HUVITUKSET

Saarnaajan kirjan kirjoittaja sanoi: ”Kaikelle on määräaika, – – aika itkeä ja aika nauraa, aika valittaa ja aika hypellä.” (Sr 3:1, 4.) Sanaa ”nauraa” on tässä käytetty heprealaisen verbin sa·ḥaqʹ vastineena. Vaikka tämän sanan perusmerkitys onkin ’nauraa’, se ja sen sukulaissana tsa·ḥaqʹ on käännetty myös ilmauksilla ”juhlia”, ”leikkiä”, ”hauskuttaa”, ”huvittaa” ja ”pitää hauskaa” (2Sa 6:21; Job 41:5; Tu 16:25; 2Mo 32:6; 1Mo 26:8). Eräitä verbin sa·ḥaqʹ muotoja käytetään Sananlaskujen 8:30, 31:ssä, jossa ”mestarityöntekijän” sanotaan ’iloitsevan’ Jehovan edessä maan luomisen jälkeen, sekä kuvailtaessa eläinluomusten ’leikkimistä’ meressä ja kedoilla (Ps 104:26; Job 40:20).

Ilon ja mielihyvän ilmaisutapoja. Raamatussa ei kerrota kovinkaan paljon israelilaisten huvituksista eikä ajanvietteestä. Siinä osoitetaan kuitenkin, että niitä pidettiin sekä sopivina että toivottavina, kunhan ne vain olivat sopusoinnussa kansakunnan uskonnollisten periaatteiden kanssa. Pääasiallisia rentoutumiskeinoja olivat soittaminen, laulaminen, tanssiminen, keskustelut ja jotkin pelit. Arvoitusten ja vaikeiden kysymysten esittämistä pidettiin suuressa arvossa (Tu 14:12).

Heti kun Israel oli vapautettu Punaisellamerellä, puhjettiin laulamaan, tanssimaan ja soittamaan tamburiineja Jehovan ylistykseksi (2Mo 15:20, 21). Kun Aaron myöhemmin teki kultaisen vasikan ja julisti sen jälkeen ”juhlan Jehovan kunniaksi”, kansa söi ja joi ja nousi sitten ”pitämään hauskaa [letsa·ḥeqʹ]”. Heidän tanssiinsa ja lauluunsa liittyi tässä tapauksessa kuitenkin väärä palvonta, mikä koitui häpeäksi. (2Mo 32:5, 6, 18, 19, 25.)

Kolmen vuosittaisen juhlan aikana oli tilaisuus iloita ja tarkastella Laissa asetettuja palvontavaatimuksia. Silossa pidetyn vuotuisen juhlan yhteydessä mainitaan ”piiritanssit” (Tu 21:21). Muita tilaisuuksia olivat voitonjuhlat (Tu 11:34; 1Sa 18:6, 7) ja kuninkaan kruunajaiset (1Ku 1:40). Tanssimista harrastivat erityisesti naiset, mutta miehetkin tanssivat toisinaan – esimerkiksi Daavid tanssi tuodessaan arkun Jerusalemiin (2Sa 6:5, 14, 21; 1Ai 13:8; 15:29). Viininkorjuun ja lampaiden keritsemisen aikaan iloittiin ja juhlittiin (Jer 25:30; 2Sa 13:23–28). Myös häissä pidettiin hauskaa, ja Jeesuskin osallistui iloisen tunnelman luomiseen Kaanassa pidetyissä häissä (Jer 7:34; 16:9; Joh 2:1–10). Luukkaan 15:25:ssä mainitaan musiikin ja tanssin liittyneen tuhlaajapojan paluun johdosta vietettyyn juhlaan.

Egyptissä orjille opetettiin soittoa ja tanssia, jotta he saattoivat viihdyttää omistajansa perhettä ja vieraita. Myös kreikkalaisilla oli naispuolisia ammattitanssijoita ja -muusikoita vieraiden viihdyttämistä varten. Niillä Herodeksen syntymäpäiväjuhlilla, joilla häneltä pyydettiin Johannes Kastajan päätä, oli viihteenä tanssia (Mt 14:6–8). Tanssiminen oli suosittu huvittelumuoto Kreikassa, tosin siellä tanssiminen liittyi alkuaan uskonnolliseen palvontaan.

Tasapainoinen suhtautuminen huvitteluun. Joissakin raamatunjakeissa varoitetaan sopimattomista huvittelumuodoista ja tähdennetään sitä, että rentoutuminen on syytä pitää omalla paikallaan. Sananlaskuissa puhutaan typerästä, jolle irstauden harjoittaminen on kuin ”huvia [seḥōqʹ]”, ja miehestä, joka petkuttaa toveriaan ja sanoo: ”Eikö minulla ollutkin hauskaa [mesa·ḥeqʹ]?” (San 10:23; 26:19.) Sananlaskujen 14:13:ssa osoitetaan huvittelun suhteellisen vähäinen arvo, kun siinä sanotaan: ”Nauraessakin [bi·seḥōqʹ] saattaa sydän olla tuskainen, ja iloitsemisen lopuksi tulee murhe.” (Vrt. Sr 2:2; 7:2, 3, 6.) Iloisella tuulella olevat filistealaiset kutsuivat sokean Simsonin huvittamaan (sa·ḥaqʹ) heitä, mutta hän rysäyttikin koko talon heidän päälleen (Tu 16:25–30).

Jeremia, joka tajusi ajan vakavuuden ja jota vainottiin saarnaamisensa vuoksi, toteaa, että hän ei istuutunut riemuitsevien ”leikinlaskijoiden [mesa·ḥaqimʹ]” seuraan (Jer 15:17). Vaikka hän ennustikin Jerusalemille tuomiota, hän profetoi myös ajasta, jolloin sen asukkaat taas lähtisivät nauravien tanssiin iloiten ja tamburiinein somistautuneina (Jer 30:19; 31:4). Sakarja ennusti samaan tapaan päivän, jolloin ennallistetun Jerusalemin torit täyttyisivät leikkivistä lapsista (Sak 8:5). (Ks. PELIT, LEIKIT, KISAT; TANSSI; TEATTERI.)