VIRKAANASETUS

Pappien asettaminen virkaansa. ”Virkaanasetusta” vastaava heprealainen sana (mil·lu·ʼimʹ) merkitsee kirjaimellisesti ’täyttämistä’, ts. käden täyttämistä vallalla, valtuuttamista (2Mo 29:22, Rbi8, alav.; vrt. Hes 43:26, Rbi8, alav.; ks. TÄYTTÄÄ KÄSI VALLALLA). Samaa sanaa käytetään jalokivien ’kiinnittämisestä’ (1Ai 29:2).

Aaron poikineen valittiin Leevin heimon kehatilaisten suvusta palvelemaan Israelin pappeina (2Mo 6:16, 18, 20; 28:1). Heidän virkaanasettajaisensa kestivät seitsemän päivää, ilmeisesti 1.–7. nisankuuta 1512 eaa., jona aikana Israel oli leiriytyneenä Arabian niemimaalla sijaitsevan Siinainvuoren juurelle (2Mo 40:2, 12, 17). Vastikään valmistunut kohtaamisteltta oli pystytetty kuukauden ensimmäisenä päivänä, Jehova oli valinnut pappissuvun, ja nyt Aaronin veljen Mooseksen, lakiliiton välittäjän, käskettiin toimittaa pappien pyhitys- ja virkaanasetusmenot. Toimintaohjeet esitetään 2. Mooseksen kirjan 29. luvussa, ja 3. Mooseksen kirjan 8. luku kertoo, kuinka Mooses toteutti seremonian.

Ensimmäisenä päivänä, Jehovan läsnäoloa edustavan pilvipatsaan ollessa tabernaakkelin yllä (2Mo 40:33–38), Mooses kokosi kaikki uhritarvikkeet: sonnin, kaksi pässiä, happamattomien leipien korin, voiteluöljyn ja pappien vaatteet. Saamiensa ohjeiden mukaisesti hän pyysi Israelin seurakuntaa (todennäk. vanhimmat edustivat koko seurakuntaa) kokoontumaan kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo esipihaa ympäröivän esiripun ulkopuolelle. Koska he saattoivat ilmeisesti tehdä havaintoja esipihan tapahtumista, 20 kyynärää (8,9 m) leveä portin verho oli luultavasti siirretty syrjään. (3Mo 8:1–5; 2Mo 27:16.)

Mooses pesi Aaronin ja tämän pojat Nadabin, Abihun, Eleasarin ja Itamarin (tai käski heidän peseytyä) esipihalla olevassa kuparialtaassa ja pani Aaronin ylle ylimmäisen papin loistavat vaatteet (4Mo 3:2, 3). Kauniiseen pukuun puetun Aaronin ylle asetettiin seuraavaksi vaatekappaleet, jotka edustivat hänen virkaansa liittyviä piirteitä ja vastuutehtäviä. Sitten Mooses voiteli tabernaakkelin, kaikki sen kalusteet ja välineet sekä polttouhrialttarin, altaan ja niiden yhteydessä käytetyt välineet. Näin ne pyhitettiin eli asetettiin erilleen käytettäväksi siitä pitäen yksinomaan Jumalan palvelukseen. Lopuksi Mooses voiteli Aaronin vuodattamalla öljyä hänen päähänsä. (3Mo 8:6–12; 2Mo 30:22–33; Ps 133:2.)

Syntiuhrisonni. Tämän jälkeen Mooses puki Aaronin pojat ja käski sitten Aaronin ja tämän poikien laskea kätensä syntiuhrisonnin pään päälle. Näin toimimalla he tunnustivat, että tämä uhri uhrattaisiin heidän puolestaan, pappishuoneen puolesta. Sen jälkeen kun sonni oli teurastettu, Mooses pani osan verestä alttarille ja vuodatti loput alttarin juurelle, mikä kuvasi puhdistumista siitä saastutuksesta, joka johtui alttarilla virkaansa hoitavien pappien syntisyydestä. Alttarin sarviin sivelty veri tarkoitti ilmeisesti sitä, että uhrijärjestelyn voima oli teurasuhrin vuodatetussa veressä. (Hpr 9:22.) Myös muiden uhrien yhteydessä alttarille piti vihmoa verta (3Mo 1:5, 11; 3:2; 4:6; 16:18). Koska tämä oli kuitenkin pappien virkaanasetuspäivä eikä kansallinen syntien sovituspäivä, sonnin verta ei viety kaikkeinpyhimpään (ks. 3Mo 16:14). Sisälmysten päällä oleva rasva, maksan päällä oleva lisäke ja molemmat munuaiset rasvoineen pantiin alttarille, kuten tehtiin muidenkin syntiuhrien yhteydessä (3Mo 4:8–10, 20, 26, 31). Muu osa sonnista, sen nahka ja rapa mukaan lukien, vietiin leirin ulkopuolelle poltettavaksi. (3Mo 8:13–17.)

Teurasuhripässit. Sitten Aaron ja hänen poikansa panivat kätensä polttouhripässin päälle, se teurastettiin, ja sen verta vihmottiin alttarille. Tämän jälkeen pässi paloiteltiin, pestiin ja poltettiin alttarilla, mutta rapaa ja nahkaa ei poltettu (3Mo 7:8). Samoin kuin tämä polttouhripässi uhrattiin kokonaan eikä siitä säästetty mitään kenenkään ihmisen käyttöön, niin papitkin pyhitettiin kokonaan Jehovan pyhään pappispalvelukseen. (3Mo 8:18–21; vrt. 3Mo 1:3–9.)

Sen jälkeen kun papit olivat laskeneet kätensä toisen pässin, ”virkaanasetuspässin”, päälle, se teurastettiin. Sen veri käytettiin eri tavalla. Sitä pantiin Aaronin ja hänen poikiensa oikeaan korvalehteen, oikeaan peukaloon ja oikeaan isoonvarpaaseen, mikä tarkoitti sitä, että heidän oli käytettävä näiden ruumiinosien edustamia kykyjä parhaansa mukaan uhripalveluksessaan. Muun veren Mooses vihmoi alttarille. (3Mo 8:22–24.)

Ennen kuin pässin elinten ympärillä oleva rasva uhrattiin tavalliseen tapaan, se asetettiin pässin oikean reiden päälle kolmen erilaisen happamattoman leivän kanssa, jotka otettiin korista. Kaikki ne pantiin sitten Aaronin ja hänen poikiensa kämmenille, ja Mooses heilutti niitä Jehovan edessä ilmeisesti siten, että hän pani omat kätensä pappien käsien alle. Tämä ilmaisi, että heidän kätensä ’täytettiin vallalla’, ts. ne täytettiin uhrilahjoilla ja varustettiin ja valtuutettiin täysin uhripalvelukseen. Näin osoitettiin, että heillä oli oikeus paitsi uhrata rasvaisia osia alttarilla myös ottaa vastaan lahjoja, joita Jehovan järjestelyn mukaisesti annettiin runsain määrin papeille heidän ylläpidokseen. Heilutusuhrina uhrattu pässin osa, oikea reisi, meni tavallisesti virkavuorossa olevan papin osuudeksi. (3Mo 7:32–34; 4Mo 18:18.) Tässä tapauksessa se poltettiin kokonaan alttarilla. Se siis sekä esitettiin (sitä heilutettiin) Jehovan edessä että todella uhrattiin hänelle, ja näin tunnustettiin, että se oli kokonaan hänen lahjansa papistolle. (3Mo 8:25–28.)

Mooses, joka toimi pappina virkaanasettajaisissa, sai virkaanasetuspässin rintalihan omaksi osuudekseen sen jälkeen, kun hän oli esittänyt sen heilutusuhrina (3Mo 8:29; ks. myös 2Mo 29:26–28).

Pässin verta ja voiteluöljyä (ilmeisesti sekoitettuna keskenään) pirskotettiin Aaronin, hänen poikiensa ja heidän vaatteittensa päälle heidän pyhittämisekseen. Tämä osoitti myös, että heille oli uskottu Jumalan hengen ohjauksessa suoritettava uhripalvelus. Ei kerrota, että Aaronin pojat olisi Aaronin tavoin voideltu vuodattamalla öljyä heidän päähänsä. (3Mo 8:30.)

Aaronin ja hänen poikiensa oli määrä keittää kohtaamisteltan sisäänkäynnin luona se osa pässin lihasta, jota ei ollut poltettu alttarilla eikä annettu Moosekselle. He söivät sen koriin jäljelle jääneiden leipien kanssa. Kaikki aterian tähteet piti polttaa seuraavana aamuna. Tämä tähdensi puhtautta ja korosti myös heidän pyhityksensä ja palveluksensa täydellisyyttä (koska siinä, mitä syötiin, ei ollut mitään turmeltunutta tai pilaantunutta, ja tähteet hävitettiin täysin). Lisäksi on merkille pantavaa, että leivissä ei ollut hapatetta. (3Mo 8:31, 32; 2Mo 29:31–34.)

Virkaanasettajaisten päätös. Virkaanasettajaiset kestivät seitsemän päivää, eivätkä papit voineet hoitaa virkaansa sanan täydessä merkityksessä ennen niiden päättymistä. Joka päivä uhrattiin syntiuhrisonni alttarin puhdistamiseksi. Kaikkien seitsemän päivän aikana, yötä päivää, vastanimitettyjen pappien täytyi olla palveluspaikoillaan kohtaamisteltan sisäänkäynnin luona pitämässä ”Jehovan velvoittamaa vartiota”, jotteivät he kuolisi. (3Mo 8:33–36; 2Mo 29:35–42.)

Kahdeksantena päivänä täysin varustetut ja virkaan asetetut papit hoitivat tehtäväänsä ensimmäistä kertaa (ilman Mooseksen apua) ja toimittivat sovituksen Israelin kansakunnan puolesta, joka oli erityisen puhdistuksen tarpeessa paitsi luontaisen syntisyytensä takia myös kultaisen vasikan yhteydessä hiljattain ilmaisemansa tottelemattomuuden vuoksi, joka oli herättänyt Jehovan paheksunnan (3Mo 9:1–7; 2Mo 32:1–10). Vastanimitetyn papiston ensimmäisen virantoimituksen päätyttyä Jehova ilmaisi hyväksymyksensä ja vahvisti heidän virkansa lähettämällä yliluonnollisen tulen, joka oli epäilemättä lähtöisin tabernaakkelin yllä olevasta pilvipatsaasta ja joka kulutti alttarilla olevat teurasuhrin jäännökset (3Mo 9:23, 24).

Raamatussa ei kerrota, että Aaronin seuraajille olisi järjestetty virkaanasetusmenoja. Ilmeisesti näillä yksillä ainoilla virkaanasettajaisilla Aaronin huone ja kaikki sen miespuoliset jälkeläiset asetettiin kerralla pappisvirkaan määräämättömäksi ajaksi, ts. kunnes tosi ja ikuinen ylimmäinen pappi, Jeesus Kristus, asetettaisiin virkaansa (Hpr 7:12, 17; 9:11, 12). (Ks. PAPPI; YLIMMÄINEN PAPPI.)