“Anis nan arge, kunoo, fardi gurraachi tokko jira ture; inni isa irra taaʼe harka isaatti madaallii qabatee ture. Sagaleen uumamawwan jiraatoo arfan sana gidduudhaa kan dhufe fakkaatu tokkos, ‘Qamadii kiiloo tokko dinaaree tokkoon, garbuu kiiloo sadii dinaaree tokkoon; zayitii ejersaa fi daadhii wayinii hin miidhin’ yommuu jedhu nan dhagaʼe.”—Mulʼata 6:5, 6.

Abbaan fardaa kun beela argisiisa. As irratti hanqinni nyaataa waan uumameef qamadiin kiiloo tokko dinaaree tokkoon akka gurguramu kan ibsame siʼa taʼu, jaarraa jalqabaatti dinaareen tokko miindaa guyyaa tokkoo ture! (Maatewos 20:2) Garbuun inni qamadii gadi akka taʼetti ilaalamu immoo, diinaaree tokkoon kiiloo sadiitu bitama ture. Namni maatii balʼaa qabu midhaan kana akkamitti maatii isaa waliin gaʼuu dandaʼa? Akkasumas, zayitii ejersaa fi daadhii wayinii akka qusatan kan akeekkachiise siʼa taʼu, bara sanatti wantoonni kun, wantoota buʼuuraa akka taʼanitti ilaalamu turan.

Bara 1914 kaasee abbaan fardaa inni gurraachi gulufaa akka jiru ragaa argisiisu argaa jirraa? Eeyyee! Jaarraa 20⁠ffaatti namoonni miliyoona 70 taʼan sababii beelaatiin duʼaniiru. Gabaasni tokko akka tilmaametti, “bara 2012-2014⁠tti uummata addunyaa keessaa miliyoona 805 kan taʼan, jechuunis namoota sagal keessaa tokko nyaata gaʼaa akka hin arganne.” Gabaasni kan biraan tokko, “Namoonni sababii beelaatiin waggaa waggaadhaan duʼan namoota walitti qabaatti dhukkuboota Eedsii, busaa fi daranyoo sombaatiin duʼan irra ni caala” jedheera. Namoota beelaʼan nyaachisuuf carraaqqii guddaan godhamus, abbaan farda gurraachaa gulufuu isaa itti fufeera.