¿Lek maʼ stoyjel ja Dyos bʼa lugarik wa xwajye kʼuʼanel?

SPETSANIL ja jabʼili mas ja wake miyon ixuk winik wa xyulataye jun yax kʼul cedroʼik ja bʼa Shima, wa xtax bʼa Japón. Sok ti wa xkʼotye ja bʼa Gran Santuario bʼa Ise, bʼa ayxa junuk chabʼ mil jabʼil ti wa xyaweyi stoyjel ja Amaterasu Omikami, ja ixuk dyos bʼa Kʼaʼuji bʼa jun relijyon sbʼiʼil sintoísmo bʼa Japón. Yajni wa xkʼotye, ja matik wajele kʼuʼanel wa sakʼawe ja skʼabʼe soka stiʼe bʼa oj ajyuke sak. Tsaʼan, wa x-ajyiye tekʼan bʼa stiʼ sat ja haiden (lugar bʼa yajelyi stoyjel), sok ti wa x-och skʼuluke ja it: wa xkoye tinan, wa spakʼtsun ja skʼabʼe sok wa xyaweyi reso ja ixuk dyosi.a Ja relijyon sintoísmo wani xyaʼakan ja yaʼtijumiki bʼa oj cha ajyuke bʼa tuk relijyonik. Pe cha ay budistaʼik, kreyenteʼik sok tuk relijyonik bʼa mini xyilawe smaloʼil wajel kʼuʼanel man tiw sok yajelyi stoyjel ja bʼa lugarik jaw.

Jitsan ja bʼa relijyon jel naʼubʼal sbʼaji ayiʼoje lugarik bʼa kʼuʼanel,b sok jitsan mil ixuk winik wa xwaj yulataye. Ja bʼa paisik bʼa jel ja kreyenteʼik, jel jitsan yiʼoje ja iglesya soka snajtsil dyosik bʼa jani wa xyawe makunuk bʼa stoyjel ja Jesús, ja María sok tuk kʼulubʼal dyosik. Chomajkil, ay lugarik bʼa wa skʼuʼane ekʼel jastik junuk jel chaʼanyabʼalil ja bʼa tyempo najate sok «milagroʼik» bʼa ajkʼachto ekʼel, sok lugarik bʼa nolubʼal jastik sbʼaj ja matik ekʼ paxtakujtik. Jitsan ixuk winik wa xwajye ja bʼa lugarik jaw bʼa skʼuʼuneje ja yorasyone oj maklajuke yuja ti wa skʼulane bʼa jun lugar wa x-axiyi stoyjel ja Dyos. Sok jujuntik najat lek ja bʼa wa xwajye kʼuʼanel bʼa sjejel ja niwan skʼuʼajel yiʼojeʼi.

¿Tʼilan maʼ oj katikyi orasyon bʼa lugarik bʼa wa xtoyji ja Dyos bʼa oj maklajuk sok oj jakʼjuk ja korasyontiki? ¿Lek maʼ wa xyila ja Dyos wajel kʼuʼanel ja bʼa lugarik jaw? Pe ja mas tʼilani: ¿lek maʼ yajelyi stoyjel ja Dyos bʼa lugarik bʼa kʼuʼanel? Ja sjakʼjel ja sjobʼjelik it oj yalkabʼtik jastal oj kiltik ja lugarik bʼa kʼuʼanel sok jastal wa skʼana ja Dyos bʼa oj toytik.

Ja sloʼil yaʼawe ja Jesús soka ixuk bʼa Samaria wa sjeʼa ja jas wa spensaraʼan ja Dyos sbʼaja yajelyi stoyjel ja Yeʼn bʼa lugarik bʼa kʼuʼanel. Yajni wajum bʼa Samaria, ja Jesús och jijluk bʼa stsʼeʼel jun poso mojan ja bʼa chonabʼ Sicar. Sok och loʼilanuk sok jun ixuk bʼa kʼot ya eluk jaʼ. Yajni wane loʼili, ja ixuki staʼa tiʼal ja jas wa xya chiknajuk ja stukil kʼotele ja judíoʼik soka swinkil Samaria: «Jaxa maʼ ecʼ pax ta cujticon ja quenticoni yalahue cani que ti bi oj jac jcʼumucticon ja Dios ja ba huitz iti, pero ja huenlex ja judioexi, huaxa hualahuex ja ba Jerusaleni, ti bi sbej oj cʼumaxuc ja Dios ja tihui» (Juan 4:5-9, 20).

Ja ixuki jani wan yaljel sbʼaja wits Guerizim, wa xkʼan bʼa junuk 150 kilometro ja bʼa norte bʼa Jerusalén. Ja bʼa lugar jaw, ja swinkil Samaria ayiʼoje jun templo bʼa ti wa skʼulane kʼinik ajyi jastal ja Pascua. Pe ja Jesús mi ja waj skʼujol ja jastal wa xyila sbʼaje yeʼnleʼi, ja yeʼn yala yabʼ ja ixuki: «Meran huax cala huab nana, cuʼanon. Oj jacuc ja cʼacʼu ja huenlexi cuando oja cʼumuquex ja Tatal Diosi, pero mi sbejuc oj jacanic ja ba huitz iti soc mi tʼilanuc oj huajanic ja bʼa Jerusaleni» (Juan 4:21). ¡Jelni chamyabʼjel ja jas yala, sok masni yuja jun judío ja maʼ wan yaljeli! ¿Jas yuj oj ajukan stoyjel ja Dyos ja bʼa mero stemplo?

Chomajkil, ja Jesús yala: «Pero cʼot ta ni ja cʼacʼu ja maʼ meran huas scʼuan ja Diosi, malan soc ja [ipal] oj scʼuuc ja Diosi. Oj scʼuuc pero mero smeranil. Como jach ni huas scʼana oj cʼuajuc ja Tatal Diosa» (Juan 4:23). Bʼa jitsan sigloʼik, ja tsamal templo bʼa Jerusalén jani kʼotel ja mero lugar bʼa wa xyaweyi stoyjel ja Dyos ja judíoʼiki. Wa xwajye oxe ekʼele ja bʼa jabʼili bʼa yajelyi majtanalik ja Jyoba (Éxodo 23:14-17). Pe ja Jesús staʼa tiʼal ojni tukbʼuk spetsanil ja jaw, pes ja meran kʼuʼumanik bʼa Dyosi ojni stoy-e «sok ipal sok smeranil».

Ja templo jawi tini ajyi bʼa jun lugar jel naʼubʼal sbʼaj. Pe ja ipal sok ja smeranil mini xbʼobʼ ilxuk sok mi teyuk bʼa junta lugar. Ja yuj, ja Jesús xcholo ja yajelyi stoyjel ja Dyosi mini yajnaluk ti oj kʼulaxuk bʼa jun naʼits ma bʼa jun lugar, jastal ja bʼa wits Guerizim, bʼa templo bʼa Jerusalén ma bʼa pilan lugar.

Ja bʼa sloʼile jaw soka ixuk bʼa Samaria, ja Jesús yala oj eljul ja «cʼacʼu» bʼa ojni tukbʼuk ja jastal wa xyaweyi stoyjel ja Dyosi. Ja kʼakʼu jaw eljule yajni ja Jesús yaʼa ja sakʼanil sok ti ya kʼot tikʼan ja jastal wa stoyowe ajyi ja Dyos ja judíoʼiki bʼa ja wa snochowe ajyi ja ley bʼa Moisés (Romanos 10:4). Pe ¿jas yuj yala «cʼot ta ni ja cʼacʼu»? Yujni ja yeʼn, jastal Mesías, stsaʼata ja snebʼumaniki bʼa oj skʼuʼuke ja yaljelik it: «Ja Dyos ikʼ ason ay, sok ja matik wa stoyo tʼilan oj stoy-e sok ipal sok smeranil» (Juan 4:24, TNM). Anto, ¿jasa wa stojolan stoyjel sok ipal sok smeranil?

Yajni ja Jesús yala bʼa tʼilani oj toyxuk ja Dyos sok ipal mi wa stojolan yajelyi stoyjel jach jelxa jelxel. Jani wa stojolan ja tojelal wa xyaʼa ja yip ja Dyosi, sok bʼa pilan jastik, tey ja jastal wa xkoltani bʼa yabʼjel stojolil ja Biblia (1 Corintios 2:9-12). Sok jaxa smeranil staʼa tiʼali jani kʼotel ja meran snajel ja bʼa sjejelik bʼa Biblia. Ja yuj, mini jaʼuk stʼilanil ja lugar bʼa oj kʼulaxuki, pes kechan lek xyila ja Dyos ta wa slaja sbʼaj soka jas wa xyala ja Biblia sok ta ja wa x-ixi ja jastal wa xtojwani ja yipi.

¿Lek maʼ oj wajkotik bʼa lugarik bʼa kʼuʼanel sok yajelyi stoyjel tiw ja Dyosi? Pes soka jas yala ja Jesús bʼa ojni yaweyi stoyjel ja Dyos jach sok ipal sok smeranil ja meran yaʼtijumik Dyosi, ja yajelyi stoyjel bʼa jun lugar bʼa kʼuʼanel mini skisa ja yeʼn. Chomajkil, ja Biblia wa xcholokabʼtik jastal wa xyila ja Dyos sbʼaja yajelyi stoyjel kʼulubʼalik dyos. Ja yeʼn wa xyala: «Aahuic can juntiro ja cʼulubal diosi» sok «mi xa huaa ba sti asatex ja tantic dios cʼulubali» (1 Corintios 10:14; 1 Juan 5:21). Ja yujil, ja meran snochumanik ja Jesús mini xbʼobʼ yaweyi stoyjel ja Dyos bʼa lugarik bʼa kʼuʼanel ma bʼa wa xlokwani stoyjel kʼulubʼal dyosik. Yuja jani jaw ja jas wa xkʼulaxi ja bʼa lugarik bʼa kʼuʼaneli, ja meran nochumanik bʼa Jesús mini xbʼobʼ yaweyi stoyjel ja Dyos ja bʼa lugarik jaw.

Pe ja it mi wa xkʼan yal ja Biblia bʼa wa xkomwani ajyelkujtik lugar bʼa jel staʼa jkʼujoltik yajelyi orasyon, spaklajel sok spensarajel sbʼaja Dyos. Jun lugar bʼa tsomjelal bʼa jel laman sok xlikiki wani xkoltani bʼa ay jas snebʼjel sok stajel tiʼal sbʼa Dyos. Cha mini ay smaloʼil yajel jun senya, jastal jun poste, bʼa yajel juljkʼujoltik ja matik chamtakujtiki. Bʼobʼta kechan sjejel bʼa wa xkʼanatik sok yajel juljkʼujoltik ja matik chamyeʼi. Pe yiljel ja lugarik jaw jastal lugarik bʼa yajelyi stoyjel ja Dyos, ma yajelyi stoyjel kʼulubʼal dyosik jani kontraʼay soka jas sjeʼa ja Jesús.

Ja yujil, ja weʼn mini tʼilanuk oj wajan bʼa jun lugar bʼa kʼuʼanel bʼa bʼobʼta jachuk jawa orasyoniki oj maklajuk mas. Ja Dyosi cha mini oj yawi mas alekilal yuja oj wajan kʼuʼanel ja bʼa lugarik jaw. Ja Biblia wa sjeʼa ja Jyoba «ti huas scʼulan mandar ja ba satqʼuinali soc jach ni ja ba luumi. Mi ni ti ayuca ja ba templo ja ba scʼulunej ja cristiano». Pe ja it mini wa stojolan jel najat ay ja Dyosi. Ojni bʼobʼ katikyi orasyon, soka yeʼn wa smaklayotik chikan bʼayotik, pes «ja Dios sacʼani, mi ni najatuc ay jmoctica» (Hechos 17:24-27).