Danmarkip atassuteqaataa nutaaq
DANMARKIMI ITERITSI!-P ILANNGUTASSIORTUANIT
DANMARKIP nunaata assinga qiviallatsiaannarneratigut allamiut paasisinnaavaat sooq danskit umiartortartutut ikaartarfiliortartutullu qangali ilisimaneqarnersut. Kunngeqarfik 483-inik qeqertaqarpoq ataatsimillu qeqertaasaqarluni. Angalaniaraanni imaq ikaartariaqarpoq.
Vikingillumi umiartullaqqissunik umiarsualiorneq ilikkarsimavaat. Ikaartarnerillu aaqqissugaajartoruusaarsimapput, ukiullu ingerlaneranni Danmarkip sineriaani illoqarfiit tamangajammik qeqertanut kangerlunnullu qanittunut ataatsimik arlalinnilluunniit ikaartaateqarsimapput.
Storebælt ikaarlugu — qanoq?
Soorunami umiartorneq aarlerinartoqartuaannarsimavoq. Aamma taamaappoq ikerasammi, Storebæltimi, Danmarkip qeqertaasa annerit marluk, Sjællandip Fynillu, akornanni.
Danmarkip kitaaniit Sjællandimut illoqarfiit pingaarnersaanut ingerlaqqinniaraanni — aap, allatigoorfissaqanngilaq. Storebælt ikaartariaqarpoq. Umiarsuit tingerlaataannallit nalaanni anorip saqinissaa sikuernissaaluunniit ullorpassuarni utaqqineqarsinnaavoq. Ilaanni 1500-kkunni ukiumi angalaqatigiit kunngikkormiut ikerasaap qeqqani qeqertannguami Sprogømi oqquiffissarsiortariaqarsimapput ullorpassuillu tassaniissimallutik.
Paasinarpoq sooq tassani ikaartarfiliornissaq ukiorpassuarni takorloorneqartarsimammat. Taamali takitigisumik ikaartarfiliortoqarsinnaava? Fynimiimmi Sjællandimut, Sprogø aqqusaarlugu, minnerpaamik 18 kilometeritut takitigisariaqarpoq. Danmarkimi sila nalinginnaatillugu isiinnarmik takusinnaasamit ungasinneruvoq. San Franciscomi Golden Gate Bridge tusaamasaasoq 3 kilometeriinnaavoq.
Pilersaarusiortut niaqorluuterpassui
Ikaartarfiliornissaq pillugu oqallinneq siulleq inatsisartuni 1858-imili pisimavoq. Taamanerniilli naalakkersuisut pilersaarusiortartullu apeqqutit makku eqqarsaatigilersimavaat: Ikaartarfiliortoqassava sullorsualiortoqassalluniluunniit? Qimutsuitsunut biilinulluunniit sananeqassava, taakkununngaluunniit tamanut? Eqqarsaalluunniit puiorneqaannassava ikaartaatillu atuinnarlugit?
Naatsorsuutit tuusintilikkuutaat naammassineqarsimapput. Oqaatsit millionillit oqaatigineqarsimapput allanneqarsimallutillu. Oqaatsit „Storebælt pillugu oqallinneq“ oqariartaasinngorsimavoq oqallinnernut naassaanngitsunut tamanut atorneqarsinnaasut. Kiisamili 1987-imi isumaqatigiittoqarpoq. Qimutsuitsunut aamma biilinut sananeqassaaq. Ikaartarfiillu marluussapput sullorsuarlu ataaseq, 18 kilometeriussalluni tamaallu Storebæltimi atassuteqaammik taaneqassalluni.
Ikaartarfik Killeq
Atassuteqaat siulleq Fynimit — nunani allani H. C. Andersenip inunngorfianit ilisimaneqarnerusumit — aallaaveqassaaq Sprogømullu 6 kilometeriussalluni. Biilinut qimutsuitsunullu ikaartarfiussaaq betoniulluni saviminertalik. Ikaartarfik Killeq januaarimi 1994-imi naammassivoq Europamilu biilinut qimutsuitsunullu ikaartarfinnit takinersaalluni. Teknikkip tungaatigut ikaartarfik „pukkitsuuvoq“, immalli qaavaniit 18 meterinit qangatavoq.
Ikaartarfik takisooq toqqissoq immikkoortunik 110 meteritut takissusilinnik betoninik portusuunik ikorfersimasunik katitigaavoq. Ikaartarfiup immikkoortui tamarmik nunami kuineqarput imaanukaanneqarlutillu. Tamatumunnga atorneqarpoq silarsuarmi puttasuliami amoortaatit annersaat, angallaterujussuaq (90 meteritut takitigisoq) aterissaartoq tassa „Svanen“ (Qussuk). Amoortaatip taassuma 7000 tonsitut oqimaatsigisut kivissinnaavai avalaallugillu; biilinut ikaartaassuarmit, biilinik 1000-inik useqartumit, oqimaannerusoq!
Soorunami qeqertannguamut Sprogømut naaralaartitsivilimmut qimutsuitsut aqqutaat sanileriit marluk biilillu aqqutaat sanileriit sisamat sanassallugit naammanngilaq. Sprogømiit atassuteqaat aqqutit marluk atorlugit ingerlaqqissaaq: Biilinut aqqutissamik portusuumik, kusanartumik, nivingasumik ikaartarfiliortoqassaaq, qimutsuitsulli aqqassapput immallu naqqani sullorsuakkut ingerlassallutik.
Sullorsuaq marloqiusaq
Suliap immikkoortuata aappaa, qimutsuitsunut sullorsuaq marloqiusaq, immini suliarujussuuvoq. Ruujorinik immikkoortunik marlunnik, tamarmik 8 meterisut diameterilinnik, sanaajuvoq, marrartigut, kalkitigut kiviorarsimasutigullu allatigut sulluliortoqarpoq 7,4 kilometeritut takitigisumik. Aallartinneqarmat sukumiisumik ilisimaneqanngilaq qilleriffissaq qanoq aqitsiginersoq manngertiginersorluunniit. Tamanna kingusinnerusukkut paasinarsivoq.
Sullorsuit taakku sanileriit marluk immap naqqani 10 meteriniit 40 meterinut (immap naqqata qanoq ittuunera apeqqutaalluni) ititigisumiipput, itinerpaaffiani immap qaavaniit 75 meterisut ititigaluni. Maskiinarujussuit sulluliuutit tamarmik 200 meterisut takissuseqarput. Immikkoortoq ataaseq qillerneqareeraangat betoninik qaarujuttunik immikkut tamarmik 8 tonsingajannik oqimaassusilinnik ilulequtserneqartarpoq.
Qillerinerit illugiillutik ataatsikkut aallartinneqarnerat eqqarsaatigalugu torrallaaneruvoq maskiinat qeqqani naapimmata centimeterinik sisamaannarnik nikingallutik. 15. oktobari 1994-imi qilanaarineqarsimasutut dronningip ernera Joachim killerutip aappaanniit aappaanut ikaarpoq. Sprogømiit Storebæltip qeqqaniit ruujorit naammassisat kangimut sammipput Sjællandillu sineriaani Halsskovimi nuillutik. 1997-illu qeqqaniit qimutsuitsut ingerlaarfigiuarsimavaat.
Ajornartorsiutit
Qillerineq ingerlallualereersoq sullorsualiortut tamarmik aarleqqutigisartagaannik pisoqarpoq: Imeq isaalerpoq. Qillerisartut annaqqarluinnarput, ruujorilli marluk taakkua uligussaalluinnarput atortorpassuillu annaaneqarlutik. Qanoq pisoqarsimava? Immap naqqani imartaq ilisimaneqanngitsoq maskiinat naammattoorsimavaat. Soorunami misigisap amiilaarnartup tamatuma suliaq tamaat kinguaattoortippaa, taamatut pisoqaqqinnginnissaa siunertaralugu periaatsit nutaat atorneqalerput.
Taava ullut ilaanni qaartoornertut ittumik ikuallattoqalerpoq, sukkasoorujussuarmik ruujorit putsumik ulikkaarput. „Pinocchiop qinnganiluunniit takusinnaasimassanngikkaluarpaa, pujoq taama ussitsigaaq,“ formandit ilaat oqarpoq. Ikuallaffik inuerutitinneqarpoq, inneq qaminneqarluni suliarlu unitsinneqarluni ikuallannermut pissutaasup paasineqarnissaata tungaanut — tassaasimavoq hydraulikkimut uulia kissappallaarsimasoq. Innermik imarmillu misigisat kingorna sullorsuaq Danmarkimi sanaartornerit ajutoorfiunersaannik taaneqarmat paasinarpoq.
Ikaartarfik nivingasoq
Suliap kusanartumik naammassissutaa tassaatinneqarpoq 6,8 kilometeritut takitigisoq Ikaartarfik Kangilleq — biilinut ikaartarfik nivingasoq kusanartoq qaarajuttoq. Nivingaannarfia 1,6 kilometerinit takinerulluni umiarsuillu ataaqquffissaat 67 meteritut portutigaluni silarsuarmi ikaartarfiit nivingasut annersaasa ilagaat. Immap qulaatigut portusuujusariaqarpoq Storebælt silarsuarmi umiartorfiunerpaat ilagimmassuk umiarsuillu portusoorpassuit aqqutigisarmassuk.
Ikaartarfiup napasuliarujussui (pylonit) marluk 254 meteritut portutigipput taamaalillutillu Danmarkimi portunersaallutik. Assersuutigalugu New Yorkimi kiffaanngissutip guutiutitaa arnaq toqqaveqarani 47 meteriinnaavoq. Soorunami betonpolynit portusoorujussuit immap naqqani qajannaatsuusariaqarput. Ujararujussuarnik ivertitsisoqarpoq, taava karserujussuit tunngavissatut kivisinneqarlutik, napasuliamut ataatsimut ataaseq. Karsit kivisitat betoniupput naqqani 78 meteritut takitigalutik 35 meteritullu silitsigalutik 19 meteritullu portutigalutik 32.000 tonsinillu oqimaatsigalutik. Qajannaatsuupput.
Napasuliat betoniusut karsit kivisitat qaavinut kuineqarnerinut kuitsiviit immikkut ittut atorneqarput — immikkuutaarlugu qummut nuuttagaq, 4 meterikkuutaarlugu. Illuinnartut atsigisoq kuineqareeraangat kuitsivik qummut nuunneqartarpoq, nutaamillu kuisisoqartarluni. Qaleriinnik 58-eriarluni kuisisoqarpoq.
Ikaartarfiup tupinnaqutaasa ilagaat kabelersuit nivinngaffii. Ikaartarfiup Kangilliup kabelii qilertanik 169-inik qipineqarput, tamarmik immikkut vaajarinik 127-nik 5 millimeteriusunik sanaajusunik. Kabelit silittorsuit qanoq ilillugit ikaartarfiup napasuliaannut amoorneqarpat? Amoorneqanngillat. Tassani qissineqarput vaajarikkuutaarlugit. Qamutit immikkut ittut atorlugit vaajarit toqqavimmiit ikaartarfiup napasuliaata qaavanut, illua-tungaanut, napasuliaata aappaata qaavanut naggataatigullu illua-tungaani toqqavianut ingerlanneqarput. Qamutit ingerlanerisa tamaasa kabeli silissilaartarpoq. Ukioq ataaseq qaangiuttoq qamutillu 20.000-eriarlutik ingerlareersut kabelit naammassipput.
Atoqqaarfissiortinnera
Juunimi 1998-imi kiisami Storebæltimi atassuteqaatip immikkoortui tamarmik naammassipput. Inuiaqatigiinnut mikisunut suliaq taama angitigisoq akisutigisorlu Danmarkimi innuttaasunit tamanit pissangagineqarluni malinnaaffigineqarsimavoq. Taamaattumik atoqqaarfissiortinneqarnera inuiattut nalliuttorsiutigineqarpoq.
Ikaartarfiit biilinut ammarneqartinnagit ullualunni pisuinnarnut sikkilertunullu atortinneqarput. Ullormi seqinnarimmi juunimi inuit 250.000-it — pisuinnaat, skateboardertut, rulleskøjtertut, sikkilertut marluuttarissamillu sikkilertut — ’illoqarfik atoqqaarfissiortitsivik’ pølserniartarfilik, tammajuitsussaarniarfilik tupernilu nipilertoqarfilik aqqusaarpaat. Misigeqqinngisaannagassaminnik misigisaqarput: Ikaartarfimmi nikorfaneq pisunnerluunniit imaanut sinerissamullu isikkivik nuannaarutigalugu.
Pisortatigut atoqqaarfissiortinneqarnerani dronning Margrethe oqalugiaammini oqarpoq oqaaseq „ikaartarfiliortartoq“ sivisuumik tusarnernerpaat ilaattut oqaasiusimasoq; naluneqanngitsutut oqaaseq arlariinnik isumaqarpoq. Ikaartarfik timmisartunik sorsuutinik tulleriissaarsimasunik ilassineqarpoq. Nipilersuusiaq nutaaq „brokantate“ nipilersuutigineqarpoq, nipaanullu ilaatinneqarluni umiarsuup Storebæltimi ikaartaatip pujortumi siggartaataa; nipilersortartut aqutsisuata ajaappiani TV-mut assiliisunut isaammagu, asseq imaani ikaartaammi kilometerialuit ungasitsigisumi takuneqarpoq, siggartarlunilu.
Taarsimmat ikaartaatitoqqat ikaartarfiup ataani katersuupput nungukkiartortuniillu naggataamik siggartartoqarluni.
Atassuteqaatip pingaaruteqarnera
Pilersaarusiortut sulisullu tusindilippassuit sulerulunnerat qanoq kinguneqarpa? Aap, Danmark nutaavimmik takornarianut ussassaaruteqalerpoq, ikaartarfiimmi nunamiit immamiillu alutornartorujussuupput. Ikaartarfikkut ima takitigisukkut nuui ataatsikkut qaqutiguinnaq takuneqarsinnaasukkut ingerlaneq bilertunut misigisaqarnartuuvoq. Soorunami aamma angalaneq sivikillivoq. Ikaartaammik nalunaaquttap-akunnera ataasiusarpoq tassungalu ilannguttariaqarluni utaqqineq, maannali qimutsuitsut minutsit arfineq-marluk atorlugit ikaartalerput.
Atassuteqaalli inuiaqatigiinni pissutsinik allannguivoq. Maanna danskit ikinngutitik tikeraarniarlugit, niuernermut atatillugu aliikkusersuinerilluunniit ujartorlugit Storebælt ikaarnerusalerpaat. Inuussitissarsiornermut inissaqarnermullu tunngasut ineriartornerat sunnerneqarput, maanna suliffeqarsinnaapput Storebæltillu illua-tungaani najugaqarlutik. Nioqqutissallu siornatigornit sukkanerujussuarmik angallanneqarsinnaalerput.
Aammattaarli annaasaqarpoq. Ikaartaatit ukiuni hundredelikkuutaani atorneqarsimapput. Amerlasuut angalanerminni ikaartaammi uninngalaarneq nuannarisimavaat. „Ikaartaatit maqaasissavakka,“ niuertoq oqarpoq. „Imaq umiarsuillu pissanganartortaqarput. Umiarsuup qaavani nutsakka anorisiortillugit nuannaraara.“ Taamaakkaluaq qularutissaanngilaq atassuteqaatip nutaap Danmarkimi qeqertat ataqatigiinnerulersissagai — Europallu nunavittaaniit Europap Avannaanut angalaneq oqinnerulissalluni. (gE 8/2 99)
[Qupp. 25-mi nunap assingi]
(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)
DANMARK
FYN
SJÆLLAND
FYN
IKAARTARFIK KILLEQ
SPROGØ
SULLORSUAQ
IKAARTARFIK NIVINGASOQ
SJÆLLAND
QIMUTSUITSUT AQQUTAAT
BIILIT AQQUTAAT
[Qupp. 26-mi assiliartaq]
Unnuk siulleq — ikaartarfik nivingasoq ammavoq
[Suminngaanneernera]
Nordfoto, Liselotte Sabroe