Jeremia

4 ”Jos sinä palaat, oi Israel”, lausuu Jehova, ”niin minun luokseni voit palata.+ Ja jos poistat iljetyksesi minun takiani,*+ niin et tule kulkemaan pakolaisena. 2 Ja jos olet vannova:+ ’Niin totta kuin Jehova elää totuudessa,+ oikeudessa ja vanhurskaudessa!’,+ niin hänessä* kansakunnat siunaavat itsensä ja hänestä he ylpeilevät.”+

3 Sillä näin on Jehova sanonut Juudan miehille* ja Jerusalemille: ”Kyntäkää itsellenne viljelysmaa, älkääkä jatkuvasti kylväkö orjantappuroiden sekaan.*+ 4 Ympärileikatkaa itsenne Jehovalle ja poistakaa sydämenne esinahka,+ te Juudan miehet* ja Jerusalemin asukkaat, ettei vihastukseni etenisi niin kuin tuli ja todella palaisi kenenkään sitä sammuttamatta menettelyjenne pahuuden takia.”+

5 Kertokaa se Juudassa ja julistakaa se myös Jerusalemissa+ ja sanokaa se julki ja puhaltakaa torvea* kautta maan.+ Huutakaa äänekkäästi* ja sanokaa: ”Kokoontukaa, ja menkäämme linnoitettuihin kaupunkeihin.+ 6 Kohottakaa merkki Siionia kohti. Varustakaa suoja. Älkää jääkö seisomaan.” Sillä minä tuon pohjoisesta onnettomuuden,+ niin, suuren romahduksen. 7 Hän on noussut kuin leijona tiheiköstään,+ ja kansakuntien tuhooja on lähtenyt liikkeelle;+ hän on lähtenyt paikastaan tekemään maasi* hämmästelyn kohteeksi. Sinun kaupunkisi luhistuvat raunioiksi, niin ettei siellä ole yhtään asukasta.+ 8 Vyöttäytykää tämän tähden säkkikankaaseen.+ Lyökää rintaanne ja parkukaa,+ sillä Jehovan suuttumuksen hehku ei ole väistynyt meistä.+

9 ”Ja on tapahtuva sinä päivänä”, lausuu Jehova, ”että kuninkaan sydän raukeaa,+ samoin ruhtinaiden sydän, ja papit saatetaan varmasti hämmästymään, ja profeetatkin ihmettelevät.”+

10 Ja minä sanoin: ”Voi, Suvereeni Herra Jehova! Totisesti olet pettämällä pettänyt tämän kansan+ ja Jerusalemin sanomalla: ’Teille tulee rauha’,+ ja miekka on yltänyt aina sieluun* asti.”

11 Siihen aikaan sanotaan tälle kansalle ja Jerusalemille: ”Erämaan halki kulkevilta tallatuilta poluilta on polttava tuuli+ matkalla kansani tytärtä kohti;+ se ei ole viskaamista eikä puhdistamista varten. 12 Näiltä minulle tulee kova tuuli. Nyt myös minä julistan tuomiot heille.+ 13 Katso! Hän* nousee niin kuin sadepilvet, ja hänen vaununsa ovat kuin myrskytuuli.+ Hänen hevosensa ovat kotkia* nopeammat.+ Voi meitä, sillä meidät on ryöstetty! 14 Pese sydämesi puhtaaksi silkasta pahuudesta, oi Jerusalem, jotta pelastuisit.+ Kuinka kauan erheelliset ajatuksesi majailevat sinussa?+ 15 Sillä ääni kertoo Danista+ ja julistaa jotakin vahingollista Efraimin vuoristosta.+ 16 Mainitkaa siitä, niin, kansakunnille. Julistakaa se Jerusalemia vastaan.”

”Vartijoita tulee kaukaisesta maasta,+ ja Juudan kaupunkeja vastaan he antavat äänensä kuulua. 17 Niin kuin kedon vartijat he ovat tulleet sitä vastaan joka puolelta,+ koska minua vastaan se on kapinoinut”,+ lausuu Jehova. 18 ”Tiesi* ja menettelysi – nämä maksetaan* sinulle takaisin.*+ Tämä on sinua kohtaava onnettomuus, sillä se on katkeraa, koska se on yltänyt aina sydämeesi asti.”

19 Voi sisuksiani, sisuksiani! Sydämeni seinämissä on ankaria tuskia.+ Sydämeni kuohuu sisässäni.+ En voi pysyä vaiti, sillä sieluni on kuullut torven äänen, sodan hälytysmerkin.+ 20 Romahdus romahduksen jälkeen on kuulutettu, sillä koko maa on ryöstetty.+ Äkkiä on telttani ryöstetty,+ hetkessä telttakankaani. 21 Kuinka kauan vielä näen merkin, kuulen torven äänen?+ 22 Sillä kansani on tyhmä.+ Minua he eivät ole ottaneet huomioon.+ He ovat epäviisaita poikia eivätkä ymmärtäväisiä.+ Viisaita he ovat pahan tekemiseen, mutta hyvän tekemiseen ei heillä todellakaan ole tietoa.+

23 Minä näin maan*, ja katso, se oli tyhjä ja autio,+ ja näin taivaisiin, eikä niiden valoa enää ollut.+ 24 Minä näin vuoret, ja katso, ne järkkyivät, ja kaikki kukkulatkin järähtelivät.+ 25 Minä näin, ja katso, ei ollut yhtään ihmistä*, ja taivaiden lentävät luomukset olivat kaikki paenneet.+ 26 Minä näin, ja katso, erämaana oli hedelmätarha, ja hajotettu oli sen kaikki kaupungit.+ Näin oli Jehovan takia, hänen suuttumuksensa hehkun takia.

27 Sillä näin on Jehova sanonut: ”Autioksi tulee koko maa,+ ja enkö minä pane täytäntöön perinpohjaisen hävityksen?*+ 28 Tästä syystä maa tulee suremaan+ ja ylhäällä olevat taivaat varmasti pimenevät.+ Näin on, koska olen puhunut, olen harkinnut enkä ole pahoitellut enkä tule perääntymään siitä.+ 29 Ratsumiesten ja jousella ampujien äänen takia koko kaupunki pakenee.+ He ovat menneet tiheikköihin, ja kallioille* he ovat nousseet.+ Jokainen kaupunki on hylätty, eikä niissä ketään ihmistä* asu.”

30 Kun sinut* nyt on ryöstetty, mitä aiot tehdä, koska tapanasi oli pukeutua helakanpunaan, koska tapanasi oli somistaa itsesi kultakoristeilla, koska tapanasi oli suurentaa silmäsi mustalla ihomaalilla?+ Turhaan oli tapanasi kaunistaa itseäsi.+ Sinua himoinneet ovat hylänneet sinut; sinun sieluasi he tavoittelevat.+ 31 Sillä olen kuullut kuin sairaan* naisen äänen, kuin ensisynnyttäjän ahdingon,+ henkeä haukkovan Siionin tyttären äänen. Hän levittelee käsiään:+ ”Voi minua nyt, sillä sieluni on väsynyt surmaajiin!”+