Tokkoffaa, lafeewwan kun ‘goganii’ ykn “baayʼee goganii” akka turan ibsameera. (His. 37:2, 11) Kun, namoonni kun erga duʼanii yeroo dheeraan akka darbe argisiisa. Lammaffaa, iddootti deebiʼuun kun battalumatti utuu hin taʼin, suuta suuta akka raawwatamutti ibsame. Jalqaba irratti, sagalee sossokoksutu dhagaʼame; “lafeen sunis walitti hiiqee, lafeen lafee ofii isaatiitti in dhiʼaate.” Achiis, “ribuu” fi ‘foontu’ itti dabalame. Itti fufees, lafeewwan, ribuuwwanii fi foon sanatti gogaatu uwwifame. Suuta suuta, “hafuurris isaanitti in gale, isaanis jiraatoo taʼan.” Xumura irratti, Yihowaan saba bayyanate kana biyya isaatti galche. Kun hundi raawwatamuuf yeroo fudhata.—His. 37:7-10, 14.

Achiis, naannoo bara 1870⁠tti Chaarlis Teez Raasilii fi michoonni isaa dhugaawwan Kitaaba Qulqulluu iddootti deebisuuf hinaaffaadhaan hojjetaniiru. Yeroon kun, yeroo lafeewwan hafuuraa irratti foonii fi gogaan itti uwwifame ture jechuun ni dandaʼama. Masaraan Eegumsaa Xiyoonii fi barreeffamoonni kaan namoonni garaa qajeelaa qaban dhugaawwan hafuuraa akka hubatan gargaaraniiru. Yeroo booda immoo, meeshaaleen kan akka, “Footoo Diraamaa oov Kiriʼeeshin” bara 1914⁠tti qophaaʼee fi kitaabni Za Finiishdi Mistirii jedhamuu fi bara 1917⁠tti qophaaʼees amantii saba Waaqayyoo cimsaniiru. Xumura irratti, bara 1919⁠tti, saba Waaqayyootiif jireenyi kennamee biyya hafuuraa isaaniitti deebiʼan. Yeroo booda, dibamtoonni hafan sun, namoota lafa irra jiraachuuf abdii qabanii wajjin taʼuudhaan “macca baayʼee guddaa” taʼan.—His. 37:10; Zak. 8:20-23.b