Millainen virkistäytyminen on sinulle hyödyksi?

”Varmistautukaa jatkuvasti siitä, mikä on otollista Herralle.” (EF. 5:10)

 1, 2. a) Miten Raamatusta ilmenee, että Jehova tahtoo meidän nauttivan elämästä? b) Miten haluamme toimia, koska pidämme virkistäytymistä osana ”Jumalan lahjaa”?

RAAMATUSTA ilmenee selvästi, että Jehova tahtoo meidän paitsi elävän myös nauttivan elämästä. Esimerkiksi psalmin 104:14, 15 mukaan Jehova panee kasvillisuuden ”tuottamaan ravintoa maasta ja viiniä, joka ilahduttaa kuolevaisen ihmisen sydämen, öljyä, joka tekee kasvot kiiltäviksi, ja leipää, joka ylläpitää kuolevaisen ihmisen sydäntä”. Jehova tosiaankin panee kasvit kasvamaan, niin että voimme saada viljaa, öljyä ja viiniä. Vaikka viini ei olekaan elämälle välttämätöntä, se voi ”ilahduttaa kuolevaisen ihmisen sydämen”. (Saarn. 9:7; 10:19.) Jehova siis haluaa, että olemme iloisia ja että sydämemme täyttyy ”hyvällä mielellä” (Apt. 14:16, 17).

² Meidän ei näin ollen tarvitse tuntea syyllisyyttä, kun silloin tällöin käytämme aikaa johonkin sellaiseen, mikä virkistää meitä ja rikastuttaa elämäämme, esimerkiksi pysähdymme ”tarkkailemaan kiinteästi taivaan lintuja” ja ”kedon liljoja” (Matt. 6:26, 28; Ps. 8:3, 4). Tervehenkinen elämä on ”Jumalan lahja” (Saarn. 3:12, 13). Koska pidämme vapaa-aikaamme osana tuota lahjaa, haluamme käyttää sen tavalla, joka miellyttää sen Antajaa.a

Valinnanvapaus ja rajat

 3. Miksi virkistäytymisen suhteen on järkevää jättää tilaa erilaisuudelle?

³ Ne joilla on tasapainoinen näkemys virkistäytymisestä, ymmärtävät ihmisten tekevän erilaisia valintoja mutta tunnustavat myös rajojen tarpeellisuuden. Miksi tämä on järkevää? Ajanvietettä voitaisiin verrata ruokaan. Eri puolilla maailmaa ihmiset pitävät erilaisista ruokalajeista. Se mitä syödään jossakin hyvällä ruokahalulla, voi olla toisaalla asuville vastenmielistä. Myöskään virkistäytymismuodot, joista kristityt jossain päin maailmaa nauttivat, eivät ehkä vetoa muualla asuviin uskoviin. Jopa samalla alueella elävät voivat tehdä erilaisia valintoja. Jonkun mielestä on rentouttavaa syventyä hyvään kirjaan, kun taas toinen pitää sellaista ikävystyttävänä. Joku virkistäytyy mielellään kiertelemällä kiinnostavissa paikoissa polkupyörällä, mutta toisesta se tuntuu väsyttävältä. Hyväksymme kuitenkin sen, että ruoan ja ajanvietteen kaltaisissa asioissa on tilaa erilaisuudelle ja henkilökohtaisille mieltymyksille. (Room. 14:2–4.)

 4. Miksi meidän on tarpeen asettaa rajat sille, millaista virkistäytymistä valitsemme? Valaise.

⁴ Valinnanvapaus virkistäytymisessä ei tietenkään merkitse sitä, että meillä olisi lupa tehdä mitä tahansa. Valaistaanpa jälleen asiaa ruoalla. Vaikka saatammekin olla valmiita syömään monenlaisia ruokalajeja, emme tahallamme nauttisi pilaantunutta ruokaa. Sen syöminen olisi järjenvastaista ja voisi vaarantaa terveytemme. Samoin haluamme ehkä kokeilla erilaisia tervehenkisen ajanvietteen muotoja, mutta emme tekisi mitään, mikä saattaisi meidät hengenvaaraan tai sisältäisi väkivaltaa tai moraalista turmelusta. Tällainen virkistäytyminen olisi vastoin Raamatun periaatteita ja vaarantaisi fyysisen tai hengellisen terveytemme. Pysyäksemme järkevien rajojen sisäpuolella meidän kannattaa miettiä etukäteen, onko jostakin meihin vetoavasta virkistäytymismuodosta meille hyötyä vai ei (Ef. 5:10). Miten saamme sen selville?

 5. Mikä auttaa meitä saamaan selville, noudatammeko virkistäytyessämme Jumalan normeja?

⁵ Jotta virkistäytyminen hyödyttäisi meitä ja miellyttäisi Jehovaa, sen on täytettävä hänen Sanassaan asetetut normit (Ps. 86:11). Tehdessäsi virkistäytymistä koskevia valintoja voit käyttää apunasi yksinkertaista muistilistaa. Siinä on kolme kysymystä, jotka voidaan tiivistää sanoihin mitä, milloin ja ketkä. Tarkastellaanpa niitä yksi kerrallaan.

Mitä siihen sisältyy?

 6. Millainen ajanviete meidän tulee torjua ja miksi?

⁶ Ennen kuin osallistumme johonkin meitä miellyttävään ajanvietteen muotoon, voisimme kysyä itseltämme ensinnäkin: mitä siihen sisältyy? Vastausta pohtiessamme on hyvä muistaa, että ajanvietettä on pohjimmiltaan kahdenlaista. Toinen on sellaista, mistä kieltäydymme ehdottomasti; toiseen saattaisimme päättää osallistua. Mitä tuohon ensiksi mainittuun kuuluu? Tässä Saatanan hallitsemassa maailmassa suurta osaa ajanvietteestä leimaavat asiat, jotka ovat räikeästi vastoin Raamatun periaatteita tai rikkovat Jumalan lakeja (1. Joh. 5:19). Tosi kristityt kieltäytyvät määrätietoisesti kaikesta ajanvietteestä, johon sisältyy sadismia, demonismia, homoseksuaalisuutta, pornografiaa tai väkivaltaa tai jossa ihannoidaan alentavia ja moraalittomia tapoja. (1. Kor. 6:9, 10; lue Ilmestyksen 21:8.) Missä hyvänsä olemmekin, pysymme kaukana tällaisesta ajanvietteestä ja todistamme siten Jehovalle, että ”inhoamme pahaa” (Room. 12:9; 1. Joh. 1:5, 6).

 7, 8. Miten voimme arvioida ajanvietteen laatua? Valaise.

⁷ Toisaalta on myös sellaisia ajanvietteen muotoja, joissa keskeisellä sijalla eivät ole Jumalan sanassa nimenomaan kielletyt tavat. Ennen tällaiseen ajanvietteeseen osallistumista meidän tulisi varmistaa, että Jehova hyväksyy sen ja että se on sopusoinnussa Raamatun periaatteiden kanssa (Sananl. 4:10, 11). Sitten meidän on tehtävä henkilökohtainen ratkaisu, josta meille jää hyvä omantunto (Gal. 6:5; 1. Tim. 1:19). Miten voimme tehdä viisaan valinnan? Ennen jonkin uuden ruokalajin syömistä haluamme selvittää, mitkä ovat sen tärkeimmät ainesosat. Vastaavasti ennen johonkin virkistäytymismuotoon osallistumista meidän on tarpeen tutkia, mistä se koostuu (Ef. 5:17).

⁸ Saatat esimerkiksi pitää urheilusta, ja se on ymmärrettävää. Urheilu voi olla hauskaa ja jännittävää. Mutta entä jos jotkin urheilulajit vetävät sinua puoleensa sen vuoksi, että niihin sisältyy aggressiivista kilpailuhenkeä, liiallista riskinottoa, toistuvia loukkaantumisia, riehakasta juhlintaa, kansalliskiihkoa tai muita sen kaltaisia ”ainesosia”? Tutkittuasi asiaa päättelisit todennäköisesti tuollaisen urheilun olevan vastoin Jehovan ajattelutapaa ja sitä rauhan ja rakkauden sanomaa, jota saarnaamme toisille (Jes. 61:1; Gal. 5:19–21). Jos taas vapaa-ajan toiminta koostuu Jehovaa miellyttävistä ”ainesosista”, se voi olla sinulle hyödyksi ja virkistykseksi. (Gal. 5:22, 23; lue Filippiläiskirjeen 4:8.)

Milloin osallistun siihen?

 9. Mitä saamme selville pohtimalla sitä, milloin virkistäydymme?

⁹ Toiseksi meidän tulisi kysyä itseltämme: Milloin virkistäydyn? Miten paljon aikaa käytän siihen? Vastatessamme kysymykseen mitä saamme tietää paljon mieltymyksistämme – siitä, mitä pidämme hyväksyttävänä ja mitä emme. Vastauksemme kysymykseen milloin taas osoittaa, mikä on meille tärkeää ja mikä toisarvoista. Miten sitten voimme päätellä, onko ajanviete elämässämme oikealla sijalla?

10, 11. Miten Matteuksen 6:33 auttaa meitä ratkaisemaan, miten paljon aikaa virkistäytymiseen olisi viisasta käyttää?

¹⁰ Jeesus Kristus sanoi: ”Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi ja koko mielestäsi ja koko voimastasi.” (Mark. 12:30.) Rakkautemme Jehovaan on siis elämässämme ensi sijalla. Ilmaisemme tämän noudattamalla Jeesuksen kehotusta: ”Etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (Matt. 6:33.) Millä tavoin nämä sanat voivat auttaa meitä selvittämään, miten tärkeää virkistäytyminen on meille ja miten paljon aikaa siihen olisi viisasta käyttää?

¹¹ Pane merkille, että Jeesus kehotti meitä ”etsimään jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa”. Hän ei käskenyt etsimään vain Jumalan valtakuntaa. Jeesus selvästikin tiesi, että meidän olisi huolehdittava monista muistakin asioista kuin Valtakunnasta. Tarvitsemme asunnon, ruokaa, vaatteita, peruskoulutuksen, työpaikan, virkistäytymistä ja niin edelleen. Mutta kaikista niistä seikoista, joita ”etsimme”, ensi sijalla on vain yksi: Valtakunnan edut. (1. Kor. 7:29–31.) Tämän perustavaa laatua olevan totuuden tulisi saada meidät pitämään virkistäytyminen ja muut toisarvoiset toimet sellaisella paikalla, etteivät ne häiritse tärkeintä tehtäväämme – Valtakunnan eduista huolehtimista. Jos pysymme näissä rajoissa, virkistäytyminen voi olla meille hyödyksi.

12. Miten Luukkaan 14:28:ssa olevaa periaatetta voidaan soveltaa virkistäytymiseen?

¹² Virkistäytymiseen käytettävän ajan suhteen on siis hyvä etukäteen laskea kustannukset (Luuk. 14:28). Meidän on selvitettävä, miten paljon aikaamme johonkin vapaa-ajan toimintaan kuluu. Seuraavaksi on ratkaistava, minkä arvoista aikamme on. Jos virkistäytymismuoto vaatii laiminlyömään jotakin tärkeää, esimerkiksi henkilökohtaista Raamatun tutkimista, perheen yhteistä palvontaa, kristillisiä kokouksia tai Valtakunnan saarnaamista, se ei ole hintansa arvoista (Mark. 8:36). Mutta jos virkistäytyminen antaa meille voimia pystyäksemme edelleen etsimään Valtakunnan etuja, siihen kannattaa silloin tällöin käyttää aikaa.

Ketkä ovat tovereitani?

13. Miksi meidän tulisi miettiä huolellisesti, keiden kanssa virkistäydymme?

¹³ Kolmanneksi meidän olisi hyvä kysyä itseltämme: keiden kanssa haluan viettää vapaa-aikaani? Tätä virkistäytymiseen liittyvää seikkaa on tärkeää miettiä. Minkä vuoksi? Koska toverit vaikuttavat suuresti virkistäytymisen laatuun. Samoin kuin aterian syöminen on yleensä miellyttävämpää hyvien ystävien parissa, virkistäytyminenkin on usein nautittavampaa hyvässä seurassa. Siksi monet meistä – varsinkin nuoret – ymmärrettävästikin virkistäytyvät mielellään toisten kanssa. Jotta vapaa-aikamme koituisi varmasti hyödyksemme, meidän on viisasta päättää etukäteen, millaisia ihmisiä valitsemme tovereiksemme ja millaisia kartamme. (2. Aik. 19:2; lue Sananlaskujen 13:20; Jaak. 4:4.)

14, 15. a) Millaista esimerkkiä Jeesus näytti oikeanlaisten ystävien valinnasta? b) Mitä meidän tulisi ystäviä valitessamme miettiä?

¹⁴ Seuran valinnassa Jeesuksen esimerkki on suureksi avuksi. Jeesus on rakastanut ihmisiä luomisesta lähtien (Sananl. 8:31). Maan päällä ollessaan hän osoitti rakkautta ja kunnioitusta kaikenlaisia ihmisiä kohtaan (Matt. 15:29–37). Jeesus kuitenkin tiesi, että on eri asia olla ystävällinen jollekulle kuin olla hänen läheinen ystävänsä. Vaikka Jeesus ilmaisi ystävällisyyttä ihmisiä kohtaan yleensä, hän oli vain niiden läheinen ystävä, jotka täyttivät tietyt vaatimukset. Hän sanoi 11 uskolliselle apostolilleen: ”Te olette minun ystäviäni, jos teette, mitä minä käsken teitä tekemään.” (Joh. 15:14; ks. myös Joh. 13:27, 30.) Jeesus otti läheisiksi ystävikseen ainoastaan niitä, jotka seurasivat häntä ja palvelivat Jehovaa.

¹⁵ Kun siis pohdit, pitäisikö sinun valita joku ihminen läheiseksi ystäväksesi vai ei, sinun on viisasta pitää mielessä edellä olevat Jeesuksen sanat. Mieti seuraavia kysymyksiä: Osoittaako tämä ihminen sanoillaan ja teoillaan, että hän tottelee Jehovan ja Jeesuksen käskyjä? Onko hänellä samat Raamattuun perustuvat arvot ja moraalinormit kuin minulla? Kannustaako hänen seuransa minua panemaan ensi sijalle elämässäni Valtakunnan ja olemaan Jehovan uskollinen palvelija? Jos voit epäröimättä antaa näihin kysymyksiin myöntävän vastauksen, olet löytänyt hyvän toverin, jonka kanssa voit nauttia vapaa-ajan toiminnasta. (Lue psalmi 119:63; 2. Kor. 6:14; 2. Tim. 2:22.)

Läpäiseekö ajanvietteemme kokeen?

16. Mitä meidän on tarpeen pohtia ajanvietteemme suhteen?

¹⁶ Olemme lyhyesti tarkastelleet kolmea ajanvietteen piirrettä: laatua, määrää ja seuraa. Jotta virkistäytymisemme olisi meille hyödyksi, sen on oltava tarkoin Raamatun normien mukaista kussakin näistä piirteistä. Ennen johonkin virkistäytymismuotoon osallistumista meidän on siis pantava se kokeeseen. Laadun voimme selvittää kysymällä: Mitä tuohon virkistäytymiseen sisältyy? Onko se tervehenkistä vai turmeltunutta? (Sananl. 4:20–27.) Määrää koskevia kysymyksiä ovat: Miten paljon aikaa käytän siihen? Onko tuo määrä sopiva vai ei? (1. Tim. 4:8.) Ja seuran suhteen meidän on tarpeen pohtia: Keiden kanssa vietän aikaani? Ovatko he minulle hyvää vai huonoa seuraa? (Saarn. 9:18; 1. Kor. 15:33.)

17, 18. a) Miten voimme koetella, onko ajanvietteemme Raamatun normien mukaista? b) Miten olet päättänyt toimia ajanvietteen valinnan suhteen?

¹⁷ Mikäli jokin ajanvietteen muoto ei näissä kolmessa piirteessä täytä Raamattuun perustuvia normeja, se ei läpäise koetta. Jos toisaalta varmistamme, että vapaa-ajan toimemme ovat Raamatun normien mukaisia kaikissa noissa piirteissä, virkistäytymisemme tuo kunniaa Jehovalle ja hyödyttää meitä (Ps. 119:33–35).

¹⁸ Pyrkikäämme siis virkistäytyessämme tekemään oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikeassa seurassa. Me kaikki haluamme varmasti sydämestämme noudattaa Raamatun neuvoa: ”Syöttepä tai juotte tai teette mitä muuta tahansa, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi.” (1. Kor. 10:31.)

[Alaviite]

Osaatko selittää?

Miten seuraavissa kohdissa olevat periaatteet soveltuvat virkistäytymiseen:

• Filippiläisille 4:8

• Matteus 6:33

• Sananlaskut 13:20?

[Kaavio s. 9]

(Ks. painettu julkaisu)

✔Mitä

[Kaavio s. 10]

(Ks. painettu julkaisu)

✔Milloin

[Kaavio s. 12]

(Ks. painettu julkaisu)

✔Ketkä

[Kuva s. 10]

Miten voimme noudattaa Jeesuksen esimerkkiä ystävien ja ajanvietteen valinnassa?