Laulujen laulu

8 Oi kunpa olisit kuin veljeni,+ äitini rintoja imevä!+ Jos löytäisin sinut ulkoa, suutelisin sinua.+ Ihmiset eivät edes halveksisi minua. 2 Minä johdattaisin sinua, toisin sinut äitini taloon,+ hänen jolla oli tapana opettaa minua. Minä antaisin sinulle juotavaksi mausteviiniä,+ granaattiomenien tuoretta mehua. 3 Hänen vasen kätensä olisi pääni alla, ja hänen oikea kätensä minua syleilisi.+

4 Minä olen vannottanut teitä, oi Jerusalemin tyttäret, ettette yritä herättää tai sytyttää minussa rakkautta, ennen kuin se tuntee halua.”+

5 ”Kuka on tämä nainen,+ joka tulee erämaasta+ nojaten rakkaaseensa?”+

”Omenapuun alla herätin sinut*. Siellä äitisi oli synnytyskivuissa sinun takiasi. Siellä synnyttäjäsi koki synnytyskivut.+

6 Pane minut sinetiksi sydämeesi,*+ sinetiksi käsivarteesi, sillä rakkaus on yhtä voimakas kuin kuolema,+ yksinomaisen antaumuksen vaatimus+ on yhtä tinkimätön kuin Šeol*. Sen loimut ovat tulen loimuja, Jahin* liekki.+ 7 Eivät edes paljot vedet pysty sammuttamaan rakkautta,+ eivätkä joetkaan voi huuhtoa sitä pois.+ Vaikka mies* antaisi kaikki talonsa kalleudet rakkaudesta, niitä* halveksimalla halveksittaisiin.”

8 ”Meillä on pikkusisko,+ jolla ei ole rintoja. Mitä teemme sisarellemme sinä päivänä, jona häntä kositaan?”

9 ”Jos hän on muuri,+ rakennamme hänen päälleen hopeisen sakaraharjan, mutta jos hän on ovi,+ niin salpaamme hänet setrilankulla.”

10 ”Minä olen muuri, ja rintani ovat kuin tornit.+ Niinpä minusta on tullut hänen silmissään kuin se, joka löytää rauhan.

11 Salomolla sattui olemaan viinitarha+ Baal-Hamonissa. Hän luovutti viinitarhan vartijoille.+ Jokainen toi sen hedelmistä tuhat hopearahaa*.

12 Minun viinitarhani on minun käytettävissäni*. Ne tuhat kuuluvat sinulle, oi Salomo, ja kaksisataa sen hedelmiä vartioiville.”

13 ”Oi sinä puutarhoissa asuva,+ kumppanit kiinnittävät huomiota ääneesi*. Anna minun kuulla sitä.”+

14 ”Juokse pois, rakkaani, ja ole* kuin gaselli tai kuin jalohirvien vasa tuoksuyrttien vuorilla.”+