Job
Haluan purkaa huoleni.
Haluan puhua katkerassa tuskassani!
2 Sanon Jumalalle: ’Älä julista minua syylliseksi.
Kerro minulle, miksi kiistelet kanssani.
3 Hyödytkö siitä, että sorrat minua,
halveksit sitä, jonka olet tehnyt,+
samalla kun hyväksyt jumalattomien neuvot?
5 Ovatko päiväsi niin kuin kuolevaisen ihmisen päivät
tai vuotesi niin kuin ihmisen vuodet,+
6 niin että sinun pitäisi yrittää löytää rikkomukseni
ja etsiä jatkuvasti syntiäni?+
10 Etkö vuodattanutkin minua kuin maitoa
ja jähmettänyt minua kuin juustomassaa?
12 Olet antanut minulle elämän ja osoittanut minulle uskollista rakkautta,
13 Aioit kuitenkin tehdä salassa kaiken tämän.*
Tiedän, että se tulee sinulta.
15 Jos olen syyllinen, voi minua!
17 Sinä tuot uusia todistajia minua vastaan
ja tunnet yhä suurempaa vihaa minua kohtaan,
kun osakseni tulee kärsimys toisensa jälkeen.
18 Miksi siis toit minut ulos kohdusta?+
Minun olisi pitänyt kuolla ennen kuin kukaan pystyi näkemään minua.
19 Silloin minua ei oikeastaan olisi ollut olemassakaan,
minut olisi viety kohdusta suoraan hautaan.’