2. Mooseksen kirja
14 Jehova* puhui nyt Moosekselle sanoen: 2 ”Puhu Israelin pojille, että heidän tulee kääntyä takaisin ja leiriytyä Pi-Hahirotin eteen Migdolin ja meren väliin, mistä näkee Baal-Sefoniin.+ Sen edustalle teidän on määrä leiriytyä meren rannalle. 3 Silloin farao on sanova Israelin pojista: ’He harhailevat maassa sekasorron vallassa. Erämaa on saartanut heidät.’+ 4 Niinpä minä annankin faraon sydämen paatua,+ ja hän on ajava heitä takaa, ja minä saan itselleni kunniaa faraon ja kaikkien hänen sotajoukkojensa välityksellä,+ ja egyptiläiset tulevat varmasti tietämään, että minä olen Jehova.”+ He tekivätkin juuri niin.
5 Myöhemmin Egyptin kuninkaalle ilmoitettiin, että kansa oli paennut. Faraon sekä hänen palvelijoittensa sydän muuttui heti kansaa kohtaan,+ niin että he sanoivat: ”Mitä olemmekaan tehneet, kun olemme lähettäneet Israelin pois palvelemasta orjinamme?”+ 6 Silloin hän valjastutti sotavaununsa, ja hän otti väkensä mukaansa.+ 7 Niin hän otti kuudetsadat valiovaunut+ ja kaikki muut Egyptin vaunut ja sotureita* kuhunkin niistä. 8 Siten Jehova* antoi faraon, Egyptin kuninkaan, sydämen paatua,+ ja tämä lähti ajamaan Israelin poikia takaa, samalla kun Israelin pojat olivat kulkemassa pois kohotetun käden myötä.+ 9 Ja egyptiläiset lähtivät ajamaan heitä takaa, ja kaikki faraon vaunuhevoset ja hänen ratsumiehensä+ ja sotajoukkonsa olivat tavoittamassa heidät, kun he olivat leiriytyneinä meren rannalle, Pi-Hahirotin luokse, mistä näkee Baal-Sefoniin.+
10 Kun farao pääsi aivan lähelle, niin Israelin pojat nostivat silmänsä, ja katso, egyptiläiset etenivät heidän perässään; ja Israelin pojat pelästyivät suuresti ja alkoivat huutaa Jehovan puoleen.+ 11 Ja he sanoivat Moosekselle: ”Eikö Egyptissä ole lainkaan hautapaikkoja, kun olet tuonut meidät tänne erämaahan kuolemaan?+ Mitä oletkaan meille tehnyt johdattaessasi meidät pois Egyptistä? 12 Eikö tämä ole se sana, jonka puhuimme sinulle Egyptissä sanoen: ’Anna meidän olla palvellaksemme egyptiläisiä’? Sillä meidän on parempi palvella egyptiläisiä kuin kuolla erämaassa.”+ 13 Silloin Mooses sanoi kansalle: ”Älkää pelätkö.+ Pysykää lujina ja katsokaa Jehovan pelastusta, jonka hän toteuttaa teille tänään.+ Sillä niitä egyptiläisiä, jotka näette tänään, ette tule enää näkemään, ette koskaan enää.+ 14 Jehova itse taistelee teidän puolestanne,+ ja te, te tulette olemaan hiljaa.”
15 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Miksi huudat jatkuvasti minun puoleeni?+ Puhu Israelin pojille, että heidän tulee purkaa leiri. 16 Mutta nosta sinä sauvasi+ ja ojenna kätesi meren yli ja halkaise se,+ jotta Israelin pojat voivat kulkea meren keskitse kuivaa maata myöten.+ 17 Minä taas, katso, minä annan egyptiläisten sydämen paatua,+ jotta he menisivät heidän perässään ja jotta minä saisin itselleni kunniaa faraon ja kaikkien hänen sotajoukkojensa, sotavaunujensa ja ratsumiestensä välityksellä.+ 18 Ja egyptiläiset tulevat varmasti tietämään, että minä olen Jehova, kun saan itselleni kunniaa faraon, hänen sotavaunujensa ja ratsumiestensä välityksellä.”+
19 Sitten tosi Jumalan enkeli,+ joka kulki Israelin leirin edellä, lähti liikkeelle ja meni heidän taakseen, ja pilvipatsas lähti liikkeelle heidän edestään ja seisahtui heidän taakseen.+ 20 Siten se tuli egyptiläisten leirin ja Israelin leirin väliin.+ Toiselta puolen se osoittautui pimeyden pilveksi. Toiselta puolen se valaisi edelleen yötä.+ Eikä toinen ryhmä tullut lähelle toista ryhmää koko yönä.
21 Mooses ojensi nyt kätensä meren yli,+ ja Jehova peräännytti merta koko yön kestäneellä voimakkaalla itätuulella ja muutti meren allasta kuivaksi maaksi,+ ja vedet jakautuivat.+ 22 Vihdoin Israelin pojat kulkivat meren keskitse kuivaa maata myöten+ vesien ollessa heille muurina heidän oikealla ja vasemmalla puolellaan.+ 23 Ja egyptiläiset ryhtyivät takaa-ajoon, ja kaikki faraon hevoset, hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä lähtivät heidän peräänsä,+ keskelle merta. 24 Ja tapahtui aamuvartion* aikaan, että Jehova katseli egyptiläisten leiriä tuli- ja pilvipatsaasta+ ja syöksi egyptiläisten leirin sekasortoon.+ 25 Ja hän irrotti pyöriä heidän vaunuistaan, niin että heidän oli vaikea ajaa niitä,+ ja egyptiläiset sanoivat: ”Paetaan Israelin edestä, sillä totisesti Jehova taistelee heidän puolestaan egyptiläisiä vastaan.”+
26 Lopulta Jehova sanoi Moosekselle: ”Ojenna kätesi meren yli,+ jotta vedet palaisivat egyptiläisten, heidän sotavaunujensa ja heidän ratsumiestensä päälle.” 27 Mooses ojensi heti kätensä meren yli, ja meri alkoi palata normaaliin tilaansa aamun lähestyessä. Egyptiläiset pakenivat kaiken aikaa sen alta, mutta Jehova karisti egyptiläiset keskelle merta.+ 28 Ja vedet palautuivat.+ Lopulta ne peittivät faraon kaikkien sotajoukkojen sotavaunut ja ratsumiehet, jotka olivat menneet mereen heidän perässään.+ Ei yhtäkään heistä jäänyt jäljelle.+
29 Mutta Israelin pojat kulkivat kuivaa maata myöten keskeltä merenpohjaa,+ ja vedet olivat heille muurina heidän oikealla ja vasemmalla puolellaan.+ 30 Siten Jehova pelasti sinä päivänä Israelin egyptiläisten käsistä,+ ja Israel sai nähdä egyptiläiset kuolleina meren rannalla.+ 31 Israel sai myös nähdä sen suuren käden, jonka Jehova pani toimimaan egyptiläisiä vastaan, ja kansa alkoi pelätä Jehovaa sekä uskoa Jehovaan ja hänen palvelijaansa Moosekseen.+