2. Mooseksen kirja
3 Mooses alkoi paimentaa appensa Jetron,+ Midianin papin, katrasta. Johtaessaan katrasta erämaan länsipuolelle hän tuli lopulta tosi Jumalan vuoren Horebin+ luo. 2 Silloin Jehovan enkeli näyttäytyi hänelle tulenliekissä keskellä orjantappurapensasta.+ Katsellessaan pensasta Mooses näki, että se paloi mutta tuli ei kuitenkaan polttanut sitä. 3 Tällöin Mooses sanoi: ”Käynpä katsomassa tarkemmin tuota poikkeuksellista ilmiötä nähdäkseni, miksi orjantappurapensas ei pala tuhkaksi.” 4 Kun Jehova näki hänen poikkeavan katsomaan sitä, hän huusi hänelle orjantappurapensaasta: ”Mooses! Mooses!” Tämä vastasi: ”Tässä olen.” 5 Silloin hän sanoi: ”Älä tule lähemmäksi. Riisu sandaalit jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.”
6 Hän sanoi edelleen: ”Minä olen sinun esi-isiesi* Jumala – Abrahamin Jumala,+ Iisakin Jumala+ ja Jaakobin Jumala.”+ Silloin Mooses peitti kasvonsa, koska hän pelkäsi katsoa tosi Jumalaa. 7 Jehova jatkoi: ”Olen todellakin nähnyt Egyptissä olevan kansani ahdistuksen ja kuullut, kun he huutavat apua niiden takia, jotka pakottavat heidät orjatyöhön. Tiedän hyvin, millaisia kärsimyksiä heillä on.+ 8 Olen lähdössä alas vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä+ ja aion tuoda heidät siitä maasta hyvään ja avaraan maahan, maidon ja hunajan maahan,+ kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten alueelle.+ 9 Olen kuullut Israelin kansan avunhuudon ja myös nähnyt, miten ankarasti egyptiläiset sortavat heitä.+ 10 Lähetän sinut nyt faraon luo, ja sinä tuot kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.”+
11 Mutta Mooses sanoi tosi Jumalalle: ”Ei minusta ole menemään faraon luo ja tuomaan israelilaisia pois Egyptistä!” 12 Tähän hän sanoi: ”Minä tulen olemaan sinun kanssasi.+ Tämä on sinulle merkkinä siitä, että minä lähetin sinut: kun olet tuonut kansan pois Egyptistä, te palvotte tosi Jumalaa tällä vuorella.”+
13 Mooses sanoi kuitenkin tosi Jumalalle: ”Oletetaan, että menen israelilaisten luo ja sanon heille: ’Esi-isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne’ ja he sanovat minulle: ’Mikä on hänen nimensä?’+ Mitä minä sanon heille?” 14 Tähän Jumala sanoi Moosekselle: ”Minusta tulee se, miksi päätän* tulla.”*+ Hän lisäsi: ”Näin sinun pitää sanoa israelilaisille: ’Minusta tulee on lähettänyt minut teidän luoksenne.’”+ 15 Sitten Jumala sanoi vielä kerran Moosekselle:
”Näin sinun pitää sanoa israelilaisille: ’Jehova, teidän esi-isienne Jumala – Abrahamin Jumala,+ Iisakin Jumala+ ja Jaakobin Jumala+ – on lähettänyt minut teidän luoksenne.’ Tämä on minun nimeni ikuisesti,+ ja tällä nimellä minut on muistettava sukupolvesta toiseen. 16 Mene kutsumaan koolle Israelin vanhimmat ja sano heille: ’Jehova, esi-isienne Jumala – Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala – on näyttäytynyt minulle, ja hän sanoi: ”Olen todellakin pannut merkille teidät+ ja sen, mitä teille tehdään Egyptissä. 17 Siksi minä lupaan viedä teidät pois Egyptin ahdistavista oloista+ kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten,+ perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan,+ maidon ja hunajan maahan.”’+
18 He kuuntelevat sinua varmasti,+ ja sinä menet Israelin vanhinten kanssa Egyptin kuninkaan luo. Teidän on sanottava hänelle: ’Jehova, heprealaisten+ Jumala, on puhunut meille. Annathan meidän siksi mennä kolmen päivämatkan päähän erämaahan, jotta voisimme uhrata Jumalallemme Jehovalle.’+ 19 Minä kuitenkin tiedän hyvin, että Egyptin kuningas ei anna teille lupaa lähteä muuten kuin voimakkaan käden pakottamana.+ 20 Sen vuoksi minun täytyy ojentaa käteni ja lyödä Egyptiä tekemällä siellä monia poikkeuksellisia tekoja. Sen jälkeen hän lähettää teidät pois.+ 21 Minä annan tämän kansan päästä egyptiläisten suosioon, ja kun lähdette, te ette missään tapauksessa lähde tyhjin käsin.+ 22 Jokaisen naisen on pyydettävä naapuriltaan ja talossaan asuvalta naiselta hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita, ja te puette ne poikienne ja tyttärienne päälle. Te otatte egyptiläisiltä saalista.”+