Jeremia

44 Sana, joka tuli Jeremialle kaikkia Egyptin maassa asuvia juutalaisia varten,+ Migdolissa+ ja Tahpanhesissa+ ja Nofissa*+ ja Patrosin+ maassa asuvia varten, kuului: 2 ”Näin on armeijoiden Jehova, Israelin Jumala, sanonut: ’Te itse olette nähneet kaiken sen onnettomuuden, jonka olen tuottanut Jerusalemille+ ja kaikille Juudan kaupungeille, ja katso, ne ovat tänä päivänä hävitetty paikka, eikä niissä ole asukasta.+ 3 Niin on heidän pahuutensa takia, jota he tekivät loukatakseen minua menemällä suitsuttamaan uhrisavua+ ja palvelemalla muita jumalia, joita eivät he olleet tunteneet, ette myöskään te eivätkä esi-isänne.+ 4 Ja minä lähetin toistuvasti palvelijani, profeetat, luoksenne, nousin varhain ja lähetin heidät+ ja sanoin: ”Pyydän: älkää tehkö tällaista inhottavaa tekoa, jota olen vihannut.”+ 5 Mutta he eivät kuunnelleet+ eivätkä kallistaneet korvaansa kääntyäkseen pois pahuudestaan lakkaamalla suitsuttamasta uhrisavua muille jumalille.+ 6 Niin minun vihastukseni ja suuttumukseni vuodatettiin, ja se paloi Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla,+ ja niistä tuli hävitetty paikka, autio, kuten on tänä päivänä.’+

7 Ja näin on nyt Jehova, armeijoiden Jumala, Israelin Jumala, sanonut: ’Miksi te aiheutatte suuren onnettomuuden sielullenne,+ niin että miehet ja naiset, lapset ja imeväiset karsitaan pois keskuudestanne,+ Juudan keskeltä, niin ettette jätä itsellenne jäännöstä? 8 Te loukkaatte minua kättenne töillä suitsuttamalla uhrisavua muille jumalille+ Egyptin maassa, jonne te menette muukalaisina asumaan, aiheuttaaksenne itsellenne pois karsimisen ja tullaksenne kiroukseksi ja häväistykseksi maan kaikkien kansakuntien keskuudessa.+ 9 Oletteko unohtaneet esi-isienne pahat teot+ ja Juudan kuninkaiden pahat teot+ ja heidän vaimojensa pahat teot+ ja omat pahat tekonne ja vaimojenne pahat teot,+ joita he ovat tehneet Juudan maassa ja Jerusalemin kaduilla? 10 Eivätkä he tähän päivään mennessä ole tunteneet olevansa muserrettuja,*+ eivätkä he ole pelänneet+ eivätkä vaeltaneet lakini+ ja säädösteni mukaan, jotka asetin teidän ja esi-isienne eteen.’+

11 Sen tähden armeijoiden Jehova, Israelin Jumala, on sanonut näin: ’Katso, minä käännän kasvoni teitä vastaan onnettomuudeksi ja koko Juudan pois karsimiseksi.+ 12 Ja minä otan Juudan jäännöksen, ne jotka käänsivät kasvonsa mennäkseen Egyptin maahan asumaan siellä muukalaisina,+ ja he kaikki kohtaavat loppunsa Egyptin maassa.+ He kaatuvat miekkaan; ja nälänhädän+ välityksellä he kohtaavat loppunsa, pienimmästä aina suurimpaan asti; miekkaan ja nälkään he kuolevat. Ja heidän on tultava kiroukseksi, hämmästelyn kohteeksi ja kiroussanaksi ja häväistykseksi.+ 13 Ja minä olen vaativa Egyptin maassa asuvat tilinteolle, niin kuin vaadin Jerusalemin tilinteolle: miekalla, nälällä ja rutolla.+ 14 Eikä Juudan jäännöksessä, niissä jotka menevät asumaan siellä, Egyptin maassa,+ muukalaisina, tule olemaan pakoon päässyttä eikä eloon jäänyttä, jotka palaisivat Juudan maahan, johon heidän sielunsa haluaa palata asumaan;+ he eivät näet palaa muutamia pakoon päässeitä lukuun ottamatta.’”

15 Ja kaikki miehet, jotka tiesivät vaimojensa suitsuttaneen uhrisavua muille jumalille,*+ ja kaikki vaimot, jotka seisoivat suurena koottuna joukkona, ja koko Egyptin maassa,+ Patrosissa,+ asuva kansa vastasivat sitten Jeremialle sanoen: 16 ”Mitä tulee siihen sanaan, jonka olet puhunut meille Jehovan nimessä, me emme kuuntele sinua;+ 17 mutta me totisesti teemme jokaisen sanan mukaan, joka suustamme on lähtenyt+ uhrisavun suitsuttamiseksi ’taivaiden kuningattarelle’*+ ja juomauhrien+ vuodattamiseksi* hänelle, niin kuin teimme me+ ja esi-isämme,+ kuninkaamme+ ja ruhtinaamme Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla, kun saimme kylliksemme leipää ja tulimme hyvin toimeen emmekä nähneet mitään onnettomuutta.+ 18 Ja siitä ajasta lähtien, jolloin lakkasimme suitsuttamasta uhrisavua ’taivaiden kuningattarelle’+ ja vuodattamasta juomauhreja hänelle, meiltä on puuttunut kaikkea, ja miekan ja nälänhädän välityksellä olemme kohdanneet loppumme.+

19 Ja kun* me suitsutimme uhrisavua ’taivaiden kuningattarelle’+ ja olimme taipuvaisia vuodattamaan hänelle juomauhreja,+ teimmekö miehiltämme kysymättä hänelle uhrikakkuja tehdäksemme hänestä kuvan ja vuodattaaksemme hänelle juomauhreja?”+

20 Jeremia vuorostaan puhui kaikelle kansalle, voimakkaille miehille ja vaimoille ja kaikelle kansalle, jotka vastasivat hänelle sanalla, sanoen: 21 ”Eikö sen uhrisavun, jota te suitsutitte Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin kaduilla,+ te+ ja teidän esi-isänne,+ teidän kuninkaanne+ ja ruhtinaanne+ ja maan kansa*, eikö juuri sen Jehova muistanut ja eikö se sitten noussut hänen sydämeensä?+ 22 Lopulta Jehova ei voinut enää kestää sitä menettelyjenne pahuuden takia, niiden inhottavuuksien takia, joita olitte tehneet,+ ja niin teidän maanne tuli hävitetyksi paikaksi ja hämmästelyn kohteeksi ja kiroukseksi, asumattomaksi, kuten on tänä päivänä.+ 23 Koska te suitsutitte uhrisavua+ ja teitte syntiä Jehovaa vastaan+ ettekä totelleet Jehovan ääntä+ ettekä vaeltaneet hänen lakinsa+ ja säädöstensä ja muistutustensa mukaan, niin tämä onnettomuus on kohdannut teitä, kuten tänä päivänä on.”+

24 Ja Jeremia sanoi edelleen kaikelle kansalle ja kaikille naisille: ”Kuulkaa Jehovan sana, kaikki Juuda, te jotka olette Egyptin maassa.+ 25 Näin on armeijoiden Jehova, Israelin Jumala, sanonut: ’Mitä tulee teihin miehiin ja vaimoihinne,+ niin te naiset puhutte suullanne (ja käsillänne* olette sen täyttäneet) sanoen: ”Me täyttämällä täytämme tekemämme juhlalliset lupaukset+ ja suitsutamme uhrisavua ’taivaiden kuningattarelle’+ ja vuodatamme juomauhreja hänelle.”+ Kyllä te naiset toteutattekin juhlalliset lupauksenne, ja epäilemättä te täytätte juhlalliset lupauksenne.’

26 Sen tähden kuulkaa Jehovan sana, kaikki Juuda, te jotka asutte Egyptin maassa:+ ’”Katso, minä olen vannonut suuren nimeni kautta”,+ on Jehova sanonut, ”ettei koko Egyptin maassa minun nimeni enää osoittaudu sellaiseksi, jonka kuka tahansa Juudan mies* huutaa suullaan+ sanoen: ’Niin totta kuin Suvereeni Herra Jehova elää!’+ 27 Katso, minä olen valppaana heidän suhteensa onnettomuudeksi enkä hyväksi;+ ja kaikki Egyptin maassa olevat Juudan miehet kohtaavat varmasti loppunsa miekan välityksellä ja nälänhädän välityksellä, kunnes he lakkaavat olemasta.+ 28 Ja ne taas, jotka pääsevät miekkaa pakoon, palaavat Egyptin maasta Juudan maahan harvalukuisina;+ ja kaikki Juudan jäännökseen kuuluvat, jotka tulevat Egyptin maahan asuakseen siellä muukalaisina, tulevat varmasti tietämään, kenen sana toteutuu, minun vai heidän.”’”+

29 ”’Ja tämä on merkkinä teille’,+ lausuu Jehova, ’että minä käännän huomioni teihin tässä paikassa, jotta tietäisitte minun sanojeni toteutumalla toteutuvan teille onnettomuudeksi:+ 30 Näin on Jehova sanonut: ”Katso, minä annan farao Hofran, Egyptin kuninkaan,+ hänen vihollistensa käsiin ja hänen sieluaan tavoittelevien käsiin,+ niin kuin olen antanut Juudan kuninkaan Sidkian Babylonin kuninkaan Nebukadressarin, hänen vihollisensa ja hänen sieluaan tavoittelevan, käsiin.”’”+