina kaikkien Herran (ts. Jehovan) käskyjen ja säännösten mukaan.’ – – [kreikan sanat, jotka on käännetty vastineilla ”käskyt ja säännökset” (tai ”oikeusnormit”)] muistuttavat Jehovan käskyistä ja säädöksistä, jotka ovat 5. Moos. 4:1, 40; 6:2:ssa.”
The Companion Bible, E. W. Bullingerin lisähuomautuksin, vuoden 1999 painos. Luukkaan 1:6:n päätekstissä HERRA on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla, ja marginaalissa selitetään: ”HERRA. Tässä ja muissa kohdissa käännettävä usein nimellä Jehova.”
Stern, David H., Complete Jewish Bible, 1998. Tässä jakeessa ja useimmissa muissa Luukkaan evankeliumin jakeissa, joissa Uuden maailman käännöksessä on ”Jehova”, sana ”ADONAI” on kirjoitettu versaalilla ja kapiteelilla. Complete Jewish Bible -käännöksen johdannossa kääntäjä selittää: ”Sanaa ’ADONAI’ käytetään – – aina kun kääntäjänä katson, että ’kyrios’ on kreikassa tetragrammin vastine.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–17, 23, 28–35, 37–40, 42–44, 46–49, 52, 58–60, 65–66, 88, 93–97, 100–102, 105, 114–117, 125, 130, 138, 141, 144–147, 153–154, 163, 167, 180, 185–187, 217, 242}

LUUKAS 1:9 ”Jehovan pyhäkköön”

PERUSTEITA: Useimmissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herran” ja sen edessä määräinen artikkeli (tū Kyríū); muutamissa käsikirjoituksissa lukee ”Jumalan”. Kuten Luukkaan 1:6:n kommentissa mainitaan, Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on kuitenkin paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Raamatun heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Vaikka noissa jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä Kýrios, on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Heprealaisissa kirjoituksissa yhdistelmää ”Jehovan pyhäkkö [tai ”temppeli”]” vastaavissa ilmauksissa on usein Tetragrammi (4. Mooseksen kirja 19:20; 2. Kuninkaiden kirja 18:16; 23:4; 24:13; 2. Aikakirja 26:16; 27:2; Jeremia 24:1; Hesekiel 8:16; Haggai 2:15). Tämän ilmauksen yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin siis osoittaa, että sana Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen.

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:9 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 43. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Κύριος [Kýrios] on käännös nimestä Jahve.”
Comfort, Philip W., New Testament Text and Translation Commentary, 2008. Luukkaan 1:9:stä sanotaan: ” ’Herra’ ei ole tässä jakeessa ’Herra Jeesus Kristus’ vaan ’Jahve’.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–18, 22–23, 28–36, 38–40, 42–44, 46–49, 52, 59–60, 65–66, 88, 93, 95, 100–102, 105–106, 114–116, 127, 138, 141, 145–147, 153–154, 163, 167, 180, 187, 217, 242}

LUUKAS 1:11 ”Jehovan enkeli”

PERUSTEITA: Tämä ilmaus esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 1. Mooseksen kirjan 16:7:stä lähtien. Näissä kohdissa on kreikankielisen Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä kreikan sanan ángelos (’enkeli’, ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’) perässä Jumalan nimi heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna. On huomionarvoista, että kun Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä Jumalan nimi korvattiin tässä ja monissa muissa jakeissa sanalla Kýrios (’Herra’), sen eteen ei yleensä laitettu kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia. Määräisen artikkelin puuttuminen tästä ja muista jakeista voi siis sekin osoittaa, että Kýrios korvaa Jumalan nimen. (Ks. Matteus 1:20, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:11 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään UT:ssa [Uudessa testamentissa] Jahvesta/Jumalasta”.
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Luukkaan 1:11:stä sanotaan: ” ’Herran enkeli’ näyttäytyy myös Simsonin isän Manoahin hedelmättömälle vaimolle Tuom. 13:3:ssa. – – Kreikan ilmaus angelos kyriū on seemiläisperäinen ilmaus, joka heijastaa heprean konstruktimuotoa malʼak Jhwh ’Jahven sanansaattaja’, kuten kreikan määr[äisten] art[ikkel]:ien puuttuminen osoittaa. Tämä on se korkea-arvoinen VT:n [Vanhan testamentin] hahmo, jota tuntuu joskus olevan mahdoton erottaa itse Jahvesta.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–13, 16–18, 22–24, 28–36, 38–43, 46–49, 52, 59–61, 65–66, 88, 90, 93–95, 100–103, 105–106, 114–117, 125, 127–128, 130, 133, 138, 144–147, 153–154, 180, 186–187, 217, 237, 242}

LUUKAS 1:15 ”Jehovan silmissä”

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:15 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 46. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ” ’Herran edessä’ (Jahven, kuten edellä).”
Comfort, Philip W., New Testament Text and Translation Commentary, 2008. Luukkaan 1:15:stä sanotaan: ”Tässä Herra on Jahve, ei Herra Jeesus Kristus.”
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Luukkaan 1:15:stä sanotaan: ”Johanneksen suuruutta (ks. Luuk. 7:28) määritetään tässä Kyrioksen näkökulmasta. Kyrios on tässä tekstiyhteydessä ymmärrettävä Jahveksi.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:15:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–8, 10–18, 22–23, 28–36, 38–43, 46–49, 52–53, 59–60, 65–66, 73, 88, 93–95, 100–102, 104, 106, 114–117, 122, 125, 127, 130, 133, 136, 138, 144–147, 153–154, 180, 186–187, 217, 222, 242}

LUUKAS 1:16 ”kääntää monet israelilaiset takaisin heidän Jumalansa Jehovan puoleen”

PERUSTEITA: Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Enkelin viesti Sakarjalle (jakeet 13–17) kuvastaa selvästi Heprealaisten kirjoitusten kieltä. Esimerkiksi sanojen Kýrios (’Herra’) ja Theós (’Jumala’) yhdistelmä, johon on liitetty persoonapronominin genetiivi (tässä käännetty sanoilla ”heidän Jumalansa Jehovan”) tai omistusliite, on tavallinen Heprealaisista kirjoituksista otetuissa lainauksissa (vrt. ilmaus ”Jehova, Jumalasi” Luukkaan 4:8, 12; 10:27:ssä). Heprealaisissa kirjoituksissa ilmausta ”heidän Jumalansa Jehova” vastaava heprean yhdistelmä esiintyy yli 30 kertaa, kun taas ilmausta ”heidän Jumalansa Herra” ei esiinny kertaakaan. Lisäksi sana ”israelilaiset” (kirjaim. ”Israelin pojat”) kuvastaa heprean idiomia, jota käytetään paljon Heprealaisissa kirjoituksissa (1. Mooseksen kirja 36:31, alaviite). Kreikan ilmaus, joka on samantyyppinen kuin tässä käytetty ilmaus ”kääntää joku takaisin Jehovan puoleen”, esiintyy Septuagintassa 2. Aikakirjan 19:4:ssä, jossa se vastaa heprean ilmausta ”saada joku palaamaan Jehovan luo”. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:16 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 48. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Κύριος [Kýrios] on Jahve, kuten edellä.”
Reiling, J. – Swellengrebel, J. L., A Translator’s Handbook on the Gospel of Luke, julk. Yhtyneet Raamattuseurat, 1971. Luukkaan 1:16:sta sanotaan: ”Tämä ja [Lu] 1:32, 68 ovat kohtia, jotka muistuttavat hyvin paljon Vanhan testamentin kohtia. Ilmaus on siksi ymmärrettävä Vanhan testamentin taustaa vasten kreikankielisenä käännöksenä sanoista Jahve ʼElohim, jossa Jahve on erisnimi ja ʼElohim yleisnimi.”
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Luukkaan 1:16:sta sanotaan: ”Profeetan hengessä ja voimassa Johannes tulee toimimaan Jahven välikappaleena kääntääkseen hänestä vieraantuneen Israelin takaisin hänen puoleensa. – – Tässä Kyrios tarkoittaa selvästi Jahvea.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:16:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–18, 22–24, 28–43, 46–49, 52–55, 57, 59–61, 65–66, 88, 90, 93–95, 97, 100–105, 112, 114–117, 122, 125, 127–128, 130, 133, 136, 138, 141, 144–147, 153–154, 161, 163, 166, 180, 185–187, 200, 217, 222–223, 242–243}

LUUKAS 1:17 ”valmistaa kansan Jehovalle”

PERUSTEITA: Enkelin sanat Sakarjalle (jakeet 13–17) sisältävät epäsuoria viittauksia esimerkiksi Malakian 3:1; 4:5, 6:een ja Jesajan 40:3:een, joissa on Jumalan nimi. (Ks. Luukas 1:15, 16, kommentit.) Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin antaa hyvän perusteen käyttää tekstissä Jumalan nimeä. Lisäksi kreikan ilmaus, joka on samantyyppinen kuin tässä sanoilla ”valmistaa kansan” käännetty ilmaus, esiintyy Septuagintassa 2. Samuelin kirjan 7:24:ssä, jonka heprealainen teksti kuuluu: ”Sinä teit kansastasi Israelista oman kansasi – –, Jehova.” (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:17 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Luukkaan 1:17:stä sanotaan: ”Kulkee hänen edellään. Ts. Jahven edellä Mal. 3:1:n sanansaattajana. – – Mal:ssa [4:5, 6] häntä kuvaillaan sanansaattajaksi, joka lähetetään ennen ’Jahven suurta ja pelottavaa päivää’ (vrt. Mal. 3:2). – – Tätä enkeli tarkoittaa sanoessaan nyt Sakarjalle, että tämän poika Johannes kulkisi Herran (= Jahven) edellä. Ks. Luuk. 1:76. – – valmistaakseen kansan, joka on Herralle sopiva. Tämän lauserakenteen alkuosa on VT:n [Vanhan testamentin] ilmaus ’valmistaa kansa’ (2. Sam. 7:24).”
Lagrange, M. J., Évangile Selon Saint Luc (Luukkaan evankeliumi), 1921. Tässä ranskankielisessä selitysteoksessa sanotaan Luukkaan 1:17:stä: ”Κυρίῳ [Kýrios-sanan taivutusmuoto] ilman artikkelia vastaa Jahvea.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:17:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovalle.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–18, 22–24, 28–36, 39–44, 46–49, 52–53, 61, 65–66, 88, 90, 93, 95, 100–106, 114–117, 125, 127, 136, 144–147, 153–154, 163, 167, 180, 185, 187, 222, 242–243}

LUUKAS 1:25 ”on Jehova nyt tehnyt minulle”

PERUSTEITA: Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Elisabetin kiitollisuutta ilmaisevat sanat voivat tuoda mieleen sen, mitä Saarasta kerrotaan 1. Mooseksen kirjan 21:1:ssä, jossa esiintyy Jumalan nimi. Kun Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa kuvaillaan Jehovan kanssakäymistä ihmisten kanssa, niissä käytetään usein heprean verbi-ilmausta, joka vastaa sanoja ”on – – tehnyt minulle” ja jonka yhteydessä on Jumalan nimi (2. Mooseksen kirja 13:8; 5. Mooseksen kirja 4:34; 1. Samuelin kirja 25:30). Lisäksi sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Elisabetin sanat lapsettomuuteen liittyvän häpeän poistamisesta muistuttavat 1. Mooseksen kirjan 30:23:ssa olevia Raakelin sanoja. (Ks. Markus 5:19; Luukas 1:6; kommentit.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:25 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 58. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Herra (Jahve kuten edellä, artikkelin kanssa tai ilman sitä).”
Nolland, John, Word Biblical Commentary, 1989, osa 35A, s. 34. Luukkaan 1:25:stä sanotaan: ”Elisabet ilmaisee Jumalan armon herättämän ihmetyksensä sanoin, jotka muistuttavat Saaran (1. Moos. 21:1) ja Raakelin (1. Moos. 30:23) kokemusta. – – Lapsuuskertomuksissa on tämän tästä kohtia, jotka tuovat mieleen VT:n [Vanhan testamentin]: se mitä tapahtuu täällä, on ymmärrettävä siellä tapahtuneen valossa.”
Lagrange, M. J., Évangile Selon Saint Luc (Luukkaan evankeliumi), 1921. Tässä ranskankielisessä selitysteoksessa sanotaan Luukkaan 1:25:stä: ”Tekstikriittisissä laitoksissa artikkeli puuttuu sanan Κύριος [Kýrios] edestä, joka tarkoittaa tässä Jahvea.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:25:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehova.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–18, 22–23, 28–36, 38–44, 46–47, 52–54, 59–60, 65–66, 90, 93–95, 100–106, 114–117, 122, 125, 130, 133, 138, 141, 144–147, 153–154, 180, 185–187, 217, 222, 242}

LUUKAS 1:28 ”Jehova on sinun kanssasi”

PERUSTEITA: Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa käytetään usein tätä ja muita samantyyppisiä ilmauksia, joissa on Jumalan nimi (Ruut 2:4; 2. Samuelin kirja 7:3; 2. Aikakirja 15:2; Jeremia 1:19). Enkeli tervehti Mariaa samaan tapaan kuin Jehovan enkeli puhutteli Gideonia Tuomarien kirjan 6:12:ssa: ”Jehova on kanssasi, sinä voimakas soturi.” Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on Luukkaan 1:28:ssa sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (ho Kýrios), mutta tämän ilmauksen yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin osoittaa, että sana Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:28 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 62. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Enkelin ei olisi tarvinnut ilmoittaa siitä, että Jahve (ὁ Κύριος [ho Kýrios] kuten edellä) osoitti armoa jumaliselle juutalaisnaiselle ja oli läsnä auttamassa.”
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Tästä Luukkaan 1:28:ssa olevasta ilmauksesta sanotaan: ”Herra on kanssasi! Tätä ilmausta käytetään paljon VT:ssa [Vanhassa testamentissa], mutta tervehdyksenä se on vain kahdessa VT:n kohdassa, Ruutin 2:4:ssä ja Tuom. 6:12:ssa. – – VT:ssa ilmaus kuvaa usein Jahven apua ja tukea ja siinä on sotilaallinen sävy. Tässä kyrios on selvästikin ymmärrettävä Jahveksi.”
Nicoll, W. Robertson, The Expositor’s Greek Testament, 2002, osa 1, s. 463. Luukkaan 1:28:sta sanotaan: ”Herra (Jehova) on tai olkoon kanssasi.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5, 7–18, 22–23, 32–36, 38–44, 46, 48, 52, 59–60, 64–65, 88, 94–95, 100–106, 114–117, 122, 128, 130, 133, 136, 138, 141, 144–147, 153–154, 160, 163, 180, 185–187, 211, 217, 222, 242}

LUUKAS 1:32 ”Jehova Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen”

PERUSTEITA: Kuten Luukkaan 1:6:n kommentissa mainitaan, Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Raamatun heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä ilmaus Kýrios ho Theós, kirjaimellisesti ’Herra Jumala’, mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. ”Daavidin valtaistuinta” koskevat enkelin sanat viittaavat 2. Samuelin kirjan 7:12, 13, 16:ssa olevaan lupaukseen. Noissa jakeissa Jehova puhuu Daavidille profeetta Natanin välityksellä ja Tetragrammi esiintyy tekstiyhteydessä useita kertoja (2. Samuelin kirja 7:4–16). Kreikkalaisissa kirjoituksissa ilmaus, joka on tässä käännetty sanoilla ”Jehova Jumala”, ja samantyyppiset yhdistelmät esiintyvät lähinnä Heprealaisista kirjoituksista otetuissa lainauksissa tai kohdissa, jotka kuvastavat heprean kielen tyyliä. ”Jehova Jumala”, ei ”Herra Jumala”, on Heprealaisten kirjoitusten vakioilmaus, joka esiintyy niissä noin 40 kertaa. Jos mukaan lasketaan tapaukset, joissa sanojen ”Jehova” ja ”Jumala” yhdistelmään liitetään genetiivimuotoinen sana (esim. ”Israelin Jumala Jehova”), persoonapronominin genetiivi (minun, sinun, hänen, meidän, teidän, heidän) tai omistusliite, määrä nousee yli 800:aan. Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä heprean ilmauksen ”Jehova Jumala” vastineena käytetään kyllä yhdistelmää Kýrios ho Theós (’Herra Jumala’). On kuitenkin huomionarvoista, että eräs 200-luvulle ajoitettu papyruskatkelma (Papyrus Oxyrhynchus vii. 1007), jossa on osa 1. Mooseksen kirjasta Septuaginta-käännöksen mukaan, ei käytä 1. Mooseksen kirjan 2:8, 18:ssa Jumalan nimen vastineena sanaa Kýrios ilmauksessa ”Jehova Jumala” vaan Tetragrammin lyhentymää, jossa on kaksi heprean jod-kirjainta . Lisäksi on kiinnostavaa, että eräässä varhaisessa Septuagintan katkelmassa (Papyrus Fouad 266 -kokoelmassa), joka on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa., Jumalan nimi on keskellä kreikkalaista tekstiä heprealaisella neliökirjoituksella 5. Mooseksen kirjan 18:5, 7:ssä yhdistelmissä ”Jumalasi Jehova” ja ”Jumalansa Jehovan”. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin antaa siis perusteen käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. (Ks. Luukas 1:6, 16, kommentit.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:32 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 101. Luukkaan 1:68:sta sanotaan: ”Κύριος ὁ Θεός [Kýrios ho Theós] on sama kuin jakeissa 16 ja 32, ilmauksen Jahve Elohim kreikkalainen vastine.”
Zondervan Illustrated Bible Backgrounds Commentary, 2002, osa 1, s. 331–332. Luukkaan 1:32:sta sanotaan: ”Korkeimman – – Herra Jumala (1:32). Nämä molemmat ilmaukset ovat Vanhassa testamentissa esiintyvien Jumalan nimien kreikankielisiä käännöksiä. Ensimmäinen tulee nimestä El Eljon ’Jumala Korkein’ ja toinen nimestä Jahve Elohim ’Jahve Jumala’.”
Hendriksen, William, New Testament Commentary, 2007. Luukkaan 1:32:ssa olevasta ilmauksesta ”Korkein” sanotaan: ”Tämä Jehovan majesteettiutta ja suvereeniutta korostava nimitys esiintyy ensimmäisen kerran 1. Moos. 14:18:ssa.”
Rydelnik, Michael – Vanlaningham, Michael, The Moody Bible Commentary, 2014. Luukkaan 1:31–33:sta sanotaan: ”Herra Jumala (VT:n [Vanhan testamentin] Jahve).”
Levine, Amy-Jill – Brettler, Marc Zvi, The Jewish Annotated New Testament, 2011. Luukkaan 1:32:sta sanotaan: ” ’Korkein’ on käännös hepr. sanoista ’El Eljon’ tai ’JHWH Eljon’.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:32:n alaviitteessä sanotaan ilmauksesta ”Herra Jumala”: ”Jehova Elohim: ainoa esiintymiskohta evankeliumeissa.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–24, 28–44, 46–49, 52–53, 55–57, 59–61, 65–66, 88, 90, 93, 95–97, 100–106, 114–117, 125, 128, 130, 136, 138, 141, 144–147, 153–154, 161, 163–167, 180, 185–187, 213, 217, 222, 242–243}

LUUKAS 1:38 ”Jehovan orjatar”

PERUSTEITA: Marian sanat heijastavat joidenkin Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa mainittujen Jehovan palvelijoiden sanoja. Esimerkiksi 1. Samuelin kirjan 1:11:ssä Hanna rukoilee: ”Oi armeijoiden Jehova, jos näet palvelijasi [tai ”orjattaresi”] ahdistuksen.” Septuagintassa on 1. Samuelin kirjan 1:11:ssä ”orjattaren” vastineena sama kreikan sana kuin on Luukkaan kertomuksessa. Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on Luukkaan 1:38:ssa sana Kýrios (’Herra’), mutta tekstiyhteys (jossa Kýrios tarkoittaa Jumalaa) ja ilmauksen yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin antavat perusteet käyttää Jumalan nimeä tämän jakeen päätekstissä. Lisäksi tutkijat ovat panneet merkille, että sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Tämäkin osoittaa, että Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:38 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 76. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Maria ilmoittaa olevansa Jahven (Κύριος [Kýrios] kuten koko luvussa) ’orjatar’. Hän on mielellään Jehovan omaisuutta, jota tämä saa liittoarmossaan käyttää kuten haluaa; Maria julistaa näin itsestään.”
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Tästä Luukkaan 1:38:ssa olevasta ilmauksesta sanotaan: ”Marian kerrotaan kuvailevan itseään VT:n [Vanhan testamentin] sanalla, jota Hanna käyttää 1. Sam. 1:11:ssä. Tuo sana ilmaisee hänen alhaisen asemansa Jahven edessä, joka on tässä Kyrios.” Saman osan sivulla 203 sanotaan: ”Elisabetin kerrotaan käyttävän Mariasta nimitystä ’Herrani äiti’ 1:43:ssa, kun taas Maria, sanoessaan itseään ’Herran palvelijattareksi’ (1:38), viittaa tuolla arvonimellä Jahveen.”
Marshall, I. H., The Gospel of Luke—A Commentary on the Greek Text (The New International Greek Testament Commentary), 1978. Selitysteoksen mukaan Luukkaan 1:38:ssa sanaa Kýrios ”voidaan käyttää ilman artikkelia, koska se on käytännössä erisnimi”.
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:38:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5, 7–18, 22–24, 28–35, 38–40, 42–43, 46–47, 52–53, 55, 59–61, 65–66, 88, 90, 93–95, 100–102, 104–106, 114–117, 125, 128, 138, 141, 144–147, 153–154, 180, 185, 187, 217, 242}

LUUKAS 1:45 ”Jehovan sanat, jotka hänelle puhuttiin”

PERUSTEITA: Enkelin Marialle puhumat sanat olivat lähtöisin Jehova Jumalalta. Kreikan ilmaus pará Kyríū, joka on tässä käännetty vastineella ”Jehovan”, esiintyy Septuagintan jäljellä olevissa jäljennöksissä sellaisten heprean ilmausten vastineena, joissa tavallisesti on Jumalan nimi (1. Mooseksen kirja 24:50; Tuomarien kirja 14:4; 1. Samuelin kirja 1:20; Jesaja 21:10; Jeremia 11:1; 18:1; 21:1). Tutkijat ovat panneet merkille, että sanan Kýrios (’Herra’) edessä ei ole peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi, kuten sanan muissakin esiintymiskohdissa Luukkaan 1. luvussa. Lisäksi kun tämän kreikan ilmauksen vastine esiintyy 5. Mooseksen kirjan 18:16:ssa eräässä varhaisessa Septuagintan katkelmassa (Papyrus Fouad 266 -kokoelmassa), joka on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa., Jumalan nimi on keskellä kreikkalaista tekstiä heprealaisella neliökirjoituksella. Luukkaan evankeliumin jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios, mutta tekstiyhteys ja yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin antavat hyvät perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:45 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 82. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Kaikki sanat, jotka enkeli välitti ’Herralta’ (Jahvelta), täyttyvät.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:45:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovalta.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–24, 28–36, 38–43, 46–47, 52–53, 59–61, 65–66, 88, 90, 93–95, 100–102, 104–106, 114–117, 130, 141, 144–147, 153–154, 163, 167, 186–187, 217, 242}

LUUKAS 1:46 ”Sieluni julistaa Jehovan suuruutta”

PERUSTEITA: Marian sanat saattavat heijastaa Raamatun heprealaisten kirjoitusten kohtia, kuten psalmeja 34:3 ja 69:30, joissa on Jumalan nimi samassa jakeessa tai tekstiyhteydessä (Psalmit 69:31). Septuaginta käyttää näissä kohdissa samaa kreikan sanaa (megalýnō), joka on tässä käännetty vastineella ”julistaa suuruutta”. On huomionarvoista, että eräs pergamenttikäärön katkelma (P. Vindobonensis Graecus 39777, joka on ajoitettu 200- tai 300-luvulle) sisältää osan psalmista 69 (Ps 68, Septuaginta) Symmakhoksen kreikankielisen käännöksen mukaan. Tässä katkelmassa Jumalan nimen kohdalla on psalmissa 69:13, 30, 31 Kýrios-sanan sijasta Tetragrammi, joka on kirjoitettu muinaisheprealaisin kirjaimin ( ja ). Tämä todiste ja yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin tukevat Jumalan nimen käyttöä. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:46 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 84. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Marian teema käy ilmi jo hänen ensimmäisistä sanoistaan: hän ylistää Jahvea (Κύριος [Kýrios]).”
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Tästä Luukkaan 1:46:ssa olevasta ilmauksesta sanotaan: ”Se ilmaisee halua ylistää Jahven suuruutta ja majesteettisuutta ja kiittää niistä, sillä ne ovat tuoneet Marialle siunauksia.” Luukkaan 1:47:ssä olevaa ilmausta ”Jumala, Pelastajani” kommentoidaan: ”Tämä ilmaus on rinnakkainen jakeen 46 Herra-sanalle, mikä osoittaa, että siinä olevan kyrios-sanan on ymmärrettävä tarkoittavan Jahvea, Marian siunauksen lähdettä.”
Hendriksen, William, New Testament Commentary, 2007. Luukkaan 1:46–48:sta sanotaan: ”Maria sanoo: ’Sieluni ylistää Herraa’, ts. julistaa Jehovan suuruutta.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–23, 28–36, 38–44, 46–47, 52–53, 55, 59–60, 65–66, 88, 93–95, 100–102, 104–106, 114–117, 122, 130, 138, 141, 144–147, 153–154, 161, 180, 185–187, 222, 242}

LUUKAS 1:58 ”Jehova oli osoittanut hänelle suurta armoa”

PERUSTEITA: Sanoilla ”Jehova oli osoittanut hänelle suurta armoa” käännetty ilmaus kuvastaa heprealle tyypillistä tapaa ilmaista asioita ja heijastaa ilmeisesti 1. Mooseksen kirjan 19:18–20:tä, jossa Loot sanoo Jehovalle: ”Jehova, – – osoitat minua kohtaan suurta uskollista rakkautta.” Tekstiyhteys ja yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin tukevat Jumalan nimen käyttöä tässä jakeessa. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:58 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 94. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Jahve huomioi surun, jota Elisabet tunsi hedelmättömyydestään.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:58:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehova.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–24, 32–35, 38–44, 46, 52, 55, 59, 61, 65–66, 88, 90, 95, 97, 100–102, 104, 106, 114–117, 122, 125, 128, 130, 138, 141, 144, 146, 153–154, 186–187, 217, 222, 242}

LUUKAS 1:66 ”Jehovan käsi”

PERUSTEITA: Tämä ilmaus esiintyy usein Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”kättä” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (2. Mooseksen kirja 9:3; 4. Mooseksen kirja 11:23; Tuomarien kirja 2:15; Ruut 1:13, alaviite; 1. Samuelin kirja 5:6, 9; 7:13; 12:15; 1. Kuninkaiden kirja 18:46, alaviite; Esra 7:6, alaviite; Job 12:9; Jesaja 19:16; 40:2; Hesekiel 1:3). Luukkaan evankeliumin jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä jakeessa sana Kýrios (’Herra’), mutta yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin antaa hyvän perusteen käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Tutkijat ovat panneet merkille, että Luukkaan 1:66:ssa sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Tämä on huomionarvoista, koska vaikka Jumalan nimi oli Septuagintan varhaisimmissa jäljennöksissä, sen myöhemmissä jäljennöksissä tuo nimi korvattiin sanalla Kýrios eikä sen eteen yleensä laitettu peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia. Määräisen artikkelin poikkeuksellinen puuttuminen Kýrios-sanan edestä siis osoittaa sekin, että Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen. Ilmausta ”Jehovan käsi” vastaava kreikan ilmaus esiintyy myös Apostolien tekojen 11:21; 13:11:ssä. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:66 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 98. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ” ’Herran käsi’ on hänen ohjaava ja kannatteleva voimansa, ja Κύριος [Kýrios] on Jahve.”
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Tästä Luukkaan 1:66:ssa olevasta ilmauksesta sanotaan: ”Kyrios tarkoittaa tässä epäilemättä Jahvea.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:66:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–24, 28–35, 38–44, 46–47, 49, 52, 55, 59–61, 65–66, 88, 90, 93–97, 100–102, 104, 114–117, 125, 128, 130, 138, 141, 144–147, 153–154, 180, 187, 217, 222, 242}

LUUKAS 1:68 ”Ylistetty olkoon Jehova, Israelin Jumala”

PERUSTEITA: Tällaiset ylistyssanat ovat tavallisia Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa, joissa niihin sisältyy usein Jumalan nimi (1. Samuelin kirja 25:32; 1. Kuninkaiden kirja 1:48; 8:15; Psalmit 41:13; 72:18; 106:48). Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Tekstiyhteys osoittaa, että Kýrios tarkoittaa ”Israelin Jumalaa”. Tekstiyhteys ja lauseen yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin osoittavat, että Kýrios (’Herra’) korvaa tässä Jumalan nimen. (Ks. Luukas 1:6, 16, kommentit.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:68 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 101. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Κύριος ὁ Θεός [Kýrios ho Theós] on sama kuin jakeissa 16 ja 32, ilmauksen Jahve Elohim kreikkalainen vastine.”
Reiling, J. – Swellengrebel, J. L., A Translator’s Handbook on the Gospel of Luke, julk. Yhtyneet Raamattuseurat, 1971. Luukkaan 1:68:sta sanotaan: ”Koska lauseella on yhteys Vanhaan testamenttiin, on parasta katsoa kyrios-sanan edustavan nimeä Jahve eikä pitää sitä arvonimenä.”
Hendriksen, William, New Testament Commentary, 2007. Luukkaan 1:68:sta sanotaan: ”Sakarja aloittaa doksologialla. Hän ylistää Jehovaa.”
The Jerome Biblical Commentary, toim. Raymond E. Brown, Joseph A. Fitzmyer ja Roland E. Murphy, 1968. Selitysteoksessa sanotaan Sakarjan puheesta, joka alkaa Luukkaan 1:68:sta: ”Ylistyslaulussa kiitetään Jahvea siitä, mitä hän on tehnyt pelastuksen hyväksi.”
Scofield, C. I., The Scofield Reference Bible, 1909. Luukkaan 1:68:n reunahuomautuksessa sanotaan: ”Jehova. Ps. 106:48.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:68:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehova.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–24, 27–44, 46–49, 52–55, 57, 59–61, 64–66, 73, 88, 90, 93–95, 97, 100–106, 108–109, 112, 114–117, 122, 125, 128, 130, 133, 138, 141, 144–147, 153–154, 160–161, 163–165, 172, 180, 185–187, 217, 222–223, 236, 242}

LUUKAS 1:76 ”kulkemaan Jehovan edellä”

PERUSTEITA: Jakeen loppuosassa olevat Sakarjan profeetalliset sanat kuvastavat Jesajan 40:3:n ja Malakian 3:1:n sanamuotoa. Näissä jakeissa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). Yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin antaa perusteen käyttää Jumalan nimeä päätekstissä, vaikka jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’). (Ks. Luukas 1:6, 16, 17; 3:4; kommentit.) Lisäksi on huomionarvoista, että tässä jakeessa samoin kuin monissa muissa sanan Kýrios esiintymiskohdissa Luukkaan 1. luvussa, sen edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi.

LISÄTUKEA:

A Commentary on the Holy Bible, toim. J. R. Dummelow, 1936. Luukkaan 1:76:sta sanotaan: ”Herran] Sakarja ymmärsi tämän viittaavan Jehovaan.”
Plummer, Alfred, A Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to St. Luke, 1920. Luukkaan 1:76:sta sanotaan: ”Tässä Κυρίου [Kýrios-sanan taivutusmuoto] ei tarkoita Kristusta vaan Jehovaa, kuten jakeista 16, 17 käy selvästi ilmi.”
Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 1:76 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios mahdollisesti ”käytetään Jahvesta”.
Nicoll, W. Robertson, The Expositor’s Greek Testament, 2002, osa 1, s. 469. Tästä jakeesta sanotaan: ”Johannes kulkee Herran (Jehovan) edellä.”
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 109. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Koko luvussa Κύριος on Jahven kreikankielinen vastine.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 1:76:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–24, 28–35, 39–43, 46, 48–49, 52–53, 60–61, 65–66, 88, 90, 93–95, 100–102, 105–106, 114–116, 127, 146, 153–154, 180, 185, 187, 235, 242}

LUUKAS 2:9a ”Jehovan enkeli”

PERUSTEITA: Ks. Matteus 1:20; Luukas 1:11; kommentit.

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–13, 16–17, 22–24, 32–36, 38–43, 46, 48–49, 52, 55, 59–61, 65–66, 88, 90, 94–96, 100–106, 114–117, 122, 128, 130, 138, 141, 144–147, 153–154, 163, 167, 172, 180, 185–187, 217, 222, 242}

LUUKAS 2:9b ”Jehovan kirkkaus”

PERUSTEITA: Luukkaan kertomuksen kahdessa ensimmäisessä luvussa on paljon suoria ja epäsuoria viittauksia Raamatun heprealaisten kirjoitusten ilmauksiin ja kohtiin, joissa on Jumalan nimi. Useimmissa jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä jakeessa sana Kýrios (’Herra’); muutamissa käsikirjoituksissa lukee ”Jumalan”. On kuitenkin hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Sanoja ”kirkkaus” ja ”kunnia” vastaava heprean sana esiintyy Heprealaisissa kirjoituksissa Tetragrammin rinnalla yli 30 kertaa (esim. 2. Mooseksen kirja 16:7; 40:34; 3. Mooseksen kirja 9:6, 23; 4. Mooseksen kirja 14:10; 16:19; 20:6; 1. Kuninkaiden kirja 8:11; 2. Aikakirja 5:14; 7:1; Psalmit 104:31; 138:5; Jesaja 35:2; 40:5; 60:1; Hesekiel 1:28; 3:12; 10:4; 43:4; Habakuk 2:14). Eräässä kreikankielisen Septuagintan varhaisessa jäljennöksessä, joka löytyi Juudean erämaassa olevasta luolasta Naḥal Ḥeveristä Kuolleenmeren läheltä ja joka on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa., Tetragrammi on keskellä kreikkalaista tekstiä muinaisheprealaisin kirjaimin Habakukin 2:14:ssä. Lisäksi on huomionarvoista, että kun Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä Jumalan nimi korvattiin tässä ja monissa muissa jakeissa sanalla Kýrios, sen eteen ei laitettu kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios muuttui käytännössä erisnimeksi. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja kreikan määräisen artikkelin puuttuminen antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä Luukkaan 2:9:n päätekstissä. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 2:9 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 128–129. Selitysteoksessa sanotaan Luukkaan 2:9:ssä olevista ilmauksista ”Herran enkeli” ja ”Herran kirkkaus”: ”Kuten koko ensimmäisessä luvussa, Κύριος [Kýrios] on Jahven kreikankielinen vastine, ja kun se on genetiivissä artikkelittomien substantiivien rinnalla, se muodostaa niiden kanssa yhden käsitteen: ’Jehova-enkeli’, ’Jehova-kirkkaus’. – – Heidän yläpuolelleen ilmaantui kuin leimahduksena Jehovan enkeli.”
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Tästä Luukkaan 2:9:ssä olevasta ilmauksesta sanotaan: ”LXX:ssä [Septuagintassa] doksa vastaa heprean sanaa kābôd ’loisto’, ’kirkkaus’. Se liitetään Jahven läsnäoloon, jonka hänen kansansa voi havaita.”
Meyer, Heinrich August Wilhelm, Critical and Exegetical Hand-Book to the Gospels of Mark and Luke, 6. painos, 1884. Tästä Luukkaan 2:9:ssä olevasta ilmauksesta sanotaan: ”– δόξα κυρίου] יְהוָֹה [JHWH] כְּבוֹד, Jumalaa ympäröivä säteily.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 2:9:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–8, 10–18, 22–24, 28–36, 38–43, 46–49, 52, 55, 59, 61, 65–66, 88, 90–91, 93–96, 100–104, 114–115, 117, 138, 141, 144–147, 153–154, 167, 172, 180, 185–187, 217, 222, 242}

LUUKAS 2:15 ”Jehova on meille ilmoittanut”

PERUSTEITA: Enkelit toivat sanoman, mutta paimenet ymmärsivät sen olevan lähtöisin Jehova Jumalalta. Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herra” ja sen edessä määräinen artikkeli (ho Kýrios), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Verbillä ”ilmoittaa” käännettyä kreikan verbiä käytetään Septuagintassa vastaavan heprean verbin vastineena tekstiyhteyksissä, joissa on Jumalan nimi ja joissa Jehova tekee tahtonsa tunnetuksi ihmisille (Psalmit 25:4; 39:4; 98:2; 103:6, 7). On siksi luontevaa yhdistää Jumalan nimi siihen, mitä juutalaiset paimenet tässä sanovat. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 2:15 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Tästä Luukkaan 2:15:ssä olevasta ilmauksesta sanotaan: ”Minkä Herra meille ilmoitti. Ts. Jahve.”
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 137. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Κύριος [Kýrios] on tässäkin käännös nimestä Jahve.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, vuoden 1991 painos. Luukkaan 2:15:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehova.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5, 7–8, 10–12, 14–18, 22–23, 28–31, 33–36, 39–44, 46–47, 49, 52, 59–61, 65, 88, 93–96, 100–102, 104–106, 114–117, 122, 130, 138, 141, 144–147, 153–154, 163, 172, 186–187, 222, 242}

LUUKAS 2:22 ”esittääkseen hänet Jehovalle”

PERUSTEITA: Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana ”Herralle” ja sen edessä määräinen artikkeli (toi Kyríoi), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Kuten seuraava jae osoittaa, Jeesus vietiin syntymänsä jälkeen temppeliin 2. Mooseksen kirjan 13:1, 2, 12:ssa olevan Jehovan käskyn mukaisesti: vanhempien oli ”omistettava Jehovalle jokainen esikoispoika”. Lisäksi ilmaus ”esittää Jehovalle” on samantyyppinen kuin ilmaus, jota käytetään 1. Samuelin kirjan 1:22–28:ssa, kun kerrotaan, että nuori Samuel vietiin ”Jehovan eteen” ja annettiin Jehovan palvelukseen. Tekstiyhteys ja yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin antavat perusteet käyttää Jumalan nimeä Luukkaan 2:22:n päätekstissä.

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 2:22 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 141. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”He veivät lapsen Jerusalemiin ’esittääkseen hänet Herralle’, ts. Jahvelle, sillä sanaa Κύριος [Kýrios] käytetään tässä merkityksessä kaikkialla näissä Luukkaan ensimmäisissä luvuissa. – – Jokainen esikoispoika piti esittää Jehovalle.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, vuoden 1991 painos. Luukkaan 2:22:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovalle.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–23, 28–36, 38–43, 47, 49, 52, 59–61, 65–66, 88, 93–95, 100–102, 104–106, 114–117, 125, 128, 130, 138, 141, 144–147, 153, 161, 163, 167, 172, 180, 186–187, 203, 217, 222, 242–244}

LUUKAS 2:23a ”niin kuin Jehovan lakiin on kirjoitettu”

PERUSTEITA: Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran laissa” (en nómōi Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Ilmaus ”Jehovan laki” esiintyy monta kertaa Heprealaisissa kirjoituksissa ”lakia” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 2. Mooseksen kirja 13:9; 2. Kuninkaiden kirja 10:31; 1. Aikakirja 16:40; 22:12; 2. Aikakirja 17:9; 31:3; 34:14; 35:26; Nehemia 9:3; Psalmit 1:2; 119:1; Jesaja 5:24; Jeremia 8:8; Aamos 2:4). Ilmaus ”niin kuin – – on kirjoitettu” on Kreikkalaisissa kirjoituksissa tavallinen tapa johdattaa Heprealaisista kirjoituksista otettuihin lainauksiin (Markus 1:2; Apostolien teot 7:42; 15:15; Roomalaisille 1:17; 9:33; 10:15). Sitä käytetään myös Septuagintassa 2. Kuninkaiden kirjan 14:6:ssa toisesta raamatunkohdasta otetun lainauksen edellä. Koko ilmaus ”niin kuin Jehovan lakiin on kirjoitettu” kuvastaa ilmausta, joka esiintyy Heprealaisissa kirjoituksissa 2. Aikakirjan 31:3; 35:26:ssa ja jossa on Jumalan nimi. Lisäksi tutkijat ovat panneet merkille, että sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on tässä tekstiyhteydessä käytännössä erisnimi. Tekstiyhteys, yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja kreikan määräisen artikkelin puuttuminen antavat hyvät perusteet käyttää Jumalan nimeä Luukkaan 2:23:n päätekstissä. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 2:23 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Theological Dictionary of the New Testament, toim. Gerhard Kittel, 1967. Tästä Luukkaan 2:23:ssa olevasta ilmauksesta sanotaan: ”Art[ikkeli] puuttuu Lk. 2:23:sta, mutta siinä on yhdistelmä νόμος κυρίου [nómos kyríū], jonka määrittelemisen perusteena on oltava יהוה [JHWH] תורת.”
Scofield, C. I., The Scofield Reference Bible, 1909. Luukkaan 2:23:n reunahuomautuksessa sanotaan: ”Jehovan. 2. Moos. 13:2, 12.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 2:23:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–24, 28–31, 33–36, 38–43, 46–47, 49, 52, 55, 58–61, 65–66, 88, 90, 93–95, 100–102, 104, 106, 114–117, 125, 141, 144–147, 153–154, 167, 172, 180, 186–187, 203, 213, 217, 222, 234, 236, 242–244}

LUUKAS 2:24 ”Jehovan laissa”

PERUSTEITA: Ks. Luukas 1:6; 2:23; kommentit.

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 2:24 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 2:24:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–24, 28–36, 38–43, 46–47, 49, 52, 55–56, 58–61, 65–66, 88, 90, 93–95, 100–102, 104, 106, 114–117, 122, 125, 130, 133, 141, 144–147, 153–154, 163, 167, 172, 180, 186–187, 203, 213, 217, 222, 234, 242–244}

LUUKAS 2:26 ”Jehovan Kristuksen”

PERUSTEITA: On hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä, vaikka saatavilla olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä kirjaimellisesti ”Herran Kristuksen” (ton khristón Kyríū). Septuagintan jäljellä olevissa jäljennöksissä tämä ilmaus vastaa heprean ilmausta mašíaḥ JHWH, ts. ”Jehovan voideltu”, ja sitä käytetään Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 11 kertaa (1. Samuelin kirja 24:6 [kaksi kertaa], 10; 26:9, 11, 16, 23; 2. Samuelin kirja 1:14, 16; 19:21; Valituslaulut 4:20). Tutkijat ovat panneet merkille, että sanan Kýrios edessä ei ole Luukkaan kertomuksessa eikä Septuagintassa kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on näissä tekstiyhteyksissä käytännössä erisnimi. Sekä yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin että kreikan määräisen artikkelin puuttuminen ovat päteviä perusteita pitää sanaa Kýrios näissä ilmauksissa Jumalan nimen vastineena, ei arvonimenä. (Ks. Luukas 1:6, kommentti.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 2:26 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 145. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Nähdä Herran (Jahven, Κύριος tässä merkityksessä kaikkialla näissä kahdessa luvussa) Kristus.”
Zondervan Illustrated Bible Backgrounds Commentary, 2002, osa 1, s. 345–346. Luukkaan 2:26:sta sanotaan: ”Tämä ilmaus vastaa Vanhan testamentin ilmausta ’HERRAN voideltu’ – – ja merkitsee ’Jahven valitsema lunastuksen välikappale’.”
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Tästä Luukkaan 2:26:ssa olevasta ilmauksesta sanotaan: ”VT:n [Vanhan testamentin] ilmausta ’Jahven voideltu’ (ks. esim. 1. Sam. 24:7, 11; 26:9, 11, 16, 23) käytetään tässä puhtaasti messiaanisessa merkityksessä tulevasta Daavidista, jota odotetaan.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 2:26:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–24, 28–36, 38–43, 46–47, 49, 52, 58–61, 65–66, 88, 90, 93–95, 100–105, 114–117, 122, 125, 128, 130, 138, 141, 144–147, 153–154, 163, 167, 172, 180, 185, 187, 203, 217, 222, 242–244}

LUUKAS 2:39 ”Jehovan lain”

PERUSTEITA: Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa lukee tässä ”Herran lain” (nómon Kyríū), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Ilmaus ”Jehovan laki” esiintyy monta kertaa Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ”lakia” vastaavan heprean sanan ja Tetragrammin yhdistelmänä (esim. 2. Mooseksen kirja 13:9; 2. Kuninkaiden kirja 10:31; 1. Aikakirja 16:40; 22:12; 2. Aikakirja 17:9; 31:3; Nehemia 9:3; Psalmit 1:2; 119:1; Jesaja 5:24; Jeremia 8:8; Aamos 2:4). On myös huomionarvoista, että sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on tässä tekstiyhteydessä käytännössä erisnimi. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja kreikan määräisen artikkelin puuttuminen antavat perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. (Ks. Luukas 1:6; 2:23; kommentit.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 2:39 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 2:39:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{5–18, 22–24, 28–36, 38, 40–44, 46–49, 52, 55, 59–61, 65–66, 88, 90, 93–95, 100–104, 106, 114–117, 122, 125, 128, 138, 141, 144–147, 153–154, 161, 167, 172, 180, 185–187, 203, 213, 217, 222, 234, 242–244}

LUUKAS 5:17 ”Jehovan voimaa”

PERUSTEITA: Kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Kýrios voi tekstiyhteyden mukaan tarkoittaa Jehova Jumalaa tai Jeesusta Kristusta. Tässä tekstiyhteys osoittaa selvästi, että Kýrios tarkoittaa Jumalaa. Lisäksi kreikan sana dýnamis, joka voidaan kääntää ”voimaksi”, esiintyy Septuagintassa kohdissa, joissa heprealainen teksti viittaa Jehovan voimaan ja tekstiyhteydessä on Tetragrammi (Psalmit 21:1, 13; 93:1; 118:15). Tutkijat ovat panneet merkille, että Luukkaan 5:17:ssä sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Tämä on huomionarvoista, koska vaikka Jumalan nimi oli Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä, sen myöhemmissä jäljennöksissä tuo nimi korvattiin sanalla Kýrios eikä sen eteen yleensä laitettu peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia. Määräisen artikkelin poikkeuksellinen puuttuminen Kýrios-sanan edestä osoittaa sekin, että Kýrios korvaa Jumalan nimen. Yhteys Heprealaisiin kirjoituksiin ja kreikan määräisen artikkelin puuttuminen antavat siis perusteet käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. (Ks. Luukas 1:6, 16, kommentit.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 5:17 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 292. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Artikkeliton Κύριος [Kýrios] tarkoittaa Jahvea, kuten Luukkaan ensimmäiset luvut osoittavat.”
Hendriksen, William, New Testament Commentary, 2007. Luukkaan 5:17:stä sanotaan: ”Luukas lisää merkityksellisesti, että Jeesuksella oli Herran – ts. Jehovan – voimaa ’parantamiseen’.”
Plummer, Alfred, A Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to St. Luke, 1920. Luukkaan 5:17:stä sanotaan: ” ’Jehovan voima vaikutti, niin että hän pystyi parantamaan’ – – Κύριος [Kýrios] ilman artikkelia tarkoittaa Jehovaa.”
Robertson, Archibald Thomas, Word Pictures in the New Testament, 1930, osa 2. Luukkaan 5:17:stä sanotaan: ”Tässä Kyriū tarkoittaa Jehovaa.”
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1981, osa 28. Tästä Luukkaan 5:17:ssä olevasta ilmauksesta sanotaan: ”Tämä ilmaus on selvästi Luukkaan luomus, kuvaus Jahven voimasta, jota Jeesuksella oli ihmisten parantamiseen. Se tavallaan heijastelee 4:14, 36:ta ja valmistaa seuraavaan ihmeeseen ja julistukseen. Tässä Kyrios on selvästi eri kuin Jeesus ja tarkoittaa Jahvea.”
Plummer, Alfred, A Critical and Exegetical Commentary on the Gospel According to S. Luke, 1916. Tästä Luukkaan 5:17:ssä olevasta ilmauksesta sanotaan: ”[Luukas] sanoo Kristusta usein ’Herraksi’, mutta niissä tapauksissa sanan Κύριος [Kýrios] edessä on aina artikkeli [7:13; 10:1; 11:39; 12:42; 13:15; 17:5, 6; 18:6; 19:8; 22:61]. Κύριος [Kýrios] ilman artikkelia tarkoittaa Jehovaa [1:11; 2:9; 4:18; Apt. 5:19; 8:26, 39; 12:7].”
Stein, Robert H., The New American Commentary, 1992, osa 24. Luukkaan 5:17:stä sanotaan: ”Sana ’Herra’ on tässä Jumala/JHWH kuten 1:6, 9, 11, 15, 16:ssa.”
Lagrange, M. J., Évangile Selon Saint Luc (Luukkaan evankeliumi), 1921. Tässä ranskankielisessä selitysteoksessa sanotaan Luukkaan 5:17:stä: ”Kun Luukas ei käytä artikkelia, Κύριος [Kýrios] on Jahve.” Sitten teoksessa luetellaan seuraavat samantyyppiset esiintymiskohdat: Luukas 1:11; 2:9; 4:18; Apostolien teot 5:19; 8:26, 39; 12:7.
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 5:17:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovan.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{7–12, 14–18, 22–24, 28–36, 38–44, 46–47, 52, 55, 58, 61, 65–66, 88, 90, 93–96, 100–104, 106, 115–117, 125, 130, 138, 144–147, 153–154, 172, 186–187, 222, 242}

LUUKAS 20:37 ”kun hän kutsuu Jehovaa”

PERUSTEITA: Jäljellä olevissa kreikkalaisissa käsikirjoituksissa on tässä sana Kýrios (’Herra’), mutta on hyviä perusteita käyttää päätekstissä Jumalan nimeä. Tekstiyhteys osoittaa, että Kýrios tarkoittaa Jumalaa. Jakeen lainaus on otettu 2. Mooseksen kirjan 3:6:sta, ja edeltävät jakeet osoittavat, että puhuja on ”Jehova” (2. Mooseksen kirja 3:4, 5). Yhteys Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin antaa perusteen käyttää Jumalan nimeä päätekstissä. Tutkijat ovat panneet merkille, että Luukkaan 20:37:ssä sanan Kýrios edessä ei ole kreikan peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia, jolloin Kýrios on käytännössä erisnimi. Tämä on huomionarvoista, koska vaikka Jumalan nimi oli kreikankielisen Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä, sen myöhemmissä jäljennöksissä tuo nimi korvattiin sanalla Kýrios eikä sen eteen yleensä laitettu peruskieliopin mukaista määräistä artikkelia. Määräisen artikkelin poikkeuksellinen puuttuminen Kýrios-sanan edestä osoittaa siis sekin, että Kýrios korvaa tässä Jumalan nimen. (Ks. Luukas 1:6, 16, kommentit.)

LISÄTUKEA:

Exegetical Dictionary of the New Testament, 1991, osa 2, s. 329–330. Luukkaan 20:37 mainitaan jakeena, jossa sanaa Kýrios ”käytetään Jahvesta”.
Lenski, R. C. H., The Interpretation of St. Luke’s Gospel, s. 999. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Herra (Jahve) itse kuitenkin käytti tätä liittonimeä itsestään pensaan luona.”
Reiling, J. – Swellengrebel, J. L., A Translator’s Handbook on the Gospel of Luke, julk. Yhtyneet Raamattuseurat, 1971. Luukkaan 20:37:stä sanotaan: ”Kyrios (vrt. 1:6) on ilman artikkelia aivan kuin nimi.”
Fitzmyer, Joseph A., The Anchor Bible, 1985, osat 28, 28A. Selitysteoksessa sanotaan tästä jakeesta: ”Kun hän sanoo Herraa. Ts. Jahvea (ks. 2. Moos. 3:4).” Sitten siinä jatketaan samasta jakeesta: ”Argumentin ydin on se, että Jahve ilmaisee Moosekselle olevansa patriarkkojen Jumala kauan heidän kuolemansa jälkeen.”
Darby, J. N., The ‘Holy Scriptures’, 1949. Luukkaan 20:37:n alaviitteessä sanotaan: ”Jehovaa.”

RATKAISUA TUKEVIA LÄHTEITÄ: J^{9, 11–18, 21–24, 27–44, 46–49, 52, 54–55, 57–61, 65–66, 86, 88, 90–91, 93, 95–96, 100–103, 105–106, 112, 114–117, 121, 124–125, 129–130, 138, 144–147, 149, 153–154, 161, 164–167, 170–171, 178, 180–181, 183, 185–187, 197, 200, 203, 209, 213, 217, 222, 242–244}