TOINEN KIRJA
(Psalmit 42–72)
Johtajalle. Maskil Korahin pojille.+
42 Niin kuin naarasjalohirvi, joka kaipaa vesivirtoja,
niin kaipaa sieluni sinua, oi Jumala.+
2 Sieluni janoaa Jumalaa,+ elävää Jumalaa.+
Milloin saan tulla ja ilmaantua Jumalan eteen?+
3 Kyyneleistäni on tullut minulle ruokaa päivin ja öin,+
kun minulle kaiken päivää sanotaan: ”Missä on sinun Jumalasi?”+
4 Näitä tahdon muistaa, ja tahdon vuodattaa sieluni, joka minussa on:+
minulla oli näet tapana kulkea väenpaljouden mukana,
käydä hitaasti sen edellä Jumalan huoneeseen+
ilohuudon ja kiitoksen kaikuessa+
juhlivasta joukosta.+
5 Miksi olet epätoivoinen, oi sieluni,+
ja miksi kuohut minussa?+
Odota Jumalaa,+
sillä vielä minä kiitän häntä suurena pelastuksenani.+
6 Oi Jumalani, sieluni minussa on epätoivoinen.+
Sen tähden muistan sinua+
Jordanin maasta ja Hermonin huipuilta,+
pieneltä vuorelta.+
7 Vesisyvyys huutaa vesisyvyydelle
putoustesi kohinassa.
Kaikki tyrskysi ja aaltosi+
ovat ylitseni vyöryneet.+
8 Päivällä Jehova käskee rakkaudellista huomaavaisuuttaan,+
ja yöllä hänen laulunsa on kanssani;+
rukous kohoaa elämäni Jumalalle.+
9 Tahdon sanoa Jumalalle, kalliolleni:+
”Miksi olet unohtanut minut?+
Miksi vaellan vihollisen sorrosta murheellisena?”+
10 Murhanhimoisina luitani vastaan ovat vihamieheni minua häväisseet+
sanoessaan minulle kaiken päivää: ”Missä on sinun Jumalasi?”+
11 Miksi olet epätoivoinen, oi sieluni,+
ja miksi kuohut minussa?+
Odota Jumalaa,+
sillä vielä minä kiitän häntä suurena pelastuksenani ja Jumalanani.+