Yumba Onthumbi mu Siovaa Tyina Ovipuka Viamaleme

1-2. (a) Ovipuka patyi ova Sundaa wokwakondele ko Selusalei vakondyele navio noonthwe hono tuli nokukondya navio? (b) Popia-po kapii evi ova Sundaa vakondyele navio. (Tala okakasa kati “Pononthiki Mboo Aseu na Sakaliya na Esitala.”)

PAMWE ulinga otyiho tyina usoka komutwe? Vamwe valinga otyiho mokonda vapolwa movilinga pahe kavetyiete oñgeni mavatekula eumbo. Vamwe valinga otyiho no veumbo liava mokonda ovatumini motyilongo veli vala nokulilwisa, hamwe omokonda motyilongo Onombangi veyelwe pahe nokwivisa tyipwiliswa. Okuti povipuka ovio twapopia una etyi uli nokukondya natyo? Ine una etyi uli nokukondya natyo, matyikukwatesako okutala oñgeni Siovaa akwatesileko ova Isilayeli kohale etyi vakondyele novitateka ngoovio.

² Monthiki ova Sundaa vokwali ko Mbambilonia vatilwe vena okukondoka ko Selusalei, vesukisile umwe okuyumba onthumbi mu Huku, mokonda vamwe ankho ko Selusalei kavekwii-ale nawa, ngwe mo Mbambilonia ankho vekahi nawa, vena tyavo. Etyi vehika mo Selusalei, kapakalele-ale ehimbwe ovipuka avileme, atyiti onombongo kambumoneka, ovatumini avahimbika vala okulilwisa, avahimbika okuyalwa no vovilongo ovikwavo. Vamwe tyevelemenene okulipaka motyilinga tyokupindula-po ondywo ya Siovaa. Menima lyo 520 Pweetyi Kilisitu Eheneye, Siovaa atumu ovauli vevali ovo Aseu na Sakaliya vakwateseko ovanthu vae vakale vali nombili movilinga viae. (Ase. 1:1; Sak. 1:1) Ngeetyi matulilongesa monthele ei, ovauli ovo vetyivilile umwe okupameka ovanthu avesuku vali novilinga vya Huku. Etyi pakala omanima ekehika 50, ova Sundaa ovo vokwakondokele ko Selusalei avasoyo vali. Esitala wali omuhoneki omunongo Wovitumino, atunduko ko Mbambilonia eya ko Selusalei apameke ovanthu va Huku vapake komutwe efendelo liotyotyili. — Esit. 7:1, 6.

 3. Omapulo patyi matukumbulula monthele ei? (Omihe 22:19)

³ Ine etyi tyapopile ovo Aseu na Sakaliya tyakwatesileko ovanthu va Huku kohale avayumbu apeho onthumbi mu Siovaa pweetyi veyelwe, noonthwe hono tyipondola okutukwatesako tuyumbe apeho onthumbi mu Siovaa na tyina umwe ovipuka viamaleme. (Tanga Omihe 22:19.) Pokulilongesa etyi Huku atumine ovo Aseu na Sakaliya, neetyi tyalingile Esitala, matukumbulula omapulo aa: Ovanthu vokwakondokele ko Selusalei vakalele ñgeni etyi ovipuka vialema? Oityi tyahandela onthwe tulipake vala mokulinga etyi Siovaa ahanda tyina ovipuka viamaleme? Oñgeni matupameka onthumbi yetu mu Siovaa putyina ovipuka viamaleme?

4-5. Oityi tyatepululile ombili ova Sundaa vali nayo pokutunga ondywo ya Huku?

⁴ Etyi ova Sundaa vehika mo Selusalei, avakala novilinga ovinyingi. Vati vala hikee avapitula-po omutala wovilikutila wa Siovaa, avatungu elisesu liondywo ya Siovaa. (Esit. 3:1-3, 10) Mahi ombili oyo vali nayo ponthyimbi, kayasetele-ale aitepuluka. Omokonda yatyi? Omokonda vali novilinga ovinyingi, ovo kokutunga ondywo ya Huku, ovo kokutunga omaumbo avo mwene, no kokulima, ovo kokuundapa vatekule onombunga mbavo momaumbo. (Esit. 2:68, 70) Otyo tupu veyelwe nonondyale mbahanda okutalameka otyilinga tya Huku. — Esit. 4:1-5.

⁵ Ova Sundaa ovo tupu ovipuka vievelemenene umwe kombanda yonombongo mbahamoneka, novatumini velilwisa vala. Pomuvo opo ankho vatuminwa nova Pelesa. Etyi Ohamba yo Pelesa Silu anyima menima 530 Pweetyi Kilisitu Eheneye, ou wokwemupinga kovipundi, Cambises, atyindi oko ovita viae akalwise o Isitu. Mokutala ovita ovio pokwenda no ko Isitu viaitile kova Isilayeli okulia, nomaande, nonondyakulilo, okuyawisa vali komulemo venao-ale. Etyi pahe kovipundi kweya Ndaliu I, omanima o tete atumina apakala vala onkhuha onene novatumini ovakwavo. Ovipuka ovio vialemenene umwe unene ova Sundaa vokwakondokele ko Selusalei. Atyivelingisa otyiho tyokutekula onombunga mbavo momaumbo, kombanda yovipuka vialema vala. Ova Sundaa vamwe avati nkhele hahe okutalama vala kokumbindula-po ondywo ya Siovaa. — Ase. 1:2.

 6. Omu mutyipopila Sakaliya 4:6, 7, ovitateka patyi ovikwavo ova Sundaa vali navio, oityi Sakaliya evetolelele?

⁶ Tanga Sakaliya 4:6, 7. Ova Sundaa mwene ankho valemenwa-le mokonda yonombongo mbahamoneka novatumini veli nokulwa, pahe akuyawisa vali okuyalwa novanthu vovilongo ovikwavo. Menima lyo 522 Pweetyi Kilisitu Eheneye, onondyale mbavo avetyivili umwe okutalameka otyilinga tyokupindula-po ondywo ya Siovaa. Mahi Sakaliya apopila ova Sundaa okuti, Siovaa mevepe omphepo yae ine ononkhono ononene, ivehondovole atyiho tyahanda okuvetyika. Menima lyo 520 Pweetyi Kilisitu Eheneye, Ohamba Ndaliu aipolo-ko otyitumino otyo tyokwailikile otyilinga tyokupindula-po ondywo ya Huku, nkhele aipe ova Sundaa onombongo, aipopila ovatumini vovilongo vielihula no Selusalei vakwatesako otyilinga otyo. — Esit. 6:1, 6-10.

 7. Etyi ova Sundaa velipaka vala mokulinga etyi Huku ahanda oviwa patyi vamwene?

⁷ Siovaa wapopilile ovo Aseu na Sakaliya, vapopile ovanthu vae okuti mevekwatesako ine navo vapaka komutwe otyilinga tyokupindula-po ondywo yae. (Ase. 1:8, 13, 14; Sak. 1:3, 16) Ova Sundaa avapewa umwe ondundo novauli ovo, menima lyo 520 Pweetyi Kilisitu Eheneye, avahimbika vali otyilinga tyokupindula-po ondywo ya Huku. Kapakalele-ale omanima etano ondywo aipu. Mokonda ova Sundaa vapakele umwe komutwe okulinga etyi Huku ahanda naapa ovipuka vialema, Huku evekwatesako vamone etyi mavaundapa natyo, neetyi mavatekula natyo vo momaumbo avo, no moupanga wavo nae. Pahe avetyivili umwe okufenda Siovaa nehambu. — Esit. 6:14-16, 22.

 8. Oñgeni onondaka mbuli mu Aseu 2:4, mbutukwatesako okulipaka mweetyi Huku ahanda? (Tala okatoi.)

⁸ Tyina ononkhumbi ononene mbufwenako, matyisukisa vali unene okuhinangela okuti tuna okutavela otyilinga twatumwa, tyokwivisa. (Malu. 13:10) Mahi pamwe tyipondola okutupwiya okulipaka movilinga ovio, putyina onombongo mbahamoneka, na tyina tuyelwe pokwivisa. Oityi matyitukwatesako atupake komutwe ovilinga vya Huku? Okunoñgonoka okuti, “Siovaa womambamba ovita”b una onthwe. Ngwe metukwatesako ine apeho tupaka komutwe ovilinga viae, vietu avikala konyima. Ine otyo tulinga otyo, natyike matyitulisa owoma. — Tanga Aseu 2:4.

9-10. Oityi ovo Olg nomukai wae vamwene tyilekesa okuti onondaka mba Sesusi mbuli Mateusi 6:33, mbuyumbwa onthumbi?

⁹ Tala etyi tyalingile ovo Oleg nomukai wae Irina.c Aveho vevali ovakokoli-ndyila. Nthiki imwe etyi vailuka potyilongo tyavo avaende mewaneno ekwavo mwesukisa ovaivisi, pakala vala katutu ovipuka motyilongo tyavo avileme, onombongo ambuhamoneka, noniñgoso valinga aitoko. Namphila vakalele umwe enima tyehena-ale ovilinga vitiwa ovievi, mahi vetyimwene okuti Siovaa molwembia lwae uli nokuvekwatesako, ya pamwe vakwatesilweko umwe na vakwavo mewaneno. Oityi valingile etyi ovipuka vialema? Oleg, po tete tyemutokotesile umwe omutwe, mahi pahe wati: “Okulipaka movilinga viokwivisa tyetukwatesileko okusoka vala kweetyi tyesukisa vali tuna okulinga.” Momuvo ovo Oleg nomukai wae vaovola ovilinga, kavayekele-po okulipaka movilinga viokwivisa.

¹⁰ Nthiki imwe, vaile movilinga viokwivisa, tyina veya meumbo umwe eveti pena epanga liavo woveetelele onosaku onombali mbuna ovikulia, mahi oku atunda okokule, paendwa onokilometu mbukehika po 160. Oleg wati: “Onthiki ina, atutyimono vali okuti Siovaa ketuyeke-ale, na vakwetu mewaneno kavetuyeke-ale. Onthwe twayumba-ko umwe onthumbi, tyutyii okuti Siovaa kalimbwa-le vana vemuundapela, ovipuka ngavilema-lema umwe tyina tutala ngoti tutupu-ale etyi matulingi.” — Mat. 6:33.

11. Oityi matumono ine tulipaka mokulinga etyi Huku ahanda?

¹¹ Siovaa wahanda tulipake motyilinga tyihupisa ovanthu, otyilinga tyokulongesa ovanthu valinge ovalongwa. Ngeetyi twapopia-le mopalangalafu ya 7, Aseu wapele ondundo ovanthu va Siovaa vahimbike vali okulinga ovilinga vikola vya Huku, okuhimbika vali okutunga elisesu liondywo ya Huku. Siovaa watile ine otyo valinga otyo, ‘mevepa-apa oviwa.’ (Ase. 2:18, 19) Noonthwe tuyumbei-ko onthumbi, Siovaa metwavela oviwa ine tulikwatesila atupake komutwe otyilinga etwavela.

12. Omokonda yatyi Esitala na vakwavo vatundile navo ko Mbambilonia, vesukisilile okupameka onthumbi yavo?

¹² Menima lyo 468 Pweetyi Kilisitu Eheneye, atyiti na Esitala nova Sundaa ovakwavo vali, avatundu ko Mbambilonia avaende ko Selusalei. Pala ovo Esitala velipake mondyila omo, vesukisile umwe okuyumba onthumbi mu Huku. Vakwatele mondyila imwe ilingisa otyiho, ngwe vatyindile oolu onyingi nopalata ovanthu vaava, ikevekwatesako pokutunga ondywo ya Huku. Otyo pahe ankho tyilingisa umwe vali unene otyiho mokonda yovifwanga mondyila omo. (Esit. 7:12-16; 8:31) Etyi vehika mo Selusalei, vakati ñgaa namo mulingisa vala otyiho. Ovanthu vakala mepunda-umbo kavehi, ovimato viatyo ñgeno vipindulwa-po, nomapito atyo o konombundi ñgeno aviukiswa. Oityi tulilongesila ku Esitala tyiyemba kokupameka onthumbi yetu mu Siovaa?

13. Oñgeni Esitala apamekele onthumbi yae mu Siovaa? (Tala okatoi.)

¹³ Esitala watalele oñgeni Siovaa akwatesako ovanthu vae tyina ovipuka viamaleme. Menima lyo 484 Pweetyi Kilisitu Eheneye, mokutala Esitala wali ko Mbambilonia pweetyi Ohamba Asuwelu yapakele-ko otyitumino tyokwiipa ova Sundaa vakala movilongo aviho vituminwa no Pelesa. (Site. 3:7, 13-15) Esitala watile umwe hamwe kamahupu! Ova Sundaa momapunda-umbo atyo aeho “avakala tyihali” tyilila vala, okwiita ku Siovaa evekwateseko. (Site. 4:3) Pahe soka oñgeni Esitala nova Sundaa ovakwavo vakalele etyi vakati ñgaa etyi onondyale mbavo mbevehandelele mwene pahe ombo mbetyilingwa! (Site. 9:1, 2) Kotyipuka oko Esitala amwene walongokelele-ko, atyimukwatesako okuyumba vali onthumbi mounongo wa Siovaa wokuyovola ovanthu vae.d

14. Oityi Anasitasia anoñgonokele etyi akwatesiwako na Siovaa pweetyi ovipuka vialema?

¹⁴ Tyina ovipuka viamaleme Siovaa etukwatesako, onthumbi yetu mwe ipama vali. Tala tyimwe tyalingile umwe utiwa o Anastasia ukala ko Europa. Etyi vana aundapa navo vemuti noove una umwe okulipaka mopulitika, movilinga viatyo omo atundu-mo. Anastasia wati: “Nkhele nali hinetyikale tyehena onombongo ngo pononthiki pana.” Mahi wati: “Etyi otyipuka otyo netyipakula ku Siovaa, anthekula umwe nawa noñgaa ine movilinga ndyili ndyitunda-mo katyindingisa-le otyiho, ine Tate yange wo keulu wanthekula hono na muhuka manthekula.”

15. Oityi tyakwatesileko Esitala okuyumba apeho onthumbi mu Siovaa? (Esitala 7:27, 28)

¹⁵ Esitala welimonene-ko okuti okuvoko kwa Siovaa kunae. Okusoka kweetyi Siovaa alingaile pomivo vialema, tyakwatesileko umwe Esitala ayumbu vali onthumbi mwe. Nkhele tala vala onondaka apopia, wati: “Okuvoko kwa Siovaa, Huku yange kwali naame.” (Tanga Esitala 7:27, 28.) Esitala wapalaika onondaka ombo tyikehika pepandu. — Esit. 7:6, 9; 8:18, 22, 31.

16. Opi onthwe matumonena vali okuvoko kwa Siovaa kutukwatesako? (Tala olutalatu.)

¹⁶ Siovaa upondola okutukwatesako tyina tuna otyitateka tyimwe tuli nokulwa natyo. Nkhele tala vala etyi tupondola okulinga tumone okuvoko kwa Siovaa kutukwatesako. Tyina tupopia noou tuundapela etuyeke twende kotyonge, na tyina tupopia nae apilulule onoola tuundapa tutyivile okwenda komaliongiyo atyo aeho, opo vala matumono okuvoko kwa Siovaa kutukwatesako. Tupondola umwe okukati ñgaa ovipuka viaenda umwe nawa. Ya otyo tyipameka vali onthumbi yetu mu Siovaa.

17. Oñgeni Esitala alekesile okuti weliola omutima pweetyi ovipuka vialema? (Tala olutalatu lwo kondye.)

¹⁷ Esitala weliolele umwe omutima aiti ku Siovaa emukwateseko. Apeho tyina elitehela ñgaa ovilinga apewa viemulemena, weliolele omutima aiti ku Siovaa emukwateseko. (Esit. 8:21-23; 9:3-5) Vakwavo vatalelele-ko umwe kweevi Esitala alinga avemukwatesako, avayumbu onthumbi mu Huku ngae. (Esit. 10:1-4) Tyina twamelitehela ñgaa twalinga unene otyiho tuna etyi twakamba, hamwe otyiho tyokutekula veumbo lietu, otyiwa tuyumbe onthumbi mu Siovaa atulikwambela kwe.

18. Oityi matyitukwatesako onthumbi yetu mu Siovaa aikulu?

¹⁸ Ine tuliola omutima, atwiiti Siovaa etukwatesako, atutavela tyina tukwatesiwako na vakwetu, onthumbi yetu mu Huku maikulu. Omukai umwe ombangi utiwa o Erika una ovana vetatu, kayekele-po okuyumba onthumbi mu Siovaa, namphila atumbukililwe novipuka vimwe viemulemenene unene. Pena omuvo umwe ankho omulemi, eimo alitundu-po, otyipuka otyo atyimwihama unene, apakala vala kapii asiwa-po nomulume. Pokwapopia ovipuka ovio vemutumbaukila wati: “Etyi Siovaa malingi etukwateseko onthwe nii vala katutyii-ale. Pamwe etyi alinga etukwateseko otyipuka onthwe twahavalula-le. Netyimona okuti omalikwambelo omanyingi nalinga-linga akumbululilwa monondaka vakwetu omapanga ange vamphopaila, no movipuka vandingaila. Ine ndyipopila omapanga ange etyi ndyili nokukondya natyo, matyivepepukila okunkhwatesako.”

19-20. Oityi tulilongesila kova Sundaa vokwahakondokele ko Selusalei?

¹⁹ Kova Sundaa vakwehetyivilile okukondoka ko Selusalei, nako tupu tulilongesila-ko ovipuka ovinyingi oviwa. Vamwe tyipondola kavetyivilile okukondoka mokonda vakulupa-le, ava vamwe hamwe okuvela, vamwe ovitateka ovikwavo vali mombunga. Vahula okuti kavakondokele, mahi vakwetesileko vakwavo nomutima auho, avaave etyi vena-tyo vevekwateseko pokupindula-po ondywo ya Huku. (Esit. 1:5, 6) Mokutala, etyi pakala omanima ekehika 19 okutuka apa vokwatundile tete ko Mbambilonia vehika mo Selusalei, ava vokwesalele ko Mbambilonia nkhele ankho vatuma ñgoo vala ko Selusalei evi vaava. — Sak. 6:10.

²⁰ Na tyina umwe pamwe tyitupwiya okulinga atyiho twahanda movilinga vya Siovaa, tuyumbei-ko onthumbi, Siovaa upandula-le ononkhono tukahi nokulinga tumuhambukiswe. Oityi tupopila ngootyo? Tupopia ngootyo mokonda pononthiki mba Sakaliya Siovaa watumine omuuli wae Sakaliya, apole oolu nopalata yatundile ku vana vali koupika ko Mbambilonia atunge nayo “otyuuya” (ohala). (Sak. 6:11) “Otyuuya” otyo, otyo tyevehinangelesile otyali valingile tyokwava etyi vena-tyo. (Sak. 6:14, okatoi.) Noonthwe tuyumbei-ko onthumbi, Siovaa kamalimbwa-le ononkhono tulinga mbokumulingila na tyina umwe ovipuka vialema. — Hemb. 6:10.

21. Oityi matyitukwatesako apeho atuyumbu vala onthumbi mu Siovaa?

²¹ Onthwe tutyii umwe okuti mononthiki mbuno mbonthyulililo tuli, pamwe matutumbukilwa umwe novipuka vitulemena, vipondola nkhele mavivilipo vali komutwe oku twenda nako. (2 Tim. 3:1, 13) Mahi, twahalingei otyiho. Tusokei konondaka Siovaa apopile pononthiki mba Aseu, watile: “Ame ndyina onwe . . . Mwahatilei owoma.” (Ase. 2:4, 5) Onthwe tuyumbei-ko onthumbi, Siovaa makala noonthwe tyina tulikwatesila atulingi etyi ahanda. Ine tulandula etyi twelilongesila komuuli Aseu noku Sakaliya no kweetyi tyalingile Esitala, matuyumbu onthumbi apeho mu Siovaa na tyina umwe ovipuka viamaleme komutwe oku twenda nako.