5. Mooseksen kirja
15 Aina seitsemän vuoden kuluttua sinun tulee panna toimeen vapautus. 2 Ja vapautus on tällainen:+ jokainen velkoja* luopuu* siitä velasta, johon hän salli lähimmäisensä joutua. Hänen ei tule painostaa lähimmäistään tai veljeään maksamaan,+ sillä vapautus Jehovan kunniaksi on julistettava.*+ 3 Vierasmaalaista+ saat painostaa maksamaan, mutta kätesi luopukoon kaikesta omastasi, joka osoittautuu olevan veljesi hallussa. 4 Kenenkään ei kuitenkaan pitäisi tulla köyhäksi keskuudessasi, sillä Jehova siunaamalla siunaa+ sinua siinä maassa, jonka Jehova, sinun Jumalasi, antaa sinulle perinnöksi ottaaksesi sen haltuusi,+ 5 kunhan vain kuuntelemalla kuuntelet Jehovan, Jumalasi, ääntä tehdäksesi tarkoin koko tämän käskyn mukaan, jonka minä tänään sinulle annan.+ 6 Sillä Jehova, sinun Jumalasi, on siunaava sinua niin kuin hän on sinulle luvannut, ja sinä olet lainaava+ monille kansakunnille panttia vastaan, mutta sinä itse et ota lainaa, ja sinä olet hallitseva monia kansakuntia, mutta ne eivät hallitse sinua.+
7 Mikäli joku veljistäsi tulee köyhäksi keskuudessasi jossakin kaupungissasi* siinä maassa, jonka Jehova, sinun Jumalasi, antaa sinulle, et saa paaduttaa sydäntäsi etkä sulkea kättäsi köyhältä veljeltäsi,+ 8 sillä sinun tulee anteliaasti avata hänelle kätesi+ ja halukkaasti lainata hänelle panttia vastaan niin paljon kuin hän tarvitsee, se mitä häneltä puuttuu. 9 Varo, ettei sydämeesi tulisi tätä alhaista sanaa:*+ ’Seitsemäs vuosi, vapautusvuosi*, on tullut lähelle’,+ ja ettei silmäsi tule kitsaaksi köyhää veljeäsi kohtaan,+ niin ettet anna hänelle mitään, ja hänen on huudettava Jehovan puoleen sinua vastaan,+ ja se koituu sinulle synniksi.+ 10 Sinun tulee halukkaasti antaa hänelle,+ eikä sydämesi tule olla saita antaessasi hänelle, sillä Jehova, sinun Jumalasi, siunaa sinua tämän takia kaikissa teoissasi ja kaikissa hankkeissasi.+ 11 Sillä köyhät eivät koskaan lopu maasta.+ Siksi minä käsken sinua sanoen: ’Sinun tulee anteliaasti avata kätesi ahdistetulle ja köyhälle veljellesi* maassasi.’+
12 Jos sinulle on myyty veljesi, heprealainen mies tai nainen,+ ja hän on palvellut sinua kuusi vuotta, niin seitsemäntenä vuonna sinun tulee lähettää hänet luotasi vapautettuna.+ 13 Ja mikäli lähetät hänet luotasi vapautettuna, et saa lähettää häntä tyhjin käsin.+ 14 Sinun tulee toki lahjoittaa hänelle jotakin katraastasi ja puimatantereeltasi sekä öljy- ja viinikuurnastasi. Sinun tulee antaa hänelle sen mukaan kuin Jehova, sinun Jumalasi, on siunannut sinua.+ 15 Ja sinun on muistettava, että sinusta tuli orja Egyptin maassa ja että Jehova, sinun Jumalasi, sitten lunasti sinut.+ Siksi minä annan sinulle tänään tämän käskyn.
16 Ja on tapahduttava, että jos hän sanoo sinulle: ’En lähde luotasi pois!’, koska hän rakastaa sinua ja huonekuntaasi, sillä hänen oli luonasi hyvä olla,+ 17 niin sinun on otettava naskali ja pistettävä se hänen korvansa läpi oveen, ja hänen on tultava orjaksesi ajan hämärään asti.+ Ja myös orjattarellesi sinun tulee tehdä samoin. 18 Sinusta ei pitäisi näyttää vaikealta lähettää häntä luotasi vapautettuna,+ sillä hän palveli sinua kuusi vuotta palkkatyöläistä+ kaksin verroin arvokkaampana, ja Jehova, sinun Jumalasi, on siunannut sinua kaikessa, mitä sinulla oli tapana tehdä.+
19 Kaikki urospuoliset esikoiset, jotka syntyvät karjassasi ja katraassasi, sinun tulee pyhittää Jehovalle, Jumalallesi.+ Et saa tehdä palvelusta sonnisi esikoisella etkä keritä katraasi esikoista.+ 20 Sinun tulee syödä se vuosi vuodelta Jehovan, sinun Jumalasi, edessä Jehovan valitsemassa paikassa,+ sinun ja huonekuntasi. 21 Ja mikäli siinä osoittautuisi olevan jokin vika, koska se on rampa tai sokea, mikä tahansa paha vika, et saa uhrata sitä Jehovalle, Jumalallesi.+ 22 Sinun, epäpuhtaan niin kuin puhtaankin, tulee syödä se porttiesi sisäpuolella,+ kuten syöt gasellin ja kuten jalohirven.+ 23 Ainoastaan sen verta et saa syödä.+ Sinun tulee vuodattaa se maahan kuin vesi.+