104 Siunaa Jehovaa, oi sieluni.+
Oi Jehova, Jumalani, sinä olet osoittautunut hyvin suureksi.+
Arvokkuuteen ja loistoon olet pukeutunut+
2 verhoutuen valoon kuin vaatteeseen,+
jännittäen taivaat telttakankaan tavoin;+
3 hän rakentaa ylähuoneensa hirsistä vesiin,+
tekee pilvet vaunuikseen,+
kulkee tuulen siivillä,+
4 tekee enkelinsä hengiksi,+
palvelijansa kuluttavaksi tuleksi.+
5 Hän on perustanut maan sen pysyville paikoille;+
horjumatta se pysyy ajan hämärään asti eli ikuisesti.+
6 Sinä peitit sen vesisyvyydellä niin kuin vaatteella.+
Vedet seisoivat vuortenkin yläpuolella.+
7 Sinun nuhtelustasi ne alkoivat paeta;+
sinun jylinäsi äänestä ne lähtivät juoksemaan pakokauhun vallassa –
8 vuoret alkoivat kohota,+
laaksotasangot laskeutua –
paikkaan, jonka olet niille perustanut.
9 Sinä asetit rajan, jota niiden ei pidä ylittää,+
jotteivät ne enää peittäisi maata.+
10 Hän lähettää lähteitä purolaaksoihin;+
vuorten välistä ne vuotavat.
11 Ne antavat jatkuvasti juotavaa kaikille kedon villieläimille;+
seeprat+ sammuttavat säännöllisesti janonsa.
12 Niiden yläpuolella yöpyvät taivaiden lentävät luomukset;+
tiheästä lehvistöstä ne ääntelevät.+
13 Hän kastelee vuoret ylähuoneistaan.+
Töittesi hedelmästä maa tulee kylläiseksi.+
14 Hän panee vihreän ruohon nousemaan esiin eläimiä varten+
ja kasvillisuuden ihmiskunnan palvelukseen+
tuottamaan ravintoa maasta+
15 ja viiniä, joka ilahduttaa kuolevaisen ihmisen sydämen,+
öljyä, joka tekee kasvot kiiltäviksi,+
ja leipää, joka ylläpitää kuolevaisen ihmisen sydäntä.+
16 Jehovan puut tulevat kylläisiksi,
Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut,+
17 joissa linnut pesivät.+
Kattohaikaralla on talonaan katajat.+
18 Korkeat vuoret+ ovat vuorikauriita varten,+
kalliot ovat tamaanien turvapaikka.+
19 Hän on tehnyt kuun määräaikoja varten;+
aurinko tietää hyvin, minne se laskee.+
20 Sinä aiheutat pimeyden, jotta tulisi yö,+
silloin kaikki metsän villieläimet tulevat esiin.
21 Harjakkaat nuoret leijonat karjuvat saalista+
ja pyytääkseen ruokaansa Jumalalta.+
22 Aurinko alkaa paistaa+ – ne vetäytyvät pois
ja käyvät levolle omiin kätköpaikkoihinsa.
23 Ihminen lähtee toimintaansa+
ja palvelukseensa ja on siinä iltaan asti.+
24 Miten monet ovatkaan tekosi, oi Jehova!+
Kaikki ne olet viisaasti tehnyt.+
Maa on täynnä tuotteitasi.+
25 Entä meri, niin suuri ja aava+ –
siinä on liikkuvaisia lukematon joukko,+
elollisia, pieniä ja suuria.+
26 Siellä kulkevat laivat;+
Leviatanin+ sinä olet muodostanut leikkimään siinä.+
27 Ne kaikki – sinua ne odottavat,+
jotta antaisit niille niiden ruoan ajallaan.+
28 Sen mitä annat niille, ne noukkivat.+
Sinä avaat kätesi – ne tulevat kylläisiksi hyvyyksistä.+
29 Jos kätket kasvosi, ne järkyttyvät.+
Jos otat pois niiden hengen, ne kuolevat+
ja palaavat tomuunsa.+
30 Jos lähetät henkesi, ne luodaan,+
ja sinä uudistat maan kasvot.
31 Jehovan kunnia tulee pysymään ajan hämärään asti.+
Jehova tulee iloitsemaan teoistaan.+
32 Hän katsoo maata, ja se vapisee,+
hän koskettaa vuoria, ja ne savuavat.+
33 Tahdon laulaa Jehovalle läpi elämäni,+
tahdon antaa sävelmän soida Jumalalleni niin kauan kuin olen.+
34 Olkoon mietiskelyni hänelle mieluisaa.+
Minä puolestani tulen iloitsemaan Jehovassa.+
35 Syntiset lopetetaan maasta,+
eikä jumalattomia enää ole.+
Siunaa Jehovaa, oi sieluni. Ylistäkää Jahia!+