1, 2. Mitä Hesekiel näkee ja saa tietää Hesekielin 47:1–12:n mukaan? (Ks. kuva luvun alussa.)

HESEKIEL näkee temppelinäyssään jälleen jotain kiehtovaa: pyhästä temppelistä virtaa vettä! Kuvittele Hesekieliä seuraamassa, minne tuo kristallinkirkas vesi virtaa. (Lue Hesekielin 47:1–12.) Vettä valuu pyhäkön kynnyksen alta, ja temppelialueen ulkopuolella vesi tulee esiin läheltä itäporttia. Hesekieliä opastava enkeli alkaa johdattaa häntä poispäin temppelistä ja mitata samalla etäisyyttä. Enkeli panee Hesekielin kulkemaan toistuvasti veden poikki, ja Hesekiel huomaa joen syvenevän nopeasti tulvavirraksi, jonka yli voisi päästä vain hyppäämällä veteen ja uimalla.

² Hesekiel saa tietää, että joki virtaa Kuolleeseenmereen. Sen suolaiset, elottomat vedet paranevat kaikkialla, missä joen vesi tulee kosketuksiin niiden kanssa, ja ne tulevat täyteen kaloja. Hesekiel näkee, että joen rannoilla kasvaa paljon kaikenlaisia puita. Ne tuottavat joka kuukausi uuden sadon ravitsevia hedelmiä, ja niissä kasvaa lehtiä, jotka ovat parannukseksi. Kaiken tämän näkeminen on ollut Hesekielistä varmasti rauhoittavaa ja herättänyt hänessä toivoa. Mitä tämä temppelinäyn osa sitten merkitsi hänelle ja muille pakkosiirtolaisille? Mitä se merkitsee meille nykyään?

 3. Miksi muinaisina aikoina eläneet juutalaiset eivät ajatelleet, että näyn joki oli kirjaimellinen?

³ Muinaisina aikoina eläneet juutalaiset epäilemättä ymmärsivät, että näyn joki ei ollut kirjaimellinen. Tämä Raamatun kohta palautti heidän mieleensä todennäköisesti erään toisen ennallistusprofetian, jonka profeetta Joel oli merkinnyt muistiin ehkä jo yli kaksisataa vuotta aikaisemmin. (Lue Joelin 3:18.) Kun juutalaispakkosiirtolaiset lukivat nämä Joelin sanat, he eivät ajatelleet, että ”vuorilla pisaroi makeaa viiniä” tai ”kukkulat ovat tulvillaan maitoa” kirjaimellisesti. He eivät myöskään odottaneet, että ”Jehovan temppelistä pulppuaa lähde”. Samoin he ilmeisesti ymmärsivät, että profeetta Hesekielin näky ei koskenut kirjaimellista jokea.a Minkä sanoman Jehova sitten välitti tällä näyllä? Raamattu auttaa ymmärtämään, mitä jotkin tämän näyn osat tarkoittavat, mutta keskitymme nyt kolmeen selvään ja rohkaisevaan lupaukseen, jotka sisältyvät näihin profeetallisiin jakeisiin.

 4. a) Mitä siunauksia näyn joki sai juutalaiset todennäköisesti odottamaan Jehovalta? b) Miten sanoja ”joki” ja ”vesi” käytetään Raamatussa lujittamaan luottamustamme siihen, että Jehova siunaa kansaansa? (Ks. tekstiruutu ”Joet tuovat siunauksia Jehovalta”.)

⁴ Siunauksia tuova joki. Raamatussa joet ja vesi kuvaavat usein Jehovalta tulevien elämää antavien siunausten virtaa. Hesekiel näki tällaisen joen virtaavan temppelistä, joten näky todennäköisesti sai Jumalan kansan odottamaan, että he saisivat häneltä hengellisiä siunauksia niin kauan kuin he palvoisivat häntä puhtaalla tavalla. Näihin siunauksiin kuuluisi muun muassa se, että he saisivat jälleen hengellistä opetusta papeilta. Ja kun temppelissä uhrattaisiin uhreja, he voisivat taas luottaa siihen, että heidän syntinsä sovitettaisiin. (Hes. 44:15, 23; 45:17.) Näin he voisivat olla jälleen puhtaita, ikään kuin heidät olisi pesty temppelistä lähtevällä puhtaalla vedellä.

 5. Miten näky osoitti, että siunauksia riittäisi aina kaikille?

⁵ Riittäisikö siunauksia aina kaikille? Näky sai luottamaan siihen, että riittäisi, koska vettä kuvattiin olevan aina vain enemmän. Ihmeellisellä tavalla pienestä purosta kasvoi tulvavirta vain parin kilometrin matkalla! (Hes. 47:3–5.) Vaikka juutalaisten ennallistetun kotimaan väkiluku kasvaisi, Jehovalta tulevat siunaukset lisääntyisivät niin että ne täyttäisivät heidän tarpeensa. Joki kuvasi runsautta ja yltäkylläisyyttä.

 6. a) Minkä rohkaisevan lupauksen näky välitti? b) Mikä varoitus näkyyn liittyi? (Ks. alaviite.)

⁶ Elämää antava vesi. Hesekielin näyssä joki virtasi Kuolleeseenmereen ja sai suuren osan siitä elpymään. Vedet antoivat elämän niin monille erilaisille kaloille, että niitä oli kuin Suuressameressä eli Välimeressä. Kuolleenmeren rannikolla kukoisti jopa kalastuselinkeino kahden kaupungin välillä, jotka sijaitsivat ilmeisesti melko kaukana toisistaan. Enkeli sanoi: ”Elämää on kaikkialla, mihin virta tulee.” Tarkoittaako tämä sitä, että Jehovan temppelistä tuleva vesi tavoitti Kuolleenmeren kaikki osat? Ei tarkoita. Enkeli selitti, että elämää antavat vedet eivät ulottuneet joillekin suoperäisille alueille. Nuo paikat jätettiin ”suolan valtaan”.b (Hes. 47:8–11.) Tästä profeetallisesta näystä välittyi rohkaiseva lupaus: puhdas palvonta saisi ihmiset elpymään ja kukoistamaan jälleen. Näkyyn liittyi kuitenkin myös varoitus: kaikki eivät ottaisi vastaan Jehovalta tulevia siunauksia, eivätkä kaikki parantuisi.

 7. Miten se, että joen rannoilla kasvoi puita, rohkaisi pakkosiirtolaisia?

⁷ Puita ravinnoksi ja parannukseksi. Entä joen rannoilla kasvavat puut? Ne kaunistavat kuvaa entisestään, mutta ne myös antavat näylle lisää merkitystä. Hesekielistä ja hänen maanmiehistään oli varmasti mukavaa kuvitella, miten herkullisia hedelmiä nuo puut tuottaisivat – uuden sadon joka kuukausi! Tuo vetoava mielikuva vahvisti heidän luottamustaan siihen, että Jehova ravitsisi heitä hengellisesti. Lisäksi noiden puiden ”lehdet [olisivat] parannukseksi”. (Hes. 47:12.) Jehova tiesi, että kotimaahansa palaavat pakkosiirtolaiset täytyisi parantaa ennen kaikkea hengellisesti, ja juuri niin hän lupasi tehdä. Kuten tämän kirjan 9. luvussa osoitettiin, muissa ennallistusprofetioissa selitetään, miten se tapahtui.

 8. Mikä osoittaa, että Hesekielin näky täyttyisi suuremmassa mitassa?

⁸ Luvussa 9 kuitenkin todettiin myös, että kotimaahansa palaavat juutalaiset näkivät näiden profetioiden täyttyvän vain rajallisesti. Se johtui heistä itsestään. Miten Jehova olisi voinut siunata heitä täysin määrin, kun he niin usein palasivat huonoille teille, olivat tottelemattomia ja laiminlöivät puhdasta palvontaa? Näiden juutalaisten käytös oli suuren surun ja pettymyksen aihe niille, jotka palvoivat Jehovaa uskollisesti. He kuitenkin tiesivät, etteivät Jehovan lupaukset jää koskaan täyttymättä; ne toteutuvat aina. (Lue Joosuan 23:14.) Niinpä jonain päivänä Hesekielin näky toteutuisi suuremmassa mitassa. Milloin se tapahtuisi?

 9. Milloin Hesekielin temppelinäky täyttyy suuremmassa mitassa?

⁹ Kuten tämän kirjan 14. luvussa osoitettiin, Hesekielin temppelinäky täyttyy suuremmassa mitassa ”päivien lopulla”, jolloin puhdas palvonta korotetaan huomattavampaan asemaan kuin sillä koskaan on ollut (Jes. 2:2). Missä mielessä tämä Hesekielin näyn osa täyttyy juuri nyt?

10, 11. a) Mitkä siunaukset virtaavat kuin joki nykyään? b) Miten Jehovalta tulevien siunausten virta on kasvanut viimeisinä päivinä?

¹⁰ Siunauksia tuova joki. Mistä nykyisistä siunauksista Jehovan temppelistä virtaava vesi muistuttaa meitä? Oikeastaan kaikesta siitä, mikä ravitsee meitä hengellisesti ja edistää hengellistä terveyttämme. Huomattavin siunaus on Kristuksen lunastusuhri, jolla on voimaa puhdistaa meidät niin että voimme saada syntimme anteeksi. Myös Jumalan sanan puhtaita totuuksia verrataan elämää antavaan, puhdistavaan veteen (Ef. 5:25–27). Miten nämä siunaukset ovat virranneet meidän aikanamme?

¹¹ Vuonna 1919 Jehovan palvelijoita oli vain muutama tuhat, ja he olivat haltioissaan saadessaan tarvitsemaansa hengellistä ruokaa. Seuraavina vuosikymmeninä heidän joukkonsa kasvoi kasvamistaan. Nykyään Jumalan palvelijoita on reippaasti yli kahdeksan miljoonaa. Onko totuuden puhtaiden vesien virta kasvanut samaan tahtiin? Kyllä on! Hengellisten totuuksien virta on ylitsevuotava. Viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana Jumalan kansa on saanut käyttöönsä kirjaimellisesti miljardeja Raamattuja, kirjoja, lehtiä, kirjasia ja traktaatteja. Hesekielin näyn joen tavoin puhtaiden totuuksien virta on kasvanut nopeasti, niin että hengellisesti janoisten ihmisten tarpeet on voitu täyttää kautta maailman. Raamattuun perustuvia julkaisuja on ollut jo kauan saatavana painettuina, ja nykyään tällaista aineistoa on jw.org-verkkosivustolla sähköisenä yli 900 kielellä. Miten nämä totuuden vedet vaikuttavat vilpittömiin ihmisiin?

12. a) Miten olemme nähneet Raamatun totuuden hyödyttävän ihmisiä? b) Minkä ajankohtaisen varoituksen näky sisältää meille? (Ks. myös alaviite.)

¹² Elämää antava vesi. Hesekielille sanottiin: ”Elämää on kaikkialla, mihin virta tulee.” Ajattele, miten totuuden vedet ovat vaikuttaneet kaikkien niiden elämään, jotka ovat tulleet ennallistettuun hengelliseen maahamme. Raamatun totuudet ovat herättäneet eloon miljoonia ihmisiä, joilla on vastaanottavainen sydän, ja tehneet heistä hengellisesti terveitä. Näky sisältää kuitenkin myös ajankohtaisen varoituksen: kaikkien rakkaus totuuteen ei pysy lujana. He ovat kuin Kuolleenmeren rämeikköjä ja suoperäisiä paikkoja; he eivät enää arvosta Raamatun totuutta eivätkä elä sen mukaan.c Haluamme tehdä kaikkemme, ettei meille käy koskaan niin! (Lue 5. Mooseksen kirjan 10:16–18.)

13. Miten näky joen rannoilla kasvavista puista rohkaisee meitä?

¹³ Puita ravinnoksi ja parannukseksi. Rohkaiseeko näky joen rannoilla kasvavista puista meitä nykyään? Varmasti! Nuo puuthan tuottivat joka kuukausi uuden sadon herkullisia hedelmiä, ja niiden lehdet paransivat. (Hes. 47:12.) Näin ne muistuttavat siitä, että palvelemme Jumalaa, joka antaa meille anteliaasti ravintoa ja parantaa meidät kaikkein tärkeimmällä tavalla, hengellisesti. Maailma on nykyään sairas, ja se näkee hengellistä nälkää. Ajattele toisaalta, mitä kaikkea Jehova antaa meille! Oletko joskus luettuasi jonkin artikkelin lehdestämme, laulettuasi konventin loppulaulun tai katsottuasi jonkin videon tai JW Broadcasting -ohjelman tuntenut syvää kiitollisuutta hengellisestä ravinnosta, jota saamme? Meistä huolehditaan todella hyvin. (Jes. 65:13, 14.) Miten hengellinen ravinto edistää hengellistä terveyttämme? Saamamme terveet neuvot, jotka perustuvat lujasti Jumalan sanaan, auttavat meitä taistelemaan sellaisia hengellisyytemme vihollisia kuin seksuaalista moraalittomuutta, ahneutta ja uskonpuutetta vastaan. Jehova on järjestänyt myös niin, että kristittyjä voidaan auttaa voittamaan vakavasta synnistä johtuva hengellinen sairaus. (Lue Jaakobin kirjeen 5:14.) Meitä todellakin siunataan monin tavoin, kuten Hesekielin näky puista osoittaa.

14, 15. a) Mitä voimme oppia Hesekielin näyn suoperäisistä paikoista, jotka eivät parantuneet? b) Miten Hesekielin näyn joki hyödyttää meitä nykyään?

¹⁴ Samalla voimme myös oppia jotain näyssä mainituista suoperäisistä paikoista, jotka eivät parantuneet. Emme halua koskaan estää Jehovalta tulevia siunauksia tavoittamasta meitä. Olisi traagista jäädä parantumattomasti sairaaksi, sellaiseen tilaan, jossa monet tässä maailmassa ovat (Matt. 13:15). Olemme sen sijaan iloisia siitä, että hyödymme siunauksia tuovasta joesta. Kun juomme Jumalan sanan totuuden puhtaita vesiä, kun kerromme noista totuuksista toisille kenttätyössä ja kun saamme rakkaudellista opastusta, lohdutusta ja apua uskollisen orjan valmentamilta vanhimmilta, voimme ajatella Hesekielin näyn jokea. Se edistää elämää ja parantaa kaikkialla, minne se virtaa.

¹⁵ Entä miten näky joesta täyttyy tulevaisuudessa? Seuraavaksi näemme, miten joki virtaa entistä vuolaampana tulevassa paratiisissa.

16, 17. a) Miten elämän vedet virtaavat entistä vuolaampina paratiisissa? b) Miten me hyödymme siunauksia tuovasta joesta paratiisissa?

¹⁶ Näetkö itsesi paratiisissa nauttimassa elämästä täysin siemauksin ystäviesi ja perheesi kanssa? Kun tutkit Hesekielin näkyä joesta, tuo mielikuva voi tulla vielä elävämmäksi. Tarkastellaan vielä kerran kolmea edellä mainittua näyn piirrettä, joista heijastuu Jehovan rakkaus.

¹⁷ Siunauksia tuova joki. Vertauskuvallinen joki tulee eräässä mielessä virtaamaan vielä paljon vuolaampana paratiisissa, sillä silloin se hyödyttää ihmisiä paitsi hengellisesti myös fyysisesti. Jeesuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana Jumalan valtakunta auttaa uskollisia ihmisiä hyötymään lunnaista paljon suuremmassa määrin. Heistä tehdään vähitellen täydellisiä! Enää ei ole sairauksia, lääkäreitä, sairaanhoitajia, sairaaloita eikä sairausvakuutuksia. Elämän vettä virtaa miljoonille Harmageddonista elossa säilyneille, ”suurelle joukolle”, joka selviytyy ”suuren ahdingon” läpi (Ilm. 7:9, 14). Siunauksia tuova joki on tuolloin todella vaikuttava, mutta se on silti pelkkä puro verrattuna siihen, mitä myöhemmin tapahtuu. Kuten Hesekielin näystä käy ilmi, joki suurenee, jotta se voisi täyttää kasvavat tarpeet.

18. Missä mielessä ”elämän veden virrasta” tulee tuhatvuotiskaudella mahtava tulvavirta?

¹⁸ Elämää antava vesi. Tuhatvuotiskaudella ”elämän veden virrasta” tulee tulvavirta (Ilm. 22:1). Miljoonat, jopa miljardit, kuolleet saavat ylösnousemuksen ja tilaisuuden elää ikuisesti paratiisissa. Valtakunnan välityksellä saataviin Jehovan siunauksiin sisältyy se, että lukemattomat kuolleet, jotka ovat maanneet kauan voimattomina maan tomussa, herätetään eloon. (Jes. 26:19.) Mutta saavatko kaikki kuolleista herätetyt elää ikuisesti?

19. a) Mikä osoittaa, että Jumala antaa uusien totuuden vesien virrata paratiisissa? b) Missä mielessä jotkut jätetään tulevaisuudessa ”suolan valtaan”?

¹⁹ Jokaisen on tehtävä valinta. Tuolloin avataan uusia kirjakääröjä, joten Jehovalta tulevat virkistävät vedet tulevat sisältämään aivan uusia totuuksia, uusia hengellisiä ohjeita. Eikö olekin jännittävää ajatella sitä? Kaikki eivät kuitenkaan ota vastaan noita ohjeita vaan päättävät sen sijaan olla tottelematta Jehovaa. Jotkut saattavat kapinoida tuhatvuotiskaudella, mutta heidän ei anneta häiritä paratiisin rauhaa. (Jes. 65:20.) Tämä voi tuoda mieleen Hesekielin näyn ja suoperäiset paikat, jotka pysyivät karuina eli jotka jätettiin ”suolan valtaan”. Kuinka typeriä ovatkaan ne, jotka itsepintaisesti kieltäytyvät juomasta arvokasta elämän vettä! Tuhatvuotiskauden jälkeen Saatanan puolelle asettuu joukko kapinallisia. Kaikki ne, jotka hylkäävät Jehovan oikeudenmukaisen hallinnon, kohtaavat saman lopun: ikuisen kuoleman. (Ilm. 20:7–12.)

20. Mistä meitä tuhatvuotiskaudella hyödyttävästä järjestelystä Hesekielin näkemät puut muistuttavat?

²⁰ Puita ravinnoksi ja parannukseksi. Jehova ei halua meidän kenenkään menettävän ikuista elämää. Hän haluaa auttaa meitä tarttumaan tarjoamaansa suurenmoiseen tilaisuuteen, ja siksi hän huolehtii jälleen siitä, että on olemassa Hesekielin näyn puita muistuttava järjestely. Paratiisissa Jehovalta tulevat siunaukset ovat kuitenkin paitsi hengellisiä myös fyysisiä. Jeesus Kristus ja hänen 144 000 hallitsijatoveriaan hallitsevat kuninkaina taivaassa tuhat vuotta. Nämä 144 000 toimivat myös pappeina ja auttavat uskollisia ihmisiä hyötymään Kristuksen lunastusuhrista niin että heistä tulee täydellisiä. (Ilm. 20:6.) Tämä fyysistä ja hengellistä paranemista koskeva järjestely tuo mieleen Hesekielin näyn puut, jotka kantavat ravitsevia hedelmiä ja versovat parantavia lehtiä. Hesekielin näky on rinnastettavissa siihen kauniiseen profetiaan, jonka apostoli Johannes kirjoitti muistiin. (Lue Ilmestyksen 22:1, 2.) Johanneksen näkemien puiden lehdet ovat ”kansojen parannukseksi”. Lukemattomat miljoonat uskolliset ihmiset tulevat hyötymään siitä, mitä nuo 144 000 pappia tekevät heidän hyväkseen.

21. Miten Hesekielin näyn miettiminen vaikuttaa sinuun, ja mitä seuraavaksi tarkastellaan? (Ks. tekstiruutu ”Purosta tulee tulvavirta!”)

²¹ Miettiessäsi Hesekielin näkyä joesta tunnet varmasti syvää rauhaa ja sydämesi täyttyy toivolla. Edessämme ovat todella upeat ajat! Jo tuhansia vuosia sitten Jehova maalasi monien profetioiden välityksellä kauniin kuvan tulevasta paratiisista, ja näin hän on kärsivällisesti kutsunut ihmisiä elämään siellä ja näkemään omin silmin noiden profetioiden täyttymisen. Tuletko sinä olemaan paratiisissa? Ehkä pohdit, tuleeko siellä olemaan paikka sinullekin. Seuraavaksi tarkastelemme Hesekielin profetian rohkaisevaa loppuosaa.

1, 2. a) Minkä käskyn Hesekiel saa Jehovalta? b) Mitä kysymyksiä tarkastelemme?

HESEKIEL on juuri nähnyt näyn, joka on epäilemättä vienyt hänen ajatuksensa lähes 900 vuoden taakse Mooseksen ja Joosuan päiviin. Tuolloin Jehova kuvaili Moosekselle Luvatun maan rajoja, ja myöhemmin hän kertoi Joosualle, kuinka maa tulisi jakaa Israelin heimojen kesken (4. Moos. 34:1–15; Joos. 13:7; 22:4, 9). Mutta nyt eletään vuotta 593 eaa., ja Jehova käskee Hesekieliä ja muita pakkosiirtolaisia jakamaan Luvatun maan Israelin heimojen kesken uudelleen (Hes. 45:1; 47:14; 48:29).

² Minkä sanoman näky sisälsi Hesekielille ja muille pakkosiirtolaisille? Miksi tämä näky rohkaisee Jumalan kansaa nykyään? Täyttyykö se suuremmassa mitassa tulevaisuudessa?

3, 4. a) Mitkä neljä lupausta Hesekielin viimeinen näky sisälsi pakkosiirtolaisille? b) Mitä lupausta tarkastelemme tässä luvussa?

³ Hesekielin saama viimeinen näky käsittää yhdeksän lukua hänen kirjastaan (Hes. 40:1–48:35). Näyssä pakkosiirtolaisille annettiin neljä lupausta siitä, mitä tapahtuisi, kun he palaisivat kotimaahansa. Ensiksikin puhdas palvonta palautettaisiin ennalleen Jumalan temppelissä. Toiseksi oikeamieliset papit ja paimenet johtaisivat kansaa. Kolmanneksi kaikki, jotka palaisivat Israeliin, saisivat maata perinnöksi. Neljänneksi Jehova olisi jälleen heidän kanssaan ja asuisi heidän keskuudessaan.

⁴ Tämän kirjan 13. ja 14. luvussa käsiteltiin sitä, miten kaksi ensimmäistä lupausta täyttyivät. Tässä luvussa keskitytään kolmanteen lupaukseen, joka koski maan perimistä. Seuraavassa luvussa käsitellään Jehovan läsnäoloon liittyvää lupausta. (Hes. 47:13–21; 48:1–7, 23–29.)

5, 6. a) Mikä maa-alue määrättiin jaettavaksi Hesekielin näyssä? (Ks. kuva luvun alussa.) b) Miksi näky perinnöksi jaettavasta maasta annettiin?

⁵ Lue Hesekielin 47:14. Näyssä Jehova kiinnitti Hesekielin huomion maa-alueeseen, joka muistuttaisi pian ”Eedenin puutarhaa” (Hes. 36:35). Jehova sanoi: ”Tämä on se maa-alue, joka teidän tulee jakaa perinnöksi Israelin 12 heimolle.” (Hes. 47:13.) Jaettavaksi määrätty ”maa-alue” oli ennallistettava Israelin maa, johon pakkosiirtolaiset palaisivat. Seuraavaksi Jehova kuvaili yksityiskohtaisesti, mitkä olivat maan tarkat ulkorajat, kuten Hesekielin 47:15–21:ssä kerrotaan.

⁶ Miksi tämä näky perinnöksi jaettavasta maasta annettiin? Se että näyssä määritettiin maan rajat tarkasti, oli Hesekielille ja muille pakkosiirtolaisille tae siitä, että heidän rakas kotimaansa ennallistettaisiin aivan varmasti. Voimme vain kuvitella, miten suuresti tämä Jehovan antama yksityiskohtainen lupaus innosti pakkosiirtolaisia! Saivatko Jumalan muinaiset palvelijat tosiaan sen maan, joka heille luvattiin perinnöksi? Kyllä saivat.

 7. a) Mitä alkoi tapahtua vuonna 537 eaa., ja mitä se tuo mieleen? b) Mitä kysymystä tarkastelemme nyt?

⁷ Vuonna 537 eaa., noin 56 vuotta sen jälkeen kun Hesekiel oli saanut näkynsä, tuhannet pakkosiirtolaiset alkoivat palata Israelin maahan ja ottaa sitä haltuunsa. Nuo merkittävät tapahtumat tuovat mieleemme sen, mitä nykyaikana on tapahtunut Jumalan palvelijoiden keskuudessa. Hekin ovat eräässä mielessä saaneet maa-alueen. Jehova on antanut heidän astua hengelliseen maahan ja ottaa sen haltuunsa. Muinaisen Luvatun maan ennallistaminen voikin opettaa meille paljon nykyisen hengellisen maan ennallistamisesta. Mietitään kuitenkin ensin, millä perusteella voidaan sanoa, että hengellinen maa tosiaan on olemassa nykyään.

 8. a) Millä kansalla Jehova on korvannut luonnollisista israelilaisista koostuvan kansan? b) Mikä on hengellinen maa eli paratiisi? c) Milloin se tuli olemassaoloon, ja ketkä ovat asuttaneet sen?

⁸ Aiemmassa Hesekielille antamassaan näyssä Jehova osoitti, että Israelin ennallistamista koskevat profetiat täyttyisivät suuremmassa mitassa sen jälkeen kun hänen ”palvelijansa Daavid”, Jeesus Kristus, alkaisi hallita kuninkaana (Hes. 37:24). Tämä tapahtui vuonna 1914. Tuolloin luonnollisista israelilaisista koostuvan Jumalan kansan tilalle oli jo kauan sitten tullut hengellinen Israel, jonka muodostavat hengellä voidellut kristityt. (Lue Matteuksen 21:43; 1. Pietarin kirjeen 2:9.) Sen lisäksi että Jehova korvasi luonnollisen Israelin kansan hengellisellä kansalla, hän korvasi kirjaimellisen Israelin maan hengellisellä maalla eli hengellisellä paratiisilla (Jes. 66:8). Kuten tämän kirjan 17. luvussa osoitettiin, hengellinen maa on turvallinen hengellinen ympäristö eli toiminta-alue, jossa maan päällä jäljellä olevat voidellut ovat palvoneet Jehovaa vuodesta 1919 lähtien. (Ks. tekstiruutu 9B, ”Miksi vuonna 1919?”) Ajan mittaan hengelliseen maahan alkoi tulla myös niitä, joilla on toivo elää maan päällä, ”muita lampaita” (Joh. 10:16). Vaikka hengellinen paratiisi kasvaa ja laajenee nykyään, sen siunauksista voidaan nauttia täysin määrin vasta Harmageddonin jälkeen.

 9. Mitä yksityiskohtaisia ohjeita Jehova antoi maan jakamisesta?

⁹ Lue Hesekielin 48:1, 28. Kuvailtuaan maan ulkorajoja Jehova kertoi yksityiskohtaisesti, kuinka itse maa jaettaisiin heimoille. Hän käski jakamaan maan tasaisesti 12 perintöosaan pohjoisesta etelään. Ensin piti antaa alue Danin heimolle maan pohjoisimmasta osasta ja lopuksi Gadin heimolle maan eteläisimmästä osasta. Jokainen 12 perintöosasta oli vaakasuora maakaistale, joka ulottui maan itärajalta länteen Suurellemerelle eli Välimerelle (Hes. 47:20).

10. Mistä tämä näyn osa sai pakkosiirtolaiset todennäköisesti vakuuttumaan?

¹⁰ Mistä näyn tämä osa sai pakkosiirtolaiset todennäköisesti vakuuttumaan? Hesekielin yksityiskohtaisen kuvauksen maan jakamisesta on täytynyt korostaa heille sitä, että jakaminen organisoitaisiin hyvin. Lisäksi maan jakaminen tarkasti 12 heimon kesken tähdensi sitä, että jokainen pakkosiirtolaisuudesta palaava saisi aivan varmasti perintöosan ennallistetusta maasta. Kukaan ei jäisi maattomaksi tai kodittomaksi.

11. Mitä profeetallinen näky maan jakamisesta voi opettaa meille? (Ks. tekstiruutu ”Maan jakaminen”.)

¹¹ Mitä me voimme oppia tästä näystä? Ennallistetussa Luvatussa maassa oli paikka paitsi papeille, leeviläisille ja päämiehille myös kaikille muille 12 heimoon kuuluville (Hes. 45:4, 5, 7, 8). Samoin nykyisessä hengellisessä paratiisissa on paikka paitsi voidelluille ja niille ”suureen joukkoon” kuuluville, jotka ottavat johdon, myös kaikille muille suuren joukon jäsenille (Ilm. 7:9).a Onpa tehtävämme Jehovan järjestössä millainen tahansa, meillä on varma paikka ja tärkeää työtä hengellisessä maassamme. Eikö olekin sydäntä lämmittävää!

12, 13. Mitä nimenomaisia ohjeita Jehova antoi heimoille jaettavista maa-alueista?

¹² Jotkin maan jakamiseen liittyvät Jehovan ohjeet ehkä ihmetyttivät Hesekieliä, koska ne erosivat niistä ohjeista, jotka Jehova oli antanut Moosekselle. Yksi tällainen ero koski maata ja toinen sen asukkaita.

¹³ Maa. Moosesta käskettiin antamaan monilukuiselle heimolle enemmän maata kuin harvalukuiselle (4. Moos. 26:52–54). Hesekielin näyssä Jehova kuitenkin käski antamaan kaikille heimoille ”yhtä suuret osat” (Hes. 47:14). Näin ollen jokaisen 12 perintöosan pohjois- ja etelärajan välisen etäisyyden piti olla täsmälleen sama. Kuuluivatpa israelilaiset mihin heimoon tahansa, heillä kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus nauttia niistä luonnon antimista, joita runsasvetinen Luvattu maa pystyi tuottamaan.

14. Miten Jehovan ohjeet, jotka koskivat ulkomaalaisia, menivät pidemmälle kuin Mooseksen laki?

¹⁴ Asukkaat. Mooseksen laki suojeli ulkomaalaisia ja antoi heille oikeuden osallistua Jehovan palvontaan, mutta he eivät voineet omistaa maata (3. Moos. 19:33, 34). Nyt Jehova kuitenkin sanoi Hesekielille jotain sellaista, mikä meni tuota lakia pidemmälle. Hän käski: ”Teidän tulee antaa ulkomaalaiselle perintö sen heimon alueelta, jonne hän on asettunut asumaan.” Näin Jehova poisti merkittävän eron ”syntyperäisten israelilaisten” ja maassa asuvien ulkomaalaisten väliltä. (Hes. 47:22, 23.) Saamassaan näyssä Hesekiel näki, että ennallistetun maan asukkaat olivat tasa-arvoisia ja palvoivat Jehovaa yksimielisesti (3. Moos. 25:23).

15. Minkä muuttumattoman totuuden Jehovan ohjeet, jotka koskivat maata ja sen asukkaita, vahvistivat?

¹⁵ Nämä kaksi merkittävää ohjetta, jotka koskivat maata ja sen asukkaita, rohkaisivat varmasti pakkosiirtolaisia. He tiesivät, että Jehova antaisi heille kaikille yhtä arvokkaan paikan, olivatpa he sitten syntyperäisiä israelilaisia tai Jehovaa palvovia ulkomaalaisia (Esra 8:20; Neh. 3:26; 7:6, 25; Jes. 56:3, 8). Nuo ohjeet myös vahvistivat koskettavan ja muuttumattoman totuuden: Jehovalle kaikki hänen palvelijansa ovat yhtä arvokkaita. (Lue Haggain 2:7.) Tuo totuus on tärkeä myös meille, onpa meillä taivaallisen tai maanpäällisen elämän toivo.

16, 17. a) Miten me hyödymme maata ja sen asukkaita koskevien yksityiskohtien tarkastelusta? b) Mitä käsitellään seuraavassa luvussa?

¹⁶ Miten me hyödymme näiden maata ja sen asukkaita koskevien yksityiskohtien tarkastelusta? Ne muistuttavat meitä siitä, että tasa-arvoisuuden ja yksimielisyyden tulee olla selvästi nähtävissä maailmanlaajuisessa perheessämme. Jehova ei ole puolueellinen. Meidän täytyy kysyä itseltämme: Olenko Jehovan tavoin puolueeton? Näkyykö käytöksestäni, että arvostan sydämestäni kaikkia veljiä ja sisaria, onpa heidän rotunsa tai elämäntilanteensa mikä tahansa? (Room. 12:10.) Olemme iloisia siitä, että Jehova on antanut meille kaikille yhtäläisen mahdollisuuden päästä hengelliseen paratiisiin, missä voimme palvoa häntä kokosieluisesti ja nauttia kaikesta siitä hyvästä, mitä hän antaa meille (Gal. 3:26–29; Ilm. 7:9).

¹⁷ Mitä voimme oppia neljännestä lupauksesta, joka on Hesekielin viimeisen näyn loppuosassa? Lupaus koski sitä, että Jehova olisi pakkosiirtolaisten kanssa, ja sitä käsitellään seuraavassa luvussa.

1, 2. a) Mikä maa-alue asetetaan erilleen? (Ks. kannen kuva.) b) Minkä lupauksen tämä näky sisältää pakkosiirtolaisille?

VIIMEISESSÄ näyssään Hesekiel saa tietää maa-alueesta, joka tulee asettaa erilleen erityistä tarkoitusta varten. Tätä aluetta ei anneta perinnöksi millekään Israelin heimolle vaan lahjoitukseksi Jehovalle. Hesekiel saa myös tietää merkittävästä kaupungista, jolla on kiehtova nimi. Näyn tämä osa sisältää pakkosiirtolaisille hyvin tärkeän lupauksen: Jehova on heidän kanssaan, kun he palaavat rakkaaseen kotimaahansa.

² Hesekiel kuvailee lahjoitusta yksityiskohtaisesti. Tällä kertomuksella on suuri merkitys meille nykyisille Jehovan palvelijoille, joten tarkastellaan sitä lähemmin.

 3. Mistä viidestä osasta Jehovan erilleen asettama maa-alue koostui, ja mitä tarkoitusta nuo alueet palvelivat? (Ks. tekstiruutu ”Lahjoitus, joka teidän on asetettava erilleen”.)

³ Erilleen asetetulla alueella oli maa-alue, joka oli 25 000 kyynärää (13 kilometriä) pohjois-eteläsuunnassa ja 25 000 kyynärää itä-länsisuunnassa. Tästä neliönmuotoisesta alueesta puhuttiin ”koko lahjoituksena”. Se oli jaettu kolmeen vaakasuoraan osaan. Ylin osa oli asetettu erilleen leeviläisiä varten ja keskimmäinen osa temppeliä ja pappeja varten. Nämä kaksi osaa muodostivat ”pyhän lahjoituksen”. Alin osa, kaikkein pienin osa, eli ”jäljelle jäävä alue” oli tarkoitettu ”yleiseen [eli tavalliseen] käyttöön”. Se oli kaupunkia varten. (Hes. 48:15, 20.)

 4. Mitä kertomus Jehovalle annettavasta lahjoituksesta opettaa meille?

⁴ Mitä kertomus Jehovalle annettavasta lahjoituksesta opettaa meille? On hyvä huomata, että ensin Jehova erotti maa-alueen erityistä lahjoitusta varten ja vasta sitten heimoille tarkoitetut maa-alueet. Näin hän osoitti, että maan hengellisen keskuksen tulee olla tärkeimmällä sijalla. (Hes. 45:1.) Maan jakamista koskeva tärkeysjärjestys epäilemättä opetti pakkosiirtolaisille, että heidän tuli asettaa Jehovan palvonta ensi sijalle elämässään. Mekin pidämme kaikkein tärkeimpänä hengellistä toimintaa, esimerkiksi Jumalan sanan tutkimista, kokouksia ja kenttätyötä. Kun jäljittelemme Jehovan esimerkkiä asioiden asettamisesta oikeaan tärkeysjärjestykseen, jokapäiväinen elämämme keskittyy hänen palvontaansa.

5, 6. a) Keille kaupunki kuului? b) Mitä kaupunki ei tarkoita ja miksi ei?

⁵ Lue Hesekielin 48:15. Mitä ”kaupunki” ja sitä ympäröivä maa-alue tarkoittavat? (Hes. 48:16–18.) Jehova sanoi Hesekielille näyssä: ”Kaupungin omaisuus – – kuuluu koko Israelin kansalle.” (Hes. 45:6, 7.) Kaupunki ja sitä ympäröivä maa-alue eivät siis kuuluneet ”pyhään lahjoitukseen”, joka tuli ”asettaa erilleen Jehovalle” (Hes. 48:9). Pidetään tämä mielessämme ja tarkastellaan sitä, mitä voimme oppia kaupunkia koskevasta järjestelystä.

⁶ Ymmärtääksemme, mitä voimme oppia kaupungista, meidän on ensin saatava selville, mitä se ei tarkoittanut. Se ei voinut tarkoittaa uudelleen rakennettua Jerusalemin kaupunkia, jossa oli temppeli, koska Hesekielin näkemässä kaupungissa ei ollut temppeliä. Se ei voinut tarkoittaa mitään muutakaan kaupunkia Israelin ennallistetussa maassa, koska maahansa palanneet pakkosiirtolaiset tai heidän jälkeläisensä eivät koskaan rakentaneet sellaista kaupunkia, jota näyssä kuvailtiin. Se ei voinut myöskään tarkoittaa taivaallista kaupunkia, koska se oli rakennettu ”tavallisessa [ei-pyhässä] käytössä olevalle” maalle toisin kuin rakennukset, jotka oli rakennettu yksinomaan pyhää palvontaa varten erotetulle maalle (Hes. 42:20).

 7. Mikä Hesekielin näkemä kaupunki on, ja mitä se näyttää edustavan? (Ks. kuva luvun alussa.)

⁷ Mikä Hesekielin näkemä kaupunki sitten on? On hyvä muistaa, että hän näki kaupungin samassa näyssä, jossa hän näki maankin (Hes. 40:2; 45:1, 6). Jumalan sanasta käy ilmi, että tämä maa tarkoittaa hengellistä maata, ja siksi kaupungin täytyy tarkoittaa hengellistä kaupunkia. Mitä sana ”kaupunki” tuo yleensä mieleen? Se välittää ajatuksen samassa paikassa elävistä ihmisistä, jotka muodostavat kiinteän, organisoidun kokonaisuuden. Hesekielin näkemä hyvin järjestetty kaupunki, joka oli muodoltaan täydellinen neliö, näyttää siis edustavan hyvin organisoitua hallintokeskusta.

 8. Missä tämä hallinto vaikuttaa, ja millä perusteella voidaan sanoa niin?

⁸ Millä alueella tämä hallinto vaikuttaa? Hesekielin näystä käy ilmi, että kaupunki toimii hengellisessä maassa. Hallinto siis vaikuttaa nykyään hengellisessä paratiisissa ja ohjaa Jumalan kansan toimintaa. Entä mitä tarkoitetaan sillä, että kaupunki on tavalliseen eli ei-pyhään käyttöön tarkoitetulla maalla? Se muistuttaa siitä, että kaupunki ei tarkoita taivaallista vaan maanpäällistä hallintoa, joka toimii kaikkien hengellisessä paratiisissa olevien hyväksi.

 9. a) Keistä maanpäällinen hallinto koostuu nykyään? b) Mitä Jeesus tekee tuhatvuotiskauden aikana?

⁹ Keistä maanpäällinen hallinto koostuu? Hesekielin näyssä sitä, joka otti johdon kaupungin hallinnossa, sanottiin ”päämieheksi” (Hes. 45:7). Hän toimi valvojana kansan keskuudessa, mutta hän ei ollut pappi eikä leeviläinen. Päämiehestä tulee nykyään mieleen erityisesti ne seurakunnan valvojat, jotka eivät ole hengellä voideltuja. Nämä ”muihin lampaisiin” kuuluvat huolehtivaiset hengelliset paimenet ovat Kristuksen taivaallisen hallituksen nöyriä palvelijoita maan päällä (Joh. 10:16). Tulevan tuhatvuotiskauden aikana Jeesus valitsee ja nimittää ”kautta maan” päteviä vanhimpia eli ”ruhtinaita” (Ps. 45:16). Taivaallisen valtakunnan ohjauksessa he toimivat Jumalan kansan parhaaksi tuhatvuotiskauden aikana.

10. Mikä on kaupungin nimi, ja mistä se on tae?

¹⁰ Lue Hesekielin 48:35. Kaupungin nimi on ”Jehova on siellä”. Tämä nimi takaa sen, että kaupungissa voidaan aistia Jehovan läsnäolo. Näyttäessään Hesekielille tämän keskeisellä paikalla sijaitsevan kaupungin Jehova ikään kuin sanoi pakkosiirtolaisille: ”Minä tulen olemaan jälleen teidän kanssanne!” Miten innostava lupaus!

11. Mitä voimme oppia Hesekielin näystä, joka koskee kaupunkia ja sen merkityksellistä nimeä?

¹¹ Mitä Hesekielin profetian tämä osa opettaa meille? Kaupungin nimi takaa Jumalan nykyisille palvelijoille, että Jehova asuu maan päällä olevien uskollisten palvelijoidensa luona nyt ja aina. Lisäksi tämä merkityksellinen nimi korostaa tärkeää totuutta: kaupunki ei ole olemassa siksi, että ihmiset saisivat valtaa, vaan siksi, että noudatettaisiin Jehovan rakkaudellisia ja järkeviä toimintatapoja. Jehova ei esimerkiksi ole valtuuttanut tätä hallintoa ikään kuin jakamaan maata sen mukaan kuin ihmiset itse näkisivät järkeväksi. Sen sijaan Jehova odottaa, että tuohon hallintoon kuuluvat kunnioittavat niitä osuuksia, jotka hän on antanut palvelijoilleen, myös niille, jotka voivat vaikuttaa merkityksettömiltä. (Hes. 46:18; 48:29.)

12. a) Mikä on yksi kaupunkiin liittyvä huomattava piirre, ja mitä se havainnollistaa? b) Mistä tärkeästä seikasta tämä piirre muistuttaa kristittyjä valvojia?

¹² Mikä on vielä yksi tuohon kaupunkiin liittyvä huomattava piirre? Ennen muinoin kaupunkeja suojaavissa muureissa oli mahdollisimman vähän portteja, mutta tässä kaupungissa portteja on 12 (Hes. 48:30–34). Porttien suuri määrä (kolme kullakin neliönmuotoisen kaupungin sivulla) havainnollistaa sitä, että sen hallintoon kuuluvat ovat helposti lähestyttäviä ja kaikkien Jumalan palvelijoiden käytettävissä. Lisäksi 12 porttia korostavat sitä, että kaupunki on avoin kaikille, ”koko Israelin kansalle” (Hes. 45:6). Kaupungin avoimuus muistuttaa kristittyjä valvojia eräästä tärkeästä seikasta: Jehova haluaa heidän olevan helposti lähestyttäviä ja valmiita auttamaan kaikkia hengellisessä paratiisissa asuvia.

13. Mitä Jehova sanoi eri palvelustehtävistä, joita ihmiset hoitaisivat?

¹³ Palataanpa takaisin Hesekielin aikaan ja katsotaan, mitä muita yksityiskohtia tähän monitahoiseen näkyyn maan jakamisesta sisältyy. Jehova sanoo ihmisten hoitavan erilaisia palvelustehtäviä. Pappien, ”pyhäkön palvelijoiden”, piti uhrata uhreja ja lähestyä Jehovaa palvellakseen häntä. Leeviläisten, ”temppelin palvelijoiden”, tehtävänä oli ”huolehtia temppeliin liittyvistä velvollisuuksista, kaikesta palveluksesta ja kaikesta, mitä siellä tulee tehdä”. (Hes. 44:14–16; 45:4, 5.) Tämän lisäksi kaupungin lähellä olisi ihmisiä tekemässä työtä. Keitä he ovat?

14. Mistä se, että kaupungin lähellä työskentelee ihmisiä, muistuttaa meitä?

¹⁴ Kaupungin lähellä työskentelevät ihmiset tulevat ”kaikista Israelin heimoista”. Heidän tehtävänsä on tukea kaupunkia. He viljelevät maata, joka tuottaa ”ravintoa kaupunkia palveleville”. (Hes. 48:18, 19.) Mistä mahdollisuudesta tämä järjestely muistuttaa meitä? Nykyään kaikilla hengellisen paratiisin asukkailla on mahdollisuus tukea Kristuksen voideltujen veljien työtä ja niiden ”suureen joukkoon” kuuluvien työtä, jotka Jehova on nimittänyt ottamaan johdon (Ilm. 7:9, 10). Tärkein tapa antaa tällaista tukea on noudattaa halukkaasti uskollisen orjan antamia ohjeita.

15, 16. a) Mitä muuta voimme oppia Hesekielin näystä? b) Mitä vastaavaa me voimme tehdä?

¹⁵ Hesekielin näyssä on vielä yksi piirre, joka opettaa meille jotain palveluksestamme. Jehova mainitsee, että 12 ei-leeviläisen heimon jäsenet toimisivat kahdessa paikassa: temppelin esipihalla ja kaupungin laidunmaalla. Mitä he tekevät näissä paikoissa? Temppelin esipihalla kaikki heimot palvovat Jehovaa uhraamalla hänelle uhreja (Hes. 46:9, 24). Kaupungin mailla kaikkien heimojen jäsenet tukevat kaupunkia viljelemällä sen maata. Mitä voimme oppia näiden työntekijöiden esimerkistä?

¹⁶ Nykyään ”suuren joukon” jäsenet voivat osallistua samanlaiseen toimintaan kuin mitä Hesekielin näyssä kuvattiin. He palvovat Jehovaa ”hänen temppelissään” uhraamalla ylistysuhreja (Ilm. 7:9–15). He tekevät niin, kun he osallistuvat kenttätyöhön ja ilmaisevat uskonsa seurakunnan kokouksissa vastaamalla ja laulamalla. He pitävät Jehovan palvomista tällä tavalla tärkeimpänä velvollisuutenaan. (1. Aik. 16:29.) Lisäksi useat Jumalan palvelijat voivat tukea Jumalan järjestöä monilla käytännön tavoilla. He esimerkiksi auttavat rakentamaan ja huoltamaan valtakunnansaleja ja haaratoimistoja ja ovat avuksi muissa Jehovan järjestön hankkeissa. Toiset tukevat näitä hankkeita lahjoittamalla varojaan. He kaikki ikään kuin viljelevät maata ”Jumalan kunniaksi” (1. Kor. 10:31). He tekevät työnsä innokkaasti ja iloisesti, koska he tietävät, että ”sellaiset uhrit miellyttävät Jumalaa” (Hepr. 13:16). Käytätkö sinä täysin hyväksesi näitä mahdollisuuksia?

17. a) Miten Hesekielin näky täyttyy suuremmassa mitassa tulevaisuudessa? b) Ketkä hyötyvät tuhatvuotiskaudella kaupungin kaltaisesta hallinnosta?

¹⁷ Tulevaisuudessa lahjoitusta koskeva Hesekielin näky täyttyy vielä suuremmassa mitassa. Hesekiel näki, että ”pyhäksi lahjoitukseksi” sanottu maa-alue, jossa ”Jehovan pyhäkkö” sijaitsi, oli maan keskus (Hes. 48:10). Tämä on tae siitä, että Harmageddonin jälkeen Jehova asuu luonamme, elämmepä silloin missä tahansa maan päällä (Ilm. 21:3). Tuhatvuotiskaudella kaupungin kaltainen hallinto – ne maan päällä olevat, jotka on nimitetty toimimaan Jumalan kansan parhaaksi – ulottaa vaikutuksensa koko maapallolle opastamalla ja ohjaamalla huomaavaisesti niitä, jotka muodostavat ”uuden maan”, uuden yhteiskunnan (2. Piet. 3:13).

18. a) Miksi voimme olla varmoja siitä, että kaupungin kaltainen hallinto mukautuu täysin Jumalan valtaan? b) Mistä kaupungin nimi on takeena?

¹⁸ Miksi voimme olla varmoja siitä, että kaupungin kaltainen hallinto mukautuu aina täysin Jumalan valtaan? Jumalan sana osoittaa selvästi, että tämä maanpäällinen kaupunki, jossa on 12 porttia, muistuttaa taivaallista kaupunkia, Uutta Jerusalemia, jossa myös on 12 porttia ja joka koostuu Kristuksen 144 000 hallitsijatoverista (Ilm. 21:2, 12, 21–27). Tämä ilmaisee, että maanpäällinen hallinto mukautuu kaikkiin ratkaisuihin, joita Jumalan valtakunta tekee taivaassa, ja toteuttaa ne tarkasti. Kaupungin nimi ”Jehova on siellä” on meille jokaiselle takeena siitä, että puhdas palvonta pysyy ja kukoistaa ikuisesti paratiisissa. Meitä odottaa upea tulevaisuus!