Hesekiel
8 Ja tapahtui kuudentena vuonna, kuudennessa kuussa, kuukauden viidentenä päivänä, että minä istuin talossani ja Juudan vanhimmat* istuivat edessäni,+ kun Suvereenin Herran Jehovan käsi laskeutui siellä minun päälleni.+ 2 Ja minä aloin nähdä, ja katso: jokin, joka näytti tulen kaltaiselta;+ siitä alaspäin, mikä näytti hänen lanteiltaan, oli tulta,+ ja hänen lanteistaan ylöspäin oli jotakin hohtavalta näyttävää, kullan ja hopean seoksen* hehkun kaltaista.+ 3 Sitten hän ojensi ikään kuin käden+ ja tarttui minuun pääni hiustupsusta, ja henki*+ kuljetti minua maan ja taivaan välillä ja vei minut Jerusalemiin Jumalan näyissä,+ pohjoiseen päin olevan sisäportin+ sisäänkäynnin luo, jossa on mustasukkaisuuteen+ yllyttävän mustasukkaisuuden vertauskuvan sijaintipaikka. 4 Ja katso, Israelin Jumalan* kirkkaus oli siellä,+ näöltään samankaltainen kuin se, jonka olin nähnyt laaksotasangolla.
5 Ja hän sanoi minulle: ”Ihmisen poika, nostahan silmäsi pohjoista kohti.” Niin minä nostin silmäni pohjoista kohti, ja katso, pohjoiseen päin alttarin portista* oli tämä mustasukkaisuuden vertauskuva*+ sisäänkäytävässä. 6 Ja hän sanoi minulle edelleen: ”Ihmisen poika, näetkö, millaisia suuria inhottavuuksia he tekevät,+ niitä, joita Israelin huone täällä tekee, kaikotakseni kauas pyhäköstäni?+ Ja kuitenkin sinä tulet näkemään uudelleen* suuria inhottavuuksia.”
7 Niinpä hän vei minut esipihan sisäänkäynnin luo, ja minä aloin nähdä, ja katso: jokin aukko seinässä. 8 Hän sanoi nyt minulle: ”Ihmisen poika, murtauduhan seinän läpi.”+ Ja minä murtauduin vähitellen seinän läpi, ja katso, siellä oli jokin sisäänkäynti. 9 Ja hän sanoi minulle vielä: ”Mene sisään ja katso niitä pahoja inhottavuuksia, joita he täällä tekevät.”+ 10 Niin minä menin sisään ja aloin nähdä, ja katso, siellä oli kaikkia ryömivien eläinten sekä iljettävien nelijalkaisten eläinten+ kuvia+ ja kaikkia Israelin huoneen saastaisia epäjumalia;+ kaiverrusta oli joka puolella seinää. 11 Ja niiden edessä seisoi seitsemänkymmentä miestä*+ Israelin huoneen vanhimmista, Jaasanjan*, Safanin+ pojan, seisoessa heidän joukossaan, kullakin suitsutusastiansa kädessään, ja suitsutuspilvestä nousi tuoksu.+ 12 Ja hän sanoi minulle: ”Oletko nähnyt, oi ihmisen poika, mitä Israelin huoneen vanhimmat tekevät pimeydessä,+ kukin sisähuoneissa, missä hänen näyttelyesineensä on? Sillä he sanovat: ’Ei Jehova meitä näe.*+ Jehova on hylännyt tämän maan*.’”
13 Ja hän sanoi minulle vielä: ”Sinä tulet kuitenkin näkemään uudelleen* suuria inhottavuuksia, joita he tekevät.”+ 14 Niin hän toi minut Jehovan huoneen portin sisäänkäynnin luo, joka on pohjoista kohti, ja katso, naiset istuivat siellä itkemässä Tammus-jumalaa*.
15 Ja hän sanoi minulle vielä: ”Oletko nähnyt tämän, oi ihmisen poika? Sinä tulet kuitenkin näkemään uudelleen* suuria inhottavuuksia,+ pahempia kuin nämä.” 16 Niin hän toi minut Jehovan huoneen sisemmälle esipihalle,+ ja katso, Jehovan temppelin sisäänkäynnin luona, eteishallin ja alttarin välissä,+ oli noin kaksikymmentäviisi miestä*+ selin Jehovan temppeliin*+ ja kasvot itään päin, ja he kumarsivat kohti itää, aurinkoa.+
17 Ja hän jatkoi sanoen minulle: ”Oletko nähnyt tämän, oi ihmisen poika? Onko niiden inhottavuuksien tekeminen, joita he ovat tehneet, niin vähäpätöinen asia Juudan huoneelle, että heidän on täytettävä maa* väkivallalla+ ja että heidän pitää loukata minua jälleen, ja katso, he ojentavat versoa* nenäni* eteen? 18 Ja minäkin toimin vihastuksessani.+ Silmäni ei surkuttele, enkä minä tunne sääliä.+ Ja he huutavat varmasti korviini suureen ääneen, mutta minä en heitä kuule.”+