-
E haafaufaa anaˈe i “te mau ô taata”Te Pare Tiairaa 1999 | 1 no Tiunu
-
-
“Ia rahi roa te faatura ia ratou”
14, 15. (a) Ia au i te Tesalonia 1, 5:12, 13, no te aha e au ai i te mau matahiapo to tatou faatura? (b) No te aha e parauhia ˈi e te “rave puai” ra te mau matahiapo ‘i te ohipa i rotopu ia tatou’?
14 E nehenehe atoa tatou e faaite i to tatou mauruuru no “te mau ô taata” na roto i te faaturaraa ia ratou. I to ˈna papairaa i te amuiraa no Tesalonia, teie ta Paulo i aˈo i te mau melo: “E [haapao] atu outou i te feia i rave [puai] i te ohipa i roto ia outou na, o te mau faaite i nia iho ia outou i te Fatu nei, o tei aˈo atu hoi ia outou; e ia rahi roa te faatura ia ratou ma te [here], no ta ratou ra ohipa.” (Tesalonia 1, 5:12, 13; MN) E “rave puai i te ohipa”—aita anei te reira e faataa ra i te mau matahiapo itoito e horoa ra ia ratou no tatou? A feruri na i te hoê taime i te hopoia teimaha ta teie mau taeae here e amo nei.
-
-
E haafaufaa anaˈe i “te mau ô taata”Te Pare Tiairaa 1999 | 1 no Tiunu
-
-
16. A faataa i te mau ravea e nehenehe ai tatou e faaite i te mauruuru i te mau matahiapo.
16 Nafea tatou e faatura ˈi ia ratou? Te na ô ra te hoê maseli a te Bibilia e: “E maitai rahi hoi to te parau ia au te parauraa.” (Maseli 15:23; 25:11) E nehenehe ïa te mau parau haamauruuru e te faaitoito mau e faaite ia ratou e aita tatou e haafaufaa ore ra i ta ratou ohipa puai. Ia faaite atoa tatou i te manaˈo faito noa i ta tatou e titau ra ia ratou. I te hoê pae, eiaha tatou e taiâ i te ani i ta ratou tauturu. Te vai ra te mau taime e ‘horuhoru to tatou aau’ e e hinaaro tatou i te faaitoitoraa, te aratairaa, aore ra te aˈoraa a te Bibilia e horoahia mai e te feia “[“aravihi,” MN] ia haapii” i te Parau a te Atua. (Salamo 55:4; Timoteo 1, 3:2) I te hoê â taime, e tia ia tatou ia haamanaˈo e eita te hoê matahiapo e nehenehe e horoa rahi mai i to ˈna taime no tatou, no te mea eita ta ˈna e nehenehe e tuu i te hiti i te mau hinaaro o to ˈna utuafare aore ra o vetahi ê i roto i te amuiraa. Ia ‘aroha’ tatou i teie mau taeae e rave puai ra i te ohipa, eita ïa tatou e hinaaro e titau rahi ia ratou. (Petero 1, 3:8) Eita, e faaite tatou i to tatou mauruuru no te taime e te ara-maite-raa ta ratou e nehenehe e horoa mai no tatou ma te au.—Philipi 4:5.
17, 18. Eaha te mau haapaeraa e ravehia ra e te mau vahine e rave rahi e mau matahiapo ta ratou mau tane, e nafea tatou e faaite ai e aita tatou e haafaufaa ore ra i teie mau tuahine haapao maitai?
17 E te mau vahine ïa a te mau matahiapo? Eita anei e au atoa ia ratou to tatou faatura? Inaha, te tufa nei ratou i ta ratou mau tane na te amuiraa. E titau pinepine te reira ia ratou ia rave i te mau haapaeraa. I te tahi mau taime, e tia i te mau matahiapo ia haapao i te mau ohipa a te amuiraa i te po maoti i te horoa i te taime no to ratou utuafare. I roto i te amuiraa e rave rahi, ua ineine te mau vahine Kerisetiano haapao maitai i te rave i taua mau haapaeraa ra ia nehenehe ta ratou mau tane e haapao i te mau mamoe a Iehova.—A faaau e te Korinetia 2, 12:15.
18 Nafea tatou e faaite ai e aita tatou e haafaufaa ore ra i teie mau tuahine Kerisetiano haapao maitai? Papu maitai e e ere na roto i te titauraa ma te tano ore i ta ratou mau tane. Eiaha atoa râ tatou e haamoe i te puai o te tahi noa mau parau haamauruuru. Te na ô ra te Maseli 16:24 e: “E au te parau maitai i te topata rii meli ra; e momona i te taata nei, e ora hoi to te ivi.” A hiˈo na i teie aamu. I muri aˈe i te hoê putuputuraa Kerisetiano, ua haere te tahi nau hoa faaipoipo e farerei i te hoê matahiapo e ani atura e paraparau ia ˈna no nia i ta raua tamaiti apî. A paraparau ai te matahiapo i teie nau hoa faaipoipo, te tiai noa ra ta ˈna vahine ma te faaoromai. I muri iho, ua haere te metua vahine e farerei i te vahine a te matahiapo e na ô atura e: “Te hinaaro nei au e haamauruuru ia oe no te taime ta ta oe tane e rave ra no te tauturu i to ˈu utuafare.” Ua haaputapû mau â teie mau parau haamauruuru au e te ohie i te mafatu o te vahine a taua matahiapo ra.
-