Sakarja
11 ”Avaa ovesi, Libanon,
jotta tuli tuhoaisi setrisi.
2 Valita, sinä kataja, sillä setri on kaatunut.
Majesteettiset puut on hävitetty!
Valittakaa, te Basanin tammet,
sillä tiheä metsä on kaatunut maahan!
3 Kuuntele! Paimenet valittavat,
sillä heidän majesteettiudestaan on tehty loppu.
Kuuntele! Nuoret leijonat karjuvat,
sillä Jordanin tiheiköt on hävitetty.
4 Näin sanoo Jehova, minun Jumalani: ’Paimenna teurastettaviksi tarkoitettuja lampaita.+ 5 Niiden ostajat teurastavat niitä,+ mutta heitä ei pidetä syyllisinä. Niiden myyjät+ sanovat: ”Ylistetty olkoon Jehova, sillä minusta tulee rikas.” Niiden paimenetkaan eivät sääli niitä.’+
6 ’Minä en enää sääli maan asukkaita’, julistaa Jehova. ’Siksi minä annan jokaisen joutua lähimmäisensä ja kuninkaansa käsiin. He murskaavat maan, enkä minä pelasta heitä heidän käsistään.’”
7 Minä aloin paimentaa teurastettaviksi tarkoitettuja lampaita+ teidän hyväksenne, te lauman ahdistetut. Minä otin kaksi sauvaa ja annoin toiselle nimen Miellyttävyys ja toiselle Yhtenäisyys.+ Sitten minä aloin paimentaa laumaa. 8 Minä poistin kolme paimenta yhden kuukauden aikana, kun minun kärsivällisyyteni heitä kohtaan loppui, ja hekin inhosivat minua. 9 Minä sanoin: ”En aio enää paimentaa teitä. Kuoleva kuolkoon ja tuhoutuva tuhoutukoon. Jäljelle jäävät puolestaan ahmikoot toistensa lihaa.” 10 Minä otin toisen sauvani, Miellyttävyyden,+ ja katkaisin sen, ja näin rikoin liiton, jonka olin tehnyt kaikkien kansojen kanssa. 11 Niin se rikkoutui sinä päivänä, ja lauman ahdistetut, jotka tarkkailivat minua, tiesivät, että se oli Jehovan sana.
12 Sitten minä sanoin heille: ”Jos näette hyväksi, antakaa minulle palkkani, mutta jos ette, älkää antako.” Niin he maksoivat* palkkani, 30 sekeliä hopeaa.+
13 Silloin Jehova sanoi minulle: ”Heitä se aarrevarastoon – tuo huomattava hinta, jonka arvoiseksi he ovat arvioineet minut.”+ Niin minä otin ne 30 sekeliä hopeaa ja heitin ne Jehovan temppelin aarrevarastoon.+
14 Sitten minä katkaisin toisen sauvani, Yhtenäisyyden,+ ja näin rikoin Juudan ja Israelin välisen veljeyden.+
15 Jehova sanoi minulle: ”Ota nyt hyödyttömän paimenen+ välineet. 16 Minä annan maahan nousta paimenen. Hän ei huolehdi lampaista, jotka ovat tuhoutumassa.+ Hän ei etsi nuoria, ei paranna loukkaantuneita+ eikä ruoki niitä, jotka pysyvät pystyssä. Sen sijaan hän ahmii lihavien lihan+ ja repii irti lampaiden sorkat.+
17 Voi kelvotonta paimentani,+ joka hylkää lauman!+
Miekka iskee hänen käsivarteensa ja oikeaan silmäänsä.
Hänen käsivartensa kuihtuu kokonaan,
ja hänen oikea silmänsä sokeutuu täysin.”