Onko ratkaisu osa ongelmaa?

”Huonoin tapa valmistaa vankeja ulkopuoliseen maailmaan on halventaa heitä ja riistää heiltä itseluottamus.” (THE ATLANTA CONSTITUTION -LEHDEN PÄÄKIRJOITUS)

USEASTI vankilat vain riistävät vapauden – ja senkin tilapäisesti. Onko vanki todella sovittanut rikoksensa, kun hän vapautuu? Entä uhrit tai heidän lähiomaisensa? ”Olen murhatun lapsen äiti”, sanoi Rita vetoavasti, kun hänen 16-vuotiaan poikansa murhaaja vapautettiin vain kolmen vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. ”Pysähdy hetkeksi. Ajattele. Voitko alkuunkaan kuvitella, mitä se merkitsee?” Ritan tapaus osoittaa, että murhenäytelmä jatkuu yleensä pitkään sen jälkeen, kun oikeusistuimet ovat hoitaneet tehtävänsä ja asia on ollut esillä lehdissä.

Asia ei huolestuta ainoastaan niitä, jotka ovat joutuneet läheisesti tekemisiin rikollisuuden kanssa, vaan kaikkia muitakin. Vaikuttaahan se, tekeekö vankilakokemus vapautuvista rikollisista yhteiskuntakelpoisia vai pelkästään paatuneita, suoraan mielenrauhaamme, ehkä jopa turvallisuuteemmekin.

Rikollisten kouluja

Vankilajärjestelmä ei aina taltuta rikollista käyttäytymistä. ”Kun rahaa syydetään uusien sellien rakentamiseen eikä siihen, että vangin käsitystä itsestään kohennettaisiin, se on vain alkusoittoa entistä useammille – ja pahemmille – rikoksille”, kirjoittaa Jill Smolowe Time-lehdessä. Petera, joka on viettänyt telkien takana 14 vuotta, yhtyisi tähän ajatukseen. ”Useimmat vankitovereistani aloittivat pikkurikoksilla, siirtyivät sitten omaisuusrikoksiin ja valmistuivat lopulta rikollisiksi, jotka tekivät vakavia henki- ja siveellisyysrikoksia”, hän sanoo. ”Heille vankilat ovat ammattikouluja. He tulevat ulos pahempina.”

Vankilat saattavat poistaa rikolliset kaduilta joksikin aikaa, mutta ne eivät näytä tekevän juuri mitään rikollisuuden ehkäisemiseksi pitkällä aikavälillä. Slummien pojat ja nuorukaiset pitävät vankeusrangaistusta usein miehuuskokeena. On hyvin tavallista, että heistä tulee lopulta paatuneita rikollisia. ”Vankila ei sopeuta millään lailla yhteiskuntaan”, sanoo Larry, joka on ollut suurimman osan elämästään vankilakierteessä. ”Vapauduttuaan nämä tyypit tekevät samat jutut uudestaan.”

Tämä ”pyöröovi” voi selittää sen, miksi erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan noin 5 prosenttia rikollisista tekee 50 prosenttia kaikista vakavista rikoksista. Time-lehdessä huomautetaan: ”Kun rikollisilla ei ole rakentavia ajanviettotapoja, he käyttävät aikansa kasvattamalla sisässään vihaa, puhumattakaan siitä rikollisten keinojen kokoelmasta, jonka – – he vievät mukanaan kadulle.”

Yhdysvaltojen tilanne ei ole ainutlaatuinen. Erään kreikkalaisen sotilasvankilan lääkäri Giannis Vatis sanoo: ”Vankilamme tuottavat hyvin tehokkaasti ihmisiä, jotka ovat uhkaavia, väkivaltaisia ja julmia. Useimmat vangit haluavat vapaiksi päästyään tehdä tilit selviksi yhteiskunnan kanssa.”

Yhteiskunnan maksama hinta

Vankilakriisi tuntuu suoraan kukkarossamme. On arvioitu, että esimerkiksi Yhdysvalloissa jokainen vanki tulee maksamaan vuodessa veronmaksajille noin 21000 dollaria (130000 markkaa).b Yli 60-vuotiaat vangit voivat tulla maksamaan kolme kertaa enemmän. Monissa maissa ihmisten luottamus rangaistusjärjestelmään horjuu muistakin syistä. Ihmiset ovat huolissaan sellaisten rikollisten vuoksi, jotka vapautuvat ennenaikaisesti tai jotka onnistuvat välttämään vankeusrangaistuksen kokonaan jonkun nokkelan asianajajan keksimän juridisen muotoseikan perusteella. Yleensä uhrit eivät tunne olevansa riittävän hyvin turvassa rikoksen uusimiselta, eivätkä he juurikaan saa ääntään kuuluviin oikeuskäsittelyssä.

Yleinen huolestuneisuus lisääntyy

Yleisön luottamusta vankilajärjestelmään eivät lisää vankien epäinhimilliset olot, joita kuvaillaan oheisessa tekstiruudussa. Vankeja, jotka kärsivät vankeusaikanaan epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, ei ole helppo sopeuttaa yhteiskuntaan. Ihmisoikeusjärjestöt ovat lisäksi huolissaan siitä, että vankiloissa on suhteettoman paljon vähemmistöryhmiin kuuluvia. Ne kysyvät, onko tämä sattumaa vai johtuuko se rotusyrjinnästä.

Yhdysvaltalainen uutistoimisto AP kiinnitti vuonna 1998 eräässä raportissaan huomiota niiden entisten vankien ahdinkoon, jotka olivat olleet Holmesburgin vankilassa Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa. He väittivät, että heitä oli vankeusaikana käytetty koekaniineina kemiallisissa tutkimuksissa, ja vaativat tästä vahingonkorvausta. Entä yhteen kahlehdittujen rangaistusvankien työkunnat, jotka on otettu uudelleen käyttöön Yhdysvalloissa? Amnesty International kertoo: ”Työkunnat työskentelevät, usein paahtavassa auringossa, 10–12 tuntia, jona aikana saa pitää hyvin lyhyitä juomataukoja ja tunnin lounastauon. – – Työkuntavangeilla ei ole käytettävissään muuta käymälää kuin tilapäissuojan takana oleva astia. Käyttäessään sitä vangit pidetään yhteen kahlehdittuina. Kun astialle ei pääse, vankien on kyykistyttävä maahan toisten nähden.” Kaikki vankilat eivät tietenkään toimi näin. Kovasydäminen kohtelu kuitenkin tekee sekä vangeista että heitä näin kohtelevista epäinhimillisiä.

Palvellaanko yhteiskunnan etuja?

Useimmat yhteisöt tuntevat olonsa luonnollisesti turvallisemmaksi, kun vaaralliset rikolliset ovat telkien takana. Toiset yhteisöt pitävät vankiloista eri syistä. Kun vankila oli määrä sulkea Coomassa, australialaisessa pikkukaupungissa, asukkaat vastustivat sitä. Miksi? Siksi, että vankila tarjosi työtä tälle taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle yhteisölle.

Jotkin valtiot ovat viime aikoina myyneet vankilansa yksityisille yrityksille säästääkseen kustannuksia. Ikävä kyllä, vankiluvun kasvattaminen ja pitemmät tuomiot ovat eduksi liiketoiminnalle. Niinpä oikeus voi sekoittua kaupallisuuteen.

Yhtä kaikki peruskysymys jää jäljelle: tekevätkö vankilat rikollisista yhteiskuntakelpoisia? Vaikka vastaus on usein kielteinen, voi olla yllättävää saada tietää, että joitakin vankeja on autettu muuttumaan. Katsotaanpa miten.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuva s. 6, 7]

Silmäys telkien taakse

TILANAHTAUS: Tilan puute on huutava ongelma Britannian vankiloissa, eikä ihme. Vankiluku on siellä väestömäärään nähden koko Länsi-Euroopan toiseksi suurin: 125 vankia 100000:ta asukasta kohden. Brasiliassa São Paulon suurin vankila on rakennettu 500 vangille. Siellä on kuitenkin 6000 vankia. Venäjällä 28 hengen selleissä on 90–110 vankia. Ongelma on niin vakava, että vankien on nukuttava vuoroissa. Eräässä Aasian maassa kolmen neliömetrin suuruiseen selliin on sullottu 13–14 vankia. Samanaikaisesti Länsi-Australian viranomaiset ovat vastanneet tilanpuutteeseen sijoittamalla vankeja kontteihin.

VÄKIVALTA: Saksalainen Der Spiegel -lehti kertoo, että Saksan vankiloissa raa’at vangit tappavat ja kiduttavat toisia vankeja ja että tähän on syynä ”kilpailevien klikkien välinen taistelu laittomasta liiketoiminnasta, joka liittyy alkoholin, huumeiden ja seksin myymiseen sekä koronkiskontaan”. Vankilaväkivaltaa lietsovat monesti etniset vihamielisyydet. ”Rangaistusvankeja on 72 maasta”, kertoo Der Spiegel. ”Väkivaltaan johtavia erimielisyyksiä ja välienselvittelyjä ei voida välttää.” Etelä-Amerikassa erään vankilan viranomaiset sanoivat jonkin aikaa sitten, että joka kuukausi surmattiin keskimäärin 12 vankia. Lontoolaisen Financial Times -lehden mukaan vangit sanoivat määrän olevan kaksinkertainen.

SEKSUAALINEN RIISTO: The New York Times kertoo kirjoituksessaan ”Vankiloiden raiskauskriisi”, että varovaisten arvioiden mukaan Yhdysvalloissa ”seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuu telkien takana vuosittain yli 290000 miespuolista vankia”. Raportissa jatketaan: ”Yleensä ihminen ei joudu järkyttävän seksuaalisen väkivallan kohteeksi vain kerran, vaan hyökkäyksistä tulee usein päivittäisiä.” Muuan järjestö arvioi, että Yhdysvaltojen vankiloissa tehdään päivittäin noin 60000 vastentahtoista seksuaalista tekoa.

TERVEYS JA PUHTAUS: Sukupuolitautien leviämisestä vankien keskuudessa on paljon näyttöä. Venäjän ja joidenkin Afrikan maiden vankiloissa esiintyvä tuberkuloosi sekä se, että monissa vankiloissa eri puolilla maailmaa ei huolehdita kunnolla lääkärinhoidosta eikä puhtaudesta eikä tyydytetä riittävästi vankien ravinnontarvetta, ovat saaneet paljon julkisuutta kautta maailman.

[Kuva]

Täyteen ahdettu vankila São Paulossa Brasiliassa

[Lähdemerkintä]

AP Photo/Dario Lopez-Mills

[Kuva s. 4, 5]

Erittäin tarkasti vartioitu pariisilainen vankila La Santé

[Lähdemerkintä]

AP Photo/Francois Mori

[Kuva s. 6]

Naisvankeja Managuassa Nicaraguassa

[Lähdemerkintä]

AP Photo/Javier Galeano