Markus

5 Sitten he saapuivat järven toiselle puolelle gerasalaisten alueelle.+ 2 Heti Jeesuksen astuttua veneestä häntä vastaan tuli haudoilta mies, joka oli epäpuhtaan hengen vallassa. 3 Mies oleskeli haudoilla,* eikä kukaan ollut siihen mennessä saanut häntä pysymään sidottuna, ei edes ketjulla. 4 Hänet oli usein pantu jalkakahleisiin ja ketjuihin, mutta hän oli katkaissut ketjut ja murskannut jalkakahleet, eikä kenelläkään ollut voimaa hillitä häntä. 5 Jatkuvasti, yötä päivää, hän huuteli haudoilla* ja vuorilla ja viilteli itseään kivillä. 6 Mutta nähtyään Jeesuksen jonkin matkan päästä hän juoksi ja kumarsi hänelle syvään.+ 7 Sitten hän huusi suureen ääneen: ”Mitä sinä minusta haluat, Jeesus, korkeimman Jumalan Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, ettet piinaa minua.”+ 8 Jeesus oli nimittäin ollut sanomassa hengelle: ”Tule ulos miehestä, sinä epäpuhdas henki.”+ 9 Jeesus kysyi häneltä kuitenkin: ”Mikä sinun nimesi on?” Hän vastasi: ”Nimeni on Legioona, sillä meitä on monta.” 10 Hän pyysi Jeesukselta useita kertoja, ettei hän lähettäisi henkiä pois siitä maasta.+

11 Vuoren rinteellä oli suuri sikalauma+ laitumella.+ 12 Niinpä henget pyysivät häneltä: ”Lähetä meidät sikoihin, niin että voimme mennä niihin.” 13 Hän antoi heille luvan. Silloin epäpuhtaat henget tulivat ulos ja menivät sikoihin, ja lauma, noin 2 000 sikaa, syöksyi jyrkänteeltä järveen ja hukkui. 14 Niiden paimenet kuitenkin pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maaseudulla, ja ihmiset tulivat katsomaan, mitä oli tapahtunut.+ 15 He tulivat Jeesuksen luo ja näkivät demonien riivaaman miehen, jossa legioona henkiä oli ollut, istuvan vaatteet päällään ja tervejärkisenä, ja he joutuivat pelon valtaan. 16 Lisäksi silminnäkijät kertoivat heille, mitä demonien riivaamalle miehelle ja sioille oli tapahtunut. 17 Niin he alkoivat pyytää, että Jeesus menisi pois heidän alueeltaan.+

18 Kun hän sitten oli astumassa veneeseen, mies, jota demonit olivat riivanneet, pyysi, että saisi lähteä hänen mukaansa.+ 19 Jeesus ei kuitenkaan antanut hänen lähteä vaan sanoi hänelle: ”Mene kotiin sukulaistesi luo ja kerro heille kaikki, mitä Jehova on tehnyt sinulle ja miten hän on osoittanut sinulle armoa.” 20 Mies meni pois ja alkoi julistaa Dekapoliissa, mitä kaikkea Jeesus oli tehnyt hänelle, ja kaikki olivat ihmeissään.

21 Jeesus oli kulkenut veneellä jälleen vastarannalle, ja hänen ollessaan vielä järven rannalla hänen luokseen kokoontui suuri ihmisjoukko.+ 22 Yksi synagogan esimiehistä, nimeltään Jairos, tuli paikalle, ja nähtyään Jeesuksen hän polvistui tämän jalkojen juureen.+ 23 Hän pyysi häneltä hartaasti moneen kertaan: ”Pieni tyttäreni on hyvin sairas. Tulisitko laittamaan kätesi hänen päälleen,+ jotta hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon.” 24 Silloin Jeesus lähti hänen kanssaan, ja suuri ihmisjoukko seurasi häntä ja tungeksi hänen päälleen.

25 Siellä oli nainen, jolla oli ollut verenvuotoa+ 12 vuotta.+ 26 Hän oli kärsinyt paljon monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaikki varansa, eikä hänen vointinsa ollut tullut paremmaksi vaan pikemminkin huonommaksi. 27 Kuultuaan, mitä Jeesuksesta kerrottiin, nainen tuli ihmisjoukossa hänen taakseen ja kosketti hänen päällysvaatettaan,+ 28 sillä hän toisteli: ”Jos kosketan edes hänen päällysvaatteitaan, tulen terveeksi.”*+ 29 Heti hänen verenvuotonsa lakkasi, ja hän tunsi ruumiissaan, että oli parantunut tuskallisesta sairaudestaan.

30 Jeesus tunsi heti, että hänestä oli lähtenyt voimaa,+ ja hän kääntyi ympäri ihmisjoukossa ja kysyi: ”Kuka kosketti minun päällysvaatteitani?”+ 31 Mutta hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: ”Sinä näet ihmisjoukon tungeksivan ympärilläsi ja kysyt silti: ’Kuka minua kosketti?’” 32 Hän katseli kuitenkin ympärilleen nähdäkseen, kuka sen oli tehnyt. 33 Nainen, joka tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut, säikähti ja tuli vapisten hänen eteensä, polvistui ja kertoi hänelle koko totuuden. 34 Jeesus sanoi hänelle: ”Tytär, uskosi on tehnyt sinut terveeksi.* Mene rauhassa.+ Olet parantunut tuskallisesta sairaudestasi.”+

35 Hänen vielä puhuessaan tultiin synagogan esimiehen kotoa sanomaan: ”Tyttäresi kuoli! Miksi vaivata Opettajaa enää kauempaa?”+ 36 Jeesus kuitenkin sattui kuulemaan nämä sanat, ja hän sanoi synagogan esimiehelle: ”Älä pelkää. Usko vain.”+ 37 Hän ei antanut kenenkään muun tulla mukaansa kuin Pietarin, Jaakobin ja Jaakobin veljen Johanneksen.+

38 Niin he tulivat synagogan esimiehen talolle, ja Jeesus näki hälisevän ihmisjoukon ja ne, jotka itkivät ja valittivat suureen ääneen.+ 39 Astuttuaan sisään hän sanoi heille: ”Miksi te itkette ja hälisette? Lapsi ei ole kuollut vaan nukkuu.”+ 40 Silloin he alkoivat nauraa hänelle pilkallisesti. Mutta lähetettyään heidät kaikki ulos hän otti mukaansa lapsen isän ja äidin ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni sinne, missä lapsi oli. 41 Sitten hän otti lasta kädestä ja sanoi hänelle: ”Talita kuum”, mikä on käännettynä ”Tyttö, minä sanon sinulle: nouse!”+ 42 Samassa tyttö nousi ja alkoi kävellä. (Hän oli 12-vuotias.) Heti he olivat aivan haltioissaan ja suunnattoman iloisia. 43 Mutta hän kielsi heitä yhä uudelleen* kertomasta tästä kenellekään+ ja sanoi, että tytölle piti antaa syötävää.