Te haamanaˈo ra anei outou?

Ua oaoa anei outou i te taioraa i te mau vea hopea o Te Pare Tiairaa? Mai te peu e e, e anaanatae ïa outou i te haamanaˈoraa i te mau tumu parau i muri nei:

▫ Eaha te parau haapapuraa i horoahia na roto i te mau tupuraa taa ê o te varua moˈa i te senekele matamua?

Ua horoa teie mau tupuraa i te haapapuraa ite-mata-hia e aita te Atua e faaohipa faahou ra i te amuiraa no Iseraela e 1 500 matahiti to ˈna ei nunaa maitihia no ˈna, tei nia iho râ to ˈna farii maitai i teie nei i te amuiraa kerisetiano apî, tei haamauhia e ta ˈna Tamaiti fanau tahi. (A faaau e te Hebera 2:2-4.)—15/8, api 5.

▫ Eaha te tumu o te maraaraa faahiahia e farereihia ra e te mau Ite no Iehova?

A tahi, ua noaa mai te reira maoti te haamaitairaa a te Atua. E ohipa teie na te Atua. Ua niuhia te mea ta te mau Ite no Iehova e haapii nei i roto i ta ratou ohipa poro evanelia, i nia i te Bibilia. Te tahi atu tumu o to ratou manuïaraa, o to ratou ïa farii-taatoa-raa ia Iesu Mesia ei Upoo nominohia o te amuiraa kerisetiano.—1/9, api 19.

▫ No te aha Iehova i hamani maitai ai ia Davida ia hiˈohia ta ˈna hara rahi i rave e o Bate-seba?

Na mua roa, no te faufaa ïa o te Basileia ta te Atua i fafau ia Davida, oia atoa râ, no te hamani maitai o Davida iho e to ˈna tatarahapa haavare ore. (Samuela 1, 24:4-7; Samuela 2, 7:12; 12:13; Salamo 51:1, 2, 17)—15/9, api 10, 11.

▫ Eaha na haapapuraa e toru ta te mau Papai Heleni Kerisetiano e horoa ra no te turu i te tiaraa Mesia o Iesu?

Te mau tupuna o Iesu, tera te haapapuraa matamua. (Mataio 1:1-16; Luka 3:23-38) Te tahi atu haapapuraa, o te mau parau tohu ïa i tupu. E rave rahi mau parau tohu, mai te itehia ra i roto i te Daniela 9:25, o te haapapu ra e o Iesu te Mesia. Te toru o te haapapuraa, o te faaiteraa ïa a te Atua iho; ua horoa mai oia i teie haapapuraa e toru taime na roto i to ˈna iho reo. (Mataio 17:5; Luka 3:21, 22; Ioane 12:28)—1/10, api 10, 12.

▫ Eaha ta Iesu e hinaaro ra e parau ia ˈna i faaite, ia au i te Mataio 24:37, e: “Mai tei te anotau ra ia Noa ra, oia atoa te [vairaa] mai o te Tamaiti a te taata nei”?

Ua patu o Noa i te hoê araka e ua faaara oia i te feia iino e rave rahi mau ahuru matahiti hou te Diluvi i tae mai ai e i haamou roa ˈi i taua faanahoraa ino o te ao nei. Oia atoa, e tupu te vairaa mai itea-ore-hia o te Mesia i nia i te hoê area o tau ahuru matahiti, i reira e porohia ˈi na te ao nei, hou oia e hope atoa ˈi na roto i te hoê haamouraa rahi.—1/10, api 16.

▫ Eaha vetahi mau titauraa no te hoê haapiiraa bibilia utuafare maitai?

E tia ia faaherehere i te taime no te haapiiraa. Eiaha tatou ia vaiiho e ia pau te taime i mua i te afata teata aore ra i te mau ohipa ê atu. E tia ia hiˈopoahia te mau hinaaro taa ê o te utuafare. A faaohipa i te mau uiraa fafa manaˈo no te haapapu e ua taa maitai anei i te mau tamarii te mea o ta ratou e haapii ra. (Mataio 17:25) A faatupu i te hoê huru auhoa. A faaite i te aau tae, e a faaô mai i te taata tataitahi i roto i te haapiiraa.—15/10, api 17.

▫ I roto i teihea faito e tia ˈi i te mau kerisetiano ia haapeapea e ua anoihia anei te toto i roto i te maa?

E tia i te mau kerisetiano ia ara ia ore ia haapeapea rahi roa i te manaˈoraa e peneiaˈe aore ra i te tahi parau i afaifaihia, e e titauhia te feruriraa aifaito i te pae atoa no te hiˈopoaraa i te mau puohu aore ra te anianiraa i te feia tupai animala. Teie râ, mai te peu e mea papuhia e te faaohipa-rahi-hia ra te toto i te hoê vahi—i roto anei i te maa aore ra te ravea rapaauraa—e tia i te mau kerisetiano ia haapao maitai ia auraro i te faaueraa a te Atua e haapae i te toto. (Ohipa 15:28, 29)—15/10, api 30, 31.

▫ Mea nafea te buka Maseli ia haamatara i te hohonuraa i te pae varua o te mau ravea haapiiraa e faaohipahia na i Iseraela?

Te faaite ra te buka Maseli e te tapao o ta ˈna e titau ra, o te haapiiraa ïa i “te taata maua” i te mau huru teitei mai te paari, te aˈoraa, te taaraa, te maramarama, te manaˈo haava, te ara maite, te ite, e te aravihi o te feruriraa—teie mau mea atoa i roto i ‘te mǎtaˈu ia Iehova.’ (Maseli 1:1-7; 2:1-14)—1/11, api 12.

▫ Eaha te hiˈoraa aifaito no nia i te haapiiraa te tia i te mau taurearea ia rave i teie mahana?

E tia i te mau kerisetiano ia faariro i te haapiiraa ei ravea ia naeahia te hoê tapao. Ta ratou tapao i roto i teie mau mahana hopea, o te taviniraa ïa ia Iehova ma te rahi e ma te aravihi roa ˈˈe, i roto i te taviniraa taime taatoa mai te peu e e nehenehe ta ratou.—1/11, api 18.

▫ No te aha Iehova i titau ai i te nunaa Iseraela ia aufau i te tuhaa ahuru?

A tahi, ia nehenehe ratou e faaite na roto i te hoê ravea papu i to ratou mauruuru no te maitai o Iehova. A piti, ia nehenehe ratou e horoa i ta ratou tuhaa no te turu i te mau ati Levi, o te nehenehe e haapao maite i ta ratou mau hopoia, e tae noa ˈtu te haapiiraa i te Ture. (Hiˈo Paraleipomeno 2, 17:7-9.)—1/12, api 9.

▫ Eaha te tuhaa ahuru e anihia ra i te mau kerisetiano ia hopoi mai? (Malaki 3:10)

Te faahohoˈa ra te tuhaa ahuru i te tuhaa ta tatou e fatu nei e ta tatou e hopoi atu na Iehova, aore ra ta tatou e faaohipa i roto i ta ˈna taviniraa. E tapao teie no to tatou here no ˈna e to tatou fariiraa e te fatuhia ra tatou e ana.—1/12, api 15.