”Olen pannut sanani suuhusi”

1, 2. Miksi luotat siihen, mitä Raamatussa sanotaan?

”ON YSTÄVÄ, joka pysyy läheisempänä kuin veli.” (Sananl. 18:24.) Oletko kokenut näiden henkeytettyjen sanojen pitävän paikkansa? Voit luottaa tosi ystävän sanaan. Kun hän antaa sinulle kiitosta tai puhuu suunnitelmistaan, uskot häntä. Jos hän ottaa esille jonkin asian, jossa sinun tulisi tehdä muutoksia, luultavasti otat hänen sanansa varteen. Olet ajan myötä huomannut hänen ajattelevan parastasi, silloinkin kun hän antaa sinulle neuvoja. Hän haluaa sinun menestyvän. Tahdot kohdella häntä samalla tavalla, jotta ystävyytenne kestäisi.

² Ne miehet, joita Jumala käytti Raamatun kirjojen kirjoittamiseen, ovat monessa mielessä tällaisia ystäviä. Voit luottaa heidän sanoihinsa. Olet varma, että heidän ohjeensa ovat parhaaksesi. Muinaisten israelilaisten olisi pitänyt suhtautua tällä tavoin miehiin, jotka ”pyhän hengen johtamina – – puhuivat sen, minkä saivat Jumalalta” (2. Piet. 1:20, 21). Jumala käytti Raamatun pisimmän profeetallisen kirjan kirjoittamiseen Jeremiaa, joka kirjoitti myös Valituslaulut ja kaksi muuta Raamatun kirjaa.

3, 4. Mitä jotkut ajattelevat Jeremian ja Valituslaulujen kirjoista, mutta miksi tuo käsitys on väärä? Valaise.

³ Jotkut Raamatun lukijat ajattelevat, etteivät Jeremian kirjoitukset ole heitä varten. Kenties he olettavat Jeremian kirjan ja Valituslaulujen sisältävän vain vakavia varoituksia ja synkkiä ennustuksia.a Mutta pitääkö se paikkansa?

⁴ On totta, että Jeremia esittää suorasanaisia varoituksia ja neuvoja, mutta eikö ystävä toisinaan tee niin? Jeesuskin puhui ystävilleen apostoleille suoraan, kun heillä oli vääriä asenteita, ja oikaisi heitä (Mark. 9:33–37). Kaiken kaikkiaan hänen sanomansa oli kuitenkin myönteinen: se osoitti, kuinka voi saavuttaa Jumalan hyväksymyksen ja onnellisen tulevaisuuden (Matt. 5:3–10, 43–45). Samaa voidaan sanoa Jeremian kirjoituksista. Ne ovat osa ”koko Raamattua”, joka on ”hyödyllinen – – oikaisemiseen” (2. Tim. 3:16). Jeremia ilmaisi selvästi, mitä mieltä Jehova oli niistä, jotka väittivät palvelevansa häntä mutta toimivat väärin ja saivat sen vuoksi ansionsa mukaan. Jeremian ja Valituslaulujen kirjat sisältävät kuitenkin toivon sanoman ja osoittavat, miten tulevaisuutemme voi olla onnellinen. Jeremian kirjassa on ennustuksia siitä, miten Jumala tulisi toimimaan sopusoinnussa tarkoituksensa kanssa. Me liitymme nykyään suoranaisesti noiden ennustusten täyttymiseen. Näissä kirjoissa on muitakin myönteisiä ja rohkaisevia ajatuksia. (Lue Jeremian 31:13, 33; 33:10, 11 ja Valituslaulujen 3:22, 23.)

 5. Miten Jeremian kirjoitukset voivat hyödyttää meitä?

⁵ Sekä nykyinen onnellisuutemme Jumalan kansan keskuudessa että tulevaisuuden odotteemme liittyvät siihen, mitä Jeremia kirjoitti. Yksi esimerkki on yksimielinen veljesseuramme. Jeremian kirjoitukset auttavat meitä vahvistamaan veljeyttä ja noudattamaan apostoli Paavalin neuvoa: ”Veljet, iloitkaa jatkuvasti, pysykää kohdalleen saatettuina, pysykää lohdutettuina, ajatelkaa edelleenkin yhtäpitävästi, eläkää yhä rauhaisasti, niin rakkauden ja rauhan Jumala on teidän kanssanne.” (2. Kor. 13:11.) Jeremian kirjoitukset liittyvät suoraan myös saarnaamaamme sanomaan. Vaikka kerromme muille viimeisistä päivistä ja varoitamme tämän järjestelmän lähestyvästä lopusta, sanomamme on silti myönteinen ja antaa syyn toivoon. Lisäksi hänen kirjoituksistaan on meille paljon hyötyä jokapäiväisessä elämässämme. Pohtiessamme Jeremian elämää ja sanomaa huomaamme, että meillä on paljon yhteistä hänen kanssaan. Tarkastellaanpa siis, millainen tausta ja tehtävä oli tällä esimerkillisellä profeetalla, jolle Jumala sanoi: ”Katso, olen pannut sanani suuhusi.” (Jer. 1:9.)

6, 7. Miksi voimme olla varmoja siitä, että Jumala oli kiinnostunut Jeremiasta, ja millaisena aikana Jeremia syntyi?

⁶ Kun mies ja vaimo ovat saamassa perheenlisäystä, he ajattelevat usein tulevaa lastaan. He pohtivat, millainen hänestä tulee ja mitä hän tekee elämässään: mistä hän on kiinnostunut, millaisen uran hän valitsee ja mitä hän saa aikaan. Sinunkin vanhempasi epäilemättä aikoinaan miettivät näitä asioita. Sama piti varmasti paikkansa Jeremian vanhemmista. Jeremian tapaus oli kuitenkin poikkeuksellinen. Miksi? Kaikkeuden Luoja oli erityisen kiinnostunut hänen elämästään ja toiminnastaan. (Lue Jeremian 1:5.)

⁷ Jo ennen Jeremian syntymää Jumala näki, että hän olisi sopiva profeetan tehtävään. Jumala oli erityisen kiinnostunut tuosta pojasta, joka syntyisi pappissukuun Jerusalemin pohjoispuolella asuvaan perheeseen. Tämä tapahtui 600-luvun puolivälissä eaa., joka oli Juudassa kaikkea muuta kuin seesteistä aikaa, koska vallassa oli paha kuningas Manasse (ks. sivu 19). Hän hallitsi 55 vuotta, ja suuren osan tuosta ajasta hän teki sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä. Myöhemmin hänen poikansa Amon seurasi hänen jalanjälkiään. (2. Kun. 21:1–9, 19–26.) Tilanne muuttui ratkaisevasti seuraavan Juudan kuninkaan, Josian, aikana. Hän todella etsi Jehovaa. Hallittuaan 18 vuotta hän oli puhdistanut maan epäjumalanpalveluksesta. Se varmasti miellytti Jeremian vanhempia, sillä juuri Josian hallituskaudella Jumala nimitti heidän poikansa profeetaksi. (2. Aik. 34:3–8.)

 8. Millaisen tehtävämääräyksen Jeremia sai, ja miten hän suhtautui siihen?

⁸ Emme tiedä, kuinka vanha Jeremia oli, kun Jumala sanoi hänelle: ”Minä tein sinusta kansakunnille profeetan.” Hän on voinut lähennellä 25 vuoden ikää. Tuossa iässä leeviläinen saattoi aloittaa pappispalveluksensa ensimmäisen vaiheen (4. Moos. 8:24). Oli miten oli, Jeremia vastasi: ”Voi, Suvereeni Herra Jehova! Katso, enhän edes osaa puhua, sillä olen vain poikanen.” (Jer. 1:6.) Hän oli vastahakoinen, koska hän ehkä ajatteli olevansa liian nuori ja epäpätevä kantamaan näin painavaa vastuuta ja puhumaan ihmisten edessä, mikä kuului profeetan tehtäviin.

9, 10. Millaisissa olosuhteissa Jeremia alkoi palvella tehtävässään, mutta miksi tuo tehtävä osoittautui aikaa myöten pelottavaksi?

⁹ Jeremia valtuutettiin tehtäväänsä aikana, jolloin kuningas Josia puhdisti Juudaa iljettävästä väärästä palvonnasta ja edisti tosi palvontaa. Olivatpa Jeremia ja Josia läheisesti tekemisissä keskenään tai eivät, yleinen ilmapiiri oli selvästikin suosiollinen tosi profeetan toiminnalle. Josian hallituskauden alkupuolella Juudassa palvelivat lisäksi Sefanja ja Nahum. Kuningas Josian aikana palveli myös naisprofeetta Hulda, joka ennusti onnettomien aikojen olevan edessä.b Jeremia näki nuo ajat. (2. Kun. 22:14.) Toisinaan Jeremian ystävien, kuten Ebed-Melekin ja Barukin, täytyikin pelastaa hänet varmalta kuolemalta ja suojella häntä kostonhimoisilta vihollisilta.

¹⁰ Miltä sinusta tuntuisi, jos Jumala ilmoittaisi, että sinulle uskotaan erikoistehtävä toimia profeettana ja kertoa painavaa sanomaa? (Lue Jeremian 1:10.) Mietihän, mitä Jeremian oli määrä julistaa. Vuonna 609 eaa. babylonialaisjoukot lähestyivät Jerusalemia. Kuningas Sidkia toivoi saavansa Jeremian välityksellä Jumalalta myönteisen sanoman. Jumalan sanoma kuninkaalle oli kuitenkin toisenlainen. (Lue Jeremian 21:4–7, 10.)

11. Miksi Jeremiasta saattoi tuntua vaikealta suorittaa tehtäväänsä, mutta mikä rohkaisi häntä?

¹¹ Ajattele, että meidän pitäisi esittää murskaavia tuomiojulistuksia pahoja kuninkaita, turmeltuneita pappeja ja vääriä profeettoja vastaan. Jeremian piti tehdä niin. Hänellä oli kuitenkin Jumalan tuki, kuten on meilläkin. (Jer. 1:7–9.) Jumala osoitti luottavansa nuoreen Jeremiaan ja rohkaisi häntä sanomalla: ”Minä olen tänään tehnyt sinut linnoitetuksi kaupungiksi ja rautapylvääksi ja kuparimuureiksi kaikkea maata vastaan, Juudan kuninkaita vastaan, sen ruhtinaita vastaan, sen pappeja vastaan ja maan kansaa vastaan. Ja he tulevat varmasti taistelemaan sinua vastaan, mutta eivät voita sinua, sillä ’minä olen sinun kanssasi’, lausuu Jehova, ’vapauttaakseni sinut’.” (Jer. 1:18, 19.)

12. Miksi voimme samaistua Jeremiaan?

¹² Meillä ei ole syytä ajatella, että Jeremia olisi ollut yli-ihminen. Hän oli samanlainen ihminen kuin me. Ja vaikka Jeremia eli eri aikakaudella, hän kohtasi samankaltaisia tilanteita kuin mekin. Olemme tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa arkielämässä ja seurakunnan toiminnan yhteydessä. Myös Jeremia oli tekemisissä ympärillään olevien ihmisten kanssa. Voimme siis oppia jotain Jeremialta, jolla profeetta Elian tavoin oli ”samanlaiset tunteet kuin meilläkin” (Jaak. 5:17). Otetaanpa muutama esimerkki.

13, 14. Miksi jotkut kristityt voivat samaistua Jeremian kokemukseen? (Ks. kuva s. 10.)

¹³ Eikö elämässäsi olekin vuosien varrella ollut myötä- ja vastoinkäymisiä? Niin oli Jeremiallakin. Kerran Pashur, huomattava pappi, kävi hänen kimppuunsa ja käski panna hänet jalkapuuhun. Siihen kytkettiin jalkojen lisäksi mahdollisesti myös hänen kätensä ja päänsä. Jeremia oli jalkapuussa vääristyneessä asennossa tuntikausia. Hän varmasti joutui kivun lisäksi kestämään vastustajien syytämiä solvauksia. Kestäisitkö sinä ilkeää pilkkaa ja jopa huonoa fyysistä kohtelua? (Jer. 20:1–4.)

¹⁴ Olosuhteet huomioon ottaen ei ole ihme, että Jeremia sanoi: ”Kirottu olkoon se päivä, jona synnyin! – – Minkä vuoksi olen kohdusta tullut esiin sitä varten, että näkisin kovaa työtä ja murhetta ja että päiväni päättyisivät pelkässä häpeässä?” (Jer. 20:14–18.) Hän selvästikin tiesi, mitä epätoivo on. Oletko sinä koskaan ollut niin masentunut, että olet tuntenut itsesi arvottomaksi ja miettinyt, onko sinusta mihinkään ja kannattaako sinun jatkaa Jehovan palvelemista? Kaikkien, joilla on ollut tällaisia tunteita, on hyödyllistä perehtyä lähemmin Jeremian elämänvaiheisiin ja siihen, miten asiat hänen kohdallaan järjestyivät.

15. Miksi on hyödyllistä tarkastella Jeremian mielialan muuttumista?

¹⁵ Juuri ennen kuin Jeremia lausui Jeremian 20:14–18:ssa olevat epätoivoiset sanat, hän oli puhunut Jehovan ylistämisestä ja hänelle laulamisesta. (Lue Jeremian 20:12, 13.) Oletko sinä toisinaan huomannut tunteidesi ailahtelevan laidasta laitaan? Ensin saatat olla iloisella mielellä, mutta sitten mielesi valtaa alakuloisuus. Varmaankin me kaikki voimme hyötyä Jeremian kokemuksen pohtimisesta. Hänellä oli samanlaisia inhimillisiä tunteita kuin meilläkin. On siis hyvin hyödyllistä tarkastella, miten tuo mies, jota Luoja käytti huomattavalla tavalla edustajanaan, toimi ja suhtautui asioihin (2. Aik. 36:12, 21, 22; Esra 1:1).

16. Ketkä voivat oppia jotakin tärkeää Jeremian naimattomuudesta?

¹⁶ Eräs syy, miksi jotkut voivat samaistua Jeremiaan, liittyy hänen siviilisäätyynsä. Jumala antoi hänelle epätavallisen käskyn, jota ei ehkä ollut helppo noudattaa: Jeremia ei saanut mennä naimisiin. (Lue Jeremian 16:2.) Mikä tähän kieltoon oli syynä, ja miten se vaikutti Jeremiaan? Miten tämä piirre hänen elämässään voisi koskettaa niitä veljiä ja sisaria, jotka ovat naimattomia joko omasta tahdostaan tai olosuhteiden pakosta? Voivatko myös naimisissa olevat oppia jotain tästä Jumalan käskystä? Entä ne avioparit, joilla ei ole ”poikia eikä tyttäriä”? Miten kertomus Jeremiasta voi auttaa sinua?

17. Mitä ajatuksia Jeremian 38:20:n sanat voivat herättää meissä?

¹⁷ Erään kerran Jeremia kehotti vallassa olevaa Juudan kuningasta: ”Tottele vain Jehovan ääntä, sitä mitä minä sinulle puhun, niin sinun käy hyvin ja sielusi pysyy elossa.” (Jer. 38:20.) Tämä kertomus ohjaa meitä suhteissamme toisiin, muun muassa niihin, jotka eivät vielä vaella Jehovan polkuja mutta joita kenties voimme auttaa. Myös se, mitä Jeremia teki niiden hyväksi, jotka tottelivat Jumalaa, on meille hyvä esimerkki. Voimme tosiaan oppia Jeremialta paljon.

18, 19. Millä eri tavoilla Jeremian ja Valituslaulujen kirjoja voi lähestyä?

¹⁸ Tämän julkaisun avulla voit tutkia Jeremian ja Valituslaulujen kirjoja ja oppia niistä. Apostoli Paavali kirjoitti henkeytettynä: ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa.” (2. Tim. 3:16.) Tämä pitää paikkansa myös noista kahdesta kirjasta.

¹⁹ Jeremian ja Valituslaulujen kirjoja voitaisiin tietysti lähestyä monesta eri näkökulmasta. Joku voisi esimerkiksi tutkia niitä jae jakeelta ja pyrkiä ymmärtämään kunkin jakeen taustan ja merkityksen. Joku toinen voisi keskittyä etsimään näiden kirjojen henkilöille ja tapahtumille vastineita nykyajalta (vrt. Jer. 24:6, 7; 1. Kor. 3:6). Yksi lähestymistapa voisi olla tutkia historiallisten tapahtumien taustoja (Jer. 39:1–9). Tällaisia tietoja toki tarvitaan jonkin verran, jotta näiden kirjojen tutkiminen olisi palkitsevaa. Tämän julkaisun seuraava luku, jonka otsikko on ”Palvelusta ’päivien lopulla’”, auttaakin meitä saamaan yleiskuvan siitä, millaisena aikakautena Jeremia eli ja miten Jumala ohjasi asioita.

20. Miten tässä julkaisussa lähestytään Jeremian ja Valituslaulujen kirjoja?

²⁰ Tässä julkaisussa painopiste on kuitenkin erilainen. Tarkastelemme Jeremian ja Valituslaulujen kirjoja Jumalan antamina lahjoina, jotka voivat auttaa meitä elämään kristittyinä (Tit. 2:12). Tulemme ymmärtämään entistä paremmin, että näissä kirjoissa on runsaasti tietoa, joka on ”hyödyllistä opettamiseen”. Niiden käytännölliset neuvot ja esimerkit voivat auttaa meitä kohtaamaan menestyksellisesti eteen tulevia vaikeuksia, olemmepa sitten naimattomia tai naimisissa, vanhimpia, tienraivaajia, perheen elättäjiä, kotiäitejä tai koululaisia. Jehova auttaa näiden kahden henkeytetyn kirjan välityksellä kutakin meistä olemaan ”varustautunut kaikkeen hyvään työhön” (2. Tim. 3:17).

21. Miksi odotat innolla tämän julkaisun tutkimista?

²¹ Tutkiessasi tämän julkaisun kutakin lukua etsi kohtia, joita voit soveltaa. Jeremian ja Valituslaulujen kirjat epäilemättä osoittavat tosiksi seuraavat Paavalin sanat: ”Kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo.” (Room. 15:4.)