«Ja jDyostik Jyoba, kechantani Yeʼnaʼa»

1, 2. a) ¿Jas yuj jel naʼubʼal sbʼaj ja yaljelik bʼa Deuteronomio 6:4? b) ¿Jas yuj yala ja Moisés ja yaljelik jaw?

JA JUDÍOʼIKI ayiʼoje jun orasyon bʼa jel tʼilan yujile bʼa ti wa x-el bʼa Deuteronomio 6:4. Ja orasyon it wa xyawe sbʼiʼiluk shemá, yujni jaʼa bʼajtan yaljel wa xtax ja bʼa bersikulo bʼa hebreo. Bʼa jitsanxa jabʼil, jitsan judíoʼik wa xyalawe ja orasyon it ja bʼa saʼan sakbʼel soka bʼa ochkʼakʼu bʼa sjejel kechanta wa xyaweyi stoyjel jun Dyos.

² Ja bʼa jabʼil 1473 bʼajtanto bʼa styempo ja Kristo, yajni wajumxa ja Moisés, ja yeʼn yalakan yabʼye ja israʼelenyoʼik ja yaljelik jaw bʼa jun sloʼil. Ja yeʼnleʼi teye bʼa slujmalil Moab, chapan xa aye bʼa oj skʼuts-e ja yok jaʼ Jordán sok bʼa oj sbʼajuke ja Luʼum Kʼapubʼali (Deuteronomio 6:1). Ja Moisés stojo ja israʼelenyo 40 jabʼil sok wani skʼana oj skoltay soka jasa yala bʼa mok xiwuke, a-sjip skʼujole bʼa Jyoba sok aʼajyuke toj soka yeʼn. ¿Jas yuj? Yujni wa snaʼa ojni jak sbʼaje jitsan wokolik. Ja yuj, yajni staʼa tiʼal ja bʼa Lajune Mandari soka tuk sleyik ja Jyoba, ja Moisés yala ja yaljelik jel tʼilan wa xtax ja bʼa Deuteronomio 6:4, 5 (kʼuman).

 3. ¿Jas sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

³ Ja israʼelenyo wa snaʼawe ja sDyose «Jyoba, kechantani Yeʼnaʼa». Ja israʼelenyo matik toj ajyiyeʼi kechanta stoyowe jun Dyos, ja sDyos ja matik ekʼ paxtayujileʼi. Anto, ¿jas yuj ja Moisés ya jul skʼujole ja «Jyoba, kechantani Yeʼnaʼa»? ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja smeranil it sok syajtajel ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik, kaltsiltik (kenteroʼiltik) sok kiptik? Sok ¿jas yuj jel tʼilan bʼa keʼntik ja yaljelik wa xyala ja Deuteronomio 6:4, 5?

4, 5. a) ¿Jas wa stojolan ja yaljel ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa»? b) ¿Jas yuja Jyoba tukni lek yuja sdyose ja tuk chonabʼiki?

⁴ Ja Jyoba kechantani yeʼna. Ja yaljel ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa» wa stojolan jitsan jastik junuk. June ja bʼa it yujni ja Jyoba kechanta yeʼna, mini june maʼ wa xbʼobʼ slaj jastal ja yeʼn. ¿Jas yuj ja Moisés ya makunuk ja yaljelik it? Yajni ja Moisés yala ja yaljelik it mini jaʼuk wan stajel tiʼal sbʼaja skʼuʼajel bʼa oxe dyosik. Jani wan yaljel yeʼn ja Jyoba ja maʼ skʼulan ja satkʼinali soka Luʼumi. Yeʼn ja mandaranum bʼa sutsatkʼinali sok kechanta yeʼn ja Dyos smeranili. Mini ay pilan dyos jastal ja yeʼn (2 Samuel 7:22). Ja yuj, ja jas yala ja Moisés ya makunuk bʼa yajel julskʼujole ja israʼelenyoʼik kechanta ja oj yaweyi stoyjel ja Jyoba. Mini tʼilan oj skʼuluke jastal ja swinkil ja bʼa chonabʼik mojan yiʼojeʼi, bʼa wa xyaweyi stoyjel dyosik mi meranuk. Ja yeʼnle wa spensarane ja dyosik jaw wa xbʼobʼ yawe mandar jujuntik ja yipalil yiʼoj ja Luʼumi.

⁵ Jujuntik sjejel, ja swinkil bʼa Egipto stoyowe ja Ra, ja dyos bʼa Kʼaʼuji, ja Nut, ja dyos bʼa satkʼinali; ja Geb, ja dyos bʼa Luʼumi, soka Hapi, ja dyos bʼa yok jaʼ Nilo. Sok stoyowe jitsan chanteʼik. Pe ja Jyoba ya chiknajuk soka lajune desgrasya kechantani yeʼn mas niwan yuja dyosik mi meranuki. Ja swinkil bʼa Canaán, ja sdyose mas jel tʼilani jani ja Baal. Wa skʼuʼane ja dyos mi meranuk it yeʼn wa xyaʼa ja sakʼanile. Chomajkil wa skʼuʼane yeʼn ja yajwalil ja satkʼinali, ja maʼ wa xyaʼa ja jaʼi soka tsatsal ikʼ jaʼi. Bʼa jitsan lugarik, ja ixuk winiki wa sjipa skʼujole ojni talnajuke yuja Baal (Números 25:3). Pe ja israʼelenyoʼiki tʼilan oj jul skʼujole jani sDyose ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa» (Deuteronomio 4:35, 39).

6, 7. a) ¿Jas wa stojolan chomajkil ja yaljel ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa»? b) ¿Jastal sjeʼa ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa»?

⁶ Ja Jyoba mi xtukbʼi sok mi xjipwanikan. Soka yaljel ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa» chomajkil wa stojolan ja Jyoba tolabida wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik sok wa xya kʼotuk ja jas wa xyala. Ja yeʼn mi xtukbʼi sok wa xnaʼatik jas oj skʼuluk. Jel toj, mi xtukbʼi, mi xjipwanikan sok tolabida wa xyala ja smeranili. ¿Jastal sjeʼunej? Jun sjejel, ja yeʼn skʼapayi ja Abrahán sbʼaja yintili ti oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Ja Jyoba skʼulan jitsan milagro bʼa yajel kʼotuk ja skʼapjel sok ekʼ 430 jabʼil bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana (Génesis 12:1, 2, 7; Éxodo 12:40, 41).

⁷ Jitsan jabʼil tsaʼan, ja Jyoba yala ja israʼelenyoʼiki yeʼn wajye staʼumantiʼ sok yala: «Ja keʼn junon xta. Bʼajtanto yuj ja keʼn mini jun Dyos ajyiʼa sok tsaʼan yuj ja keʼn mini jun Dyos oj ajyuka». Chomajkil ja Jyoba ya chiknajuk jaman lek mi oj tukbʼuk ja jas wa skʼana oj skʼuluki yajni yala: «Spetsanil tyempo ja keʼn Junxtaʼon» (Isaías 43:10, 13; 44:6; 48:12). Ja israʼelenyoʼiki yiʼoje ajyi ja niwan cholal bʼa yaʼteltajel jun Dyos bʼa mini xtukbʼi sok wa xbʼobʼ sjip skʼujole. Ja keʼntiki cha kiʼojtik ja niwan cholal jaw (Malaquías 3:6; Santiago 1:17).

8, 9. a) ¿Jasa wa smajlay ja Jyoba oj skʼuluk ja yaʼtijumiki? b) ¿Jastal ya chiknajuk ja Jesús ja yaljelik yala ja Moisés?

⁸ Ja jasa yala ja Moisés ya julyi skʼujole ja israʼelenyoʼiki ja Jyoba tolabida oj yajtajuke sok oj talnajuke. Ja Jyoba wa smajlay kechanta yeʼn atoyjuk yuja israʼelenyoʼiki sok ayajtajuk sok spetsanil skʼujole, yaltsile sok yipe (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Chomajkil, ja nantatalik tʼilan oj yale yabʼ ja yuntikile bʼa Jyoba yajni wa xbʼobʼyujile. Jachuk, ja keremtik akʼixuk cha kechanta oj stoye ja Jyoba (Deuteronomio 6:6-9).

⁹ Ja Jyoba mi wa stukbʼes ja jas wa skʼana oj skʼuluki, ja yeʼn wa smajlay ja yaʼtijumiki junxta oj jkʼuluktik jastal ja israʼelenyoʼiki. Ja yuj, ta ja keʼntik wa xkʼanatik lek oj yil ja toyjelal wa xkatikyi, jel tʼilan kechanta yeʼn oj toytik sok oj jyajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik, jpensartik sok kiptik. Ja Jesús yala jani ja mandar it ja mas tʼilani (kʼuman ja Marcos 12:28-31). Ja wego la kiltik jastal oj bʼobʼ jetik wa xkʼuʼantik ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa».

10, 11. a) ¿Jas wa stojolan kechanta yeʼn oj katikyi stoyjelal ja Jyoba? b) ¿Jastal sjeʼawe jujuntik keremtik hebreo kechanta stoyowe ja Jyoba?

¹⁰ Ja Jyoba kechanta yeʼn ja Dyos ja maʼ wa xkatikyi stoyjeli. Kechanta yeʼn oj toytik. Mokni jtoytik dyosik mi meranuk sok mokni jchʼiktik pensarik sok jastik junuk bʼa mi lekuk ja bʼa stoyjel wa xkatikyi ja Dyosi. Kechan Yeʼn satalajel ay yuja tuk dyosiki, sok mas jel ja yip yuja tuki. Kechanta yeʼn ja Dyos smeranili. Ja yuj, kechan yeʼn oj katikyi stoyjelal (kʼuman ja Apocalipsis 4:11).

¹¹ Ja bʼa sjuʼunil ja Daniel wa staʼa tiʼal sbʼaja chane keremtik hebreo sbʼiʼilane Daniel, Ananías, Misael sok Azarías. Ja yeʼnle sjeʼawe kechanta stoyowe ja Jyoba yajni mi yabʼye ja waʼelal mi xbʼobʼ yabʼye ajyi ja yaʼtijumik Dyos. Chomajkil, ja oxe yamigoʼik ja Daniel mini koʼye mekʼan sbʼaja kʼulubʼal dyos bʼa oro skʼulan ja mandaranum bʼa Babilonia. Wani snaʼawe kechanta oj yaweyi stoyjel ja Jyoba. Ja yuj, tolabida ajyiye toj soka yeʼn (Daniel 1:1–3:30).

12. Ta wa xkʼanatik kechanta yeʼn oj toytik ja Jyoba, ¿jastik junuk tʼilan oj ka jkwidadotik?

¹² Ja stoyjel ja Jyoba jani oj katik bʼajtan bʼej ja bʼa jsakʼaniltiki. Ta wa xkʼanatik kechanta yeʼn oj toytik, tʼilan oj ka jkwidadotik bʼa mi oj katik bʼajtan bʼej pilan jasunuk. ¿Sok jastik junuk oj katik jkwidadotik? Ja bʼa Lajune Mandar, ja Jyoba yala yabʼ ja xchonabʼ mokni stoye pilan dyosik. Tʼilan mokni kaʼteltaytik chikan jasunuk bʼa mi yeʼnuk ja Dyosi (Deuteronomio 5:6-10). Ja bʼa jtyempotiki ay jitsan jastik junuk bʼa wa xbʼobʼ katik och dyosil, sok ay jujuntik mi pasiluk snajel. Pe ja Dyos mini tukbʼeluk, ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa». Ja yuj, la kiltik jasa oj jkʼuluktik bʼa mi oj kokotik skʼulajel ja jaw ja bʼa jtyempotiki.

13. ¿Jastik junuk wa xbʼobʼ sjom ja jastal jel lek wa xkila jbʼajtik soka Jyoba?

¹³ Ja bʼa Colosenses 3:5 (kʼuman) wa xcholo jujuntik ja jastik junuk wa xbʼobʼ sjom ja jastal jel lek wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Ja bʼa bersikulo it wa xcholo ja yajni jel xkʼanatik stajel jastik junuk, ja jaw lajansok jach jastal wantik stoyjel jun dyos mi meranuk. ¿Jas yuj? Yujni ta jel xkʼankʼuni kujtik stajel jastik junuk bʼa chaʼan stsʼakol ma takʼin, ja kʼankʼunel it wani xbʼobʼ ya ajyukotik bʼa yibʼ skʼabʼ jastal jun dyos bʼa jel yip. Spetsanil ja mulalik wa staʼa tiʼal ja Colosenses 3:5 tini chʼikan ja yajni jel xkʼanatik stajel jastik junuk. Ta jel xkʼanatik stajel ja jastik junuk jaw, oj bʼobʼ jyajtaytik mas yuja Dyosi. Jachuk wantikxa ni stoyjel jastal jun dyos mi meranuk. Sok mixani oj kiltik ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa». ¡Mokni ekʼ jbʼajtik ja jaw!

14. ¿Jas rason yaʼa ja jekabʼanum Juan?

¹⁴ Ja jekabʼanum Juan yaʼa jun rason junxtatik. Ja yeʼn staʼa tiʼal ta wa xyajtaytik ja jastik ay ja bʼa luʼumkʼinali, mini wantik syajtajel ja Dyosi. Ja jastik junuk staʼa tiʼali jani ja jas wa xkʼankʼuniyuj ja bʼakʼtelali, ‹ja jasa wa xkʼelatiki sok jel wa xpaywani› sok «jel nihuan huala huajtic» (1 Juan 2:15, 16). Ja yuj, jel tʼilan oj jpaklay jbʼajtik tikʼan. Bʼobʼta oj kiltik wa x-och jkʼultik gusto ja jastik ay ja bʼa luʼumkʼinali jastal ja tajnelik, ja wa skʼutes sbʼaje soka jastal wa xchapa sbʼaje ja ixuk winiki. Ma bʼobʼta wa xkʼana oj wajkotik bʼa eskwelaʼik bʼa mas jel chapan bʼa stajel «jastik junuk bʼa niwakik» (Jeremías 45:4, 5). Pe ja yajkʼachil luʼumi jelxa mojan. Ja yuj, jel tʼilan oj ka jul jkʼujoltik ja yaljelik jel tʼilan yala ja Moisés. Ta meran wa xkabʼtik stojolil sok wa xkʼuʼantik ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa», kechantani yeʼn oj toytik sok oj kaʼteltaytik ja jastalni wa skʼana (Hebreos 12:28, 29).

15. ¿Jas yuj ja Pablo ya julskʼujol ja bʼajtan nebʼumaniki kechantani ay jun Dyos?

¹⁵ Ja yaljel ja «Jyoba, kechantani yeʼnaʼa» wa xya jul jkʼujoltik ja Jyoba wa skʼana ja yaʼtijumiki tsoman oj ajyukotik sok junxta ja jas wa xkʼanatik ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja bʼa styempo ja bʼajtan nebʼumaniki, ajyi judíoʼik, griegoʼik, romanoʼik ma bʼa pilan paisik. Yiʼoje tuktukil kostumbre ma modoʼal jastal wa skʼulane soka jastal wa spensarane. Sok jujuntik wokol yabʼye skʼulajel ja bʼa sakʼanile ja jastik snebʼawe ma yajelkan jujuntik kostumbre wa skʼulane ajyi. Ja yuj, ja jekabʼanum Pablo tʼilan ya jul skʼujole ja bʼajtan nebʼumanik kechanta ay jun Dyos, jani ja Jyoba (kʼuman ja 1 Corintios 8:5, 6).

16, 17. a) ¿Jas yaljelik wan kʼotel meran ja bʼa jtyempotiki, sok jastal wa xnaʼatik? b) ¿Jasa oj bʼobʼ sjom ja jastal tsoman ayotiki?

¹⁶ ¿Jasa wa xbʼobʼ kaltik ja bʼa kongregasyon bʼa jtyempotiki? Ja aluman Isaías yala «ja bʼa xchʼakulabʼil ja kʼakʼu jumasaʼ» ixuk winik bʼa spetsanil ja lugari tsoman oj stoye ja Jyoba. Ja ixuk winike it oj yale: «Soka yeʼn ojni sjeʼkitik sbʼaja sbʼejiki, sok tini oj bʼejyukotik tiwa» (Isaías 2:2, 3). Jel wa xyakitik gusto yiljel jastal wan kʼotel meran ja yaljelik it. Pes ja jmoj-aljeltiki sbʼaje bʼa tuktukil lugar, tuktukil ja skʼumaleʼi sok tuktukil ja kostumbre yiʼoje. Pe jpetsaniltik tsoman wa xtoyotik ja Jyoba. Ja smeranili, yuja tuktukil ja jkostumbretik ojni bʼobʼ ekʼ jbʼajtik wokolik bʼa keʼntik.

¹⁷ Jun sjejel, ¿jastal wa xkilatik ja jmoj-aljeltik jakele bʼa pilan lugariki? Bʼobʼta tuk ja skʼumale, ja jastal wa skʼute sbʼaje, ja kostumbre ma ja waʼelali. ¿Wan maʼ xleʼatik modo bʼa mi ajyelsoke sok kechan wala ajyitik soka matik yiʼoje ja jkostumbretiki? ¿Sok jastal wa xkilatik ja ansyanoʼik ja bʼa jlugartik bʼa masto kereme yuja keʼntiki ma pilan rasaʼe ma kostumbreʼe? Ta mi xkaʼa jkwidadotik, oj bʼobʼ sjom ja jastal tsoman ayotiki.

18, 19. a) ¿Jastik rasonik wa xtaʼatik ja bʼa Efesios 4:1-3? b) ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mok chʼayuk ja jastal tsoman ay ja kongregasyoni?

¹⁸ ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa mi oj ekʼuk ja jastik junuk jaw? Jani snochjel ja rason ajiyile ja nebʼumanik bʼa Éfeso yuja ja Pablo, jun chonabʼ bʼa ay ixuk winik jakele bʼa tuktukil lugar (kʼuman ja Efesios 4:1-3). Ja Pablo staʼa tiʼal sbʼaja yajel jbʼajtik chʼinil, ajyel laman, ajyel jpasensyatik soka yajtanel. Ja modoʼal it jach jastal ja yijil yojyal bʼa wa xyaʼa tekʼan jun naʼits. Pe bʼa tsamalxta oj ajyuk jun naʼits jelni tʼilan oj aʼtijukotik tsats. Ja yuj, ja Pablo yala yabʼ ja nebʼumanik bʼa Éfeso bʼa oj skʼuluke ja janekʼ wa xbʼobʼ yujile bʼa stalnajel ja jastal tsoman ay ja kongregasyoni.

¹⁹ Jpetsaniltik jel tʼilan oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa skoltajel aʼajyuk tsoman ja kongregasyoni. Pe ¿jastal oj jbʼobʼ jkʼuluktik? Bʼajtan, jani skʼulajel ja jasa yala ja Pablo, sjejel jun jmodotik bʼa chʼin, ajyel laman, ajyel pasensya sok yajtanel. Xchabʼil, skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki bʼa oj ajyuk lamanil. Ja bʼa kongregasyoni, yajni wa x-kʼe jun kʼumal, ma tiroʼanel soka jmoj-aljeltiki jach jastal ja stʼajelal jun yojyal naʼits. Ja it oj sjom ja jastal tsoman ayotiki. Ja yuj, jel tʼilan slejel modo stojbʼesel ja kʼumaliki. Jachuk oj katik ajyuk laman soka jastal tsoman ay ja kongregasyoni.

20. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkabʼtik stojolil «ja jDyostik Jyoba, kechantani Yeʼnaʼa»?

²⁰ «Ja jDyostik Jyoba, kechantani Yeʼnaʼa». Ja it jun smeranil bʼa jel wa snikawotik. Ja israʼelenyoʼiki ajiyile ja ipal bʼa kuchyujile ja wokolik ajyiyujile yajni ochye sok sbʼajinekan ja Luʼum Kʼapubʼali. Chomajkil ja keʼntiki oj yakitik ja ipal bʼa kuchelkujtik sok kanel sakʼan ja bʼa niwan wokol sok bʼa oj ajyukotik laman sok tsoman ja bʼa Kʼachinubʼi. ¿Wan maʼ xkabʼtik stojolil «Ja jDyostik Jyoba, kechantani Yeʼnaʼa»? Ta jachkʼa, la katikyi stoyjel kechanta yeʼna. Mok katikan syajtajel sok yaʼteltajel sok spetsanil jkʼujoltik, jpensartik sok kiptik. La jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki bʼa ajyel laman sok tsoman soka jmoj-aljeltiki. Ta wa xkʼulantik ja jastik junuk it, ja Jesús oj yal kʼotelotik jastal chej sok oj yalkabʼtik ja yaljelik it: «Qʼuelahuilex, ja huenlex ja maʼ ahuiojex ja sbendicion ja jTati, laic xa. La ochanic ja ba huas scʼulan mandar ja Diosi. Ja mi tox cujlaji ja satqʼuinali, jach ni stʼujpinex ja Diosi ba ti oj ajyanic ja tihui» (Mateo 25:34).