5. Mooseksen kirja
9 Kuule, oi Israel, sinä olet tänään ylittämässä Jordania+ mennäksesi häätämään sinua suurempia ja mahtavampia kansakuntia,+ suuria, taivaisiin asti linnoitettuja kaupunkeja,+ 2 suurta ja kookasta kansaa, anakilaisten poikia,+ joista sinä olet saanut tietää ja sinä olet kuullut sanotun: ’Kuka voi kestää lujana Anakin poikien edessä?’ 3 Ja sinähän tiedät tänään, että Jehova, sinun Jumalasi, menee yli edelläsi.+ Hän on kuluttava tuli.+ Hän tuhoaa+ heidät ja hän alistaa heidät edessäsi, ja sinun on häädettävä heidät ja hävitettävä heidät nopeasti, niin kuin Jehova on sinulle puhunut.+
4 Kun Jehova, sinun Jumalasi, työntää heidät pois edestäsi, niin älä sano sydämessäsi: ’Oman vanhurskauteni takia Jehova on tuonut minut ottamaan haltuuni tämän maan’,+ koskapa näiden kansakuntien jumalattomuuden takia Jehova ajaa heidät pois edestäsi.+ 5 Et sinä vanhurskautesi+ etkä sydämesi rehtiyden+ takia mene ottamaan haltuusi heidän maataan, vaan näiden kansakuntien jumalattomuuden takia Jehova, sinun Jumalasi, ajaa heidät pois edestäsi+ sekä pannakseen täytäntöön sen sanan, jonka Jehova vannoi esi-isillesi Abrahamille,+ Iisakille+ ja Jaakobille.+ 6 Ja sinun on tiedettävä, ettei Jehova, sinun Jumalasi, vanhurskautesi takia anna sinulle tätä hyvää maata ottaaksesi sen haltuusi, sillä sinä olet jäykkäniskainen kansa.+
7 Muista: Älä unohda, kuinka olet ärsyttänyt Jehovaa, Jumalaasi, erämaassa.+ Siitä päivästä alkaen, jona lähdit Egyptin maasta, aina siihen saakka, kun tulitte tähän paikkaan, te olette osoittautuneet käytökseltänne kapinallisiksi Jehovaa kohtaan.+ 8 Horebissakin te ärsytitte Jehovan, niin että Jehova vihastui teihin ja oli vähällä tuhota teidät.+ 9 Kun nousin vuorelle vastaanottamaan kivitaulut,+ sen liiton taulut, jonka Jehova oli tehnyt kanssanne,+ ja viivyin vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä+ (syömättä leipää ja juomatta vettä), 10 niin Jehova antoi minulle ne kaksi kivitaulua, joihin oli kirjoitettu Jumalan sormella,+ ja niissä olivat kaikki ne sanat*, jotka Jehova oli puhunut teille vuorella tulen keskeltä seurakunnan kokoontumisen* päivänä.+ 11 Ja tapahtui, että niiden neljänkymmenen päivän ja neljänkymmenen yön kuluttua Jehova antoi minulle ne kaksi kivitaulua, liiton taulut,+ 12 ja Jehova sanoi minulle: ’Nouse, lähde nopeasti täältä alas, sillä kansasi, jonka toit pois Egyptistä, on toiminut turmiollisesti.+ He ovat poikenneet nopeasti siltä tieltä, josta minä annoin heille käskyn. He ovat tehneet itselleen valetun kuvan.’+ 13 Ja Jehova sanoi minulle vielä näin: ’Olen nähnyt tämän kansan, ja katso, se on jäykkäniskainen kansa.+ 14 Anna minun olla, jotta tuhoaisin+ heidät ja pyyhkisin heidän nimensä taivaiden alta,+ ja salli minun tehdä sinusta heitä mahtavampi ja väekkäämpi kansakunta.’+
15 Sen jälkeen minä käännyin ja laskeuduin vuorelta, kun vuori liekehti tulessa,+ ja ne kaksi liitontaulua olivat molemmissa käsissäni.+ 16 Sitten minä katsoin, ja kuinka olittekaan tehneet syntiä Jehovaa, Jumalaanne, vastaan! Te olitte tehneet itsellenne valetun vasikan.+ Te olitte poikenneet nopeasti siltä tieltä, josta Jehova oli antanut teille käskyn.+ 17 Silloin minä tartuin niihin kahteen tauluun ja paiskasin ne molemmista käsistäni maahan ja murskasin ne silmienne edessä.+ 18 Ja minä heittäydyin Jehovan eteen, kuten ensimmäiselläkin kerralla, neljäksikymmeneksi päiväksi ja neljäksikymmeneksi yöksi. En syönyt leipää enkä juonut vettä+ kaiken syntinne takia, johon olitte syyllistyneet tekemällä pahaa Jehovan silmissä loukataksenne häntä.+ 19 Sillä minä säikähdin sen hehkuvan suuttumuksen takia, jolla Jehova oli närkästynyt teihin, niin että oli vähällä tuhota teidät.+ Jehova kuunteli minua kuitenkin myös sillä kerralla.+
20 Aaroniinkin Jehova vihastui niin suuresti, että oli vähällä tuhota hänet,+ mutta minä rukoilin+ juuri siihen aikaan myös Aaronin puolesta. 21 Ja minä otin teidän syntikuvatuksenne, jonka olitte tehneet, vasikan,+ ja sen jälkeen minä poltin sen tulessa ja löin sen murskaksi, jauhoin sen perusteellisesti, kunnes se oli tullut hienoksi kuin tomu, minkä jälkeen minä heitin sen tomun vuorelta juoksevaan puroon.+
22 Myös Taberassa+ ja Massassa+ sekä Kibrot-Hattaavassa+ te osoittauduitte Jehovaa ärsyttäviksi.+ 23 Ja kun Jehova lähetti teidät Kades-Barneasta+ sanomalla: ’Nouskaa ja ottakaa haltuunne se maa, jonka minä teille annan!’, niin te kapinoitte Jehovan, Jumalanne, käskyä vastaan+ ettekä uskoneet+ häneen ettekä kuunnelleet hänen ääntään.+ 24 Te olette osoittautuneet käytökseltänne kapinallisiksi Jehovaa kohtaan+ siitä päivästä lähtien, josta olen teidät tuntenut.
25 Niin minä heittäydyin Jehovan eteen neljäksikymmeneksi päiväksi ja neljäksikymmeneksi yöksi,+ sillä minä heittäydyin näin kasvoilleni, koska Jehova sanoi* tuhoavansa teidät.+ 26 Ja minä rukoilin+ Jehovaa ja sanoin: ’Oi Suvereeni Herra Jehova*, älä hävitä kansaasi, niin, yksityisomaisuuttasi,*+ jonka lunastit suuruudellasi, jonka toit pois Egyptistä+ voimakkaalla kädellä.+ 27 Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia.+ Älä kohdista kasvojasi tämän kansan kovuuteen ja sen jumalattomuuteen ja sen syntiin,+ 28 jottei se maa,*+ josta toit meidät pois, sanoisi: ”Koska Jehova ei pystynyt viemään heitä siihen maahan, jonka hän oli heille luvannut, ja koska hän vihasi heitä, hän vei heidät pois surmatakseen heidät erämaassa.”+ 29 Ovathan he sinun kansasi ja yksityisomaisuutesi,+ jonka sinä veit pois suurella voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi.’+