Joosua

8 Sitten Jehova sanoi Joosualle: ”Älä pelkää äläkä kauhistu.+ Ota mukaasi kaikki sotilaat ja hyökkää Aihin. Olen luovuttanut sinulle Ain kuninkaan ja hänen kansansa, kaupunkinsa ja maansa.+ 2 Tee Aille ja sen kuninkaalle samoin kuin teit Jerikolle ja sen kuninkaalle.+ Saaliin ja karjan saatte kuitenkin ottaa itsellenne. Aseta väijytys kaupungin taakse.”

3 Niin Joosua ja kaikki sotilaat lähtivät taistelemaan Aita vastaan. Joosua valitsi 30 000 voimakasta soturia ja lähetti heidät matkaan yöllä. 4 Hän käski heitä: ”Asettukaa väijyksiin kaupungin taakse älkääkä menkö kovin kauas kaupungista. Olkaa kaikki valmiina. 5 Minä ja kanssani olevat sotilaat lähestymme kaupunkia, ja kun he tulevat ulos meitä vastaan kuten viimeksikin,+ me peräännymme. 6 Kun he lähtevät peräämme, saamme heidät ulos kaupungista, sillä he sanovat: ’He perääntyvät kuten viimeksikin.’+ Ja me peräännymme heidän edellään. 7 Silloin teidän pitää nousta väijyksistä ja valloittaa kaupunki. Teidän Jumalanne Jehova luovuttaa sen teille. 8 Heti kun olette vallanneet kaupungin, teidän pitää sytyttää se tuleen.+ Teidän pitää tehdä niin kuin Jehova on sanonut. Olen nyt antanut teille määräyksenne.”

9 Sitten Joosua lähetti sotilaat matkaan, ja he menivät väijytyspaikkaan. He asettuivat asemiin Betelin ja Ain välille, Aista länteen, kun taas Joosua jäi siksi yöksi muun joukon luo.

10 Noustuaan varhain aamulla ja koottuaan* joukot Joosua ja Israelin vanhimmat johtivat ne Aihin. 11 Kaikki sotilaat,+ jotka olivat hänen kanssaan, marssivat kaupungin edustalle. He leiriytyivät Ain pohjoispuolelle, niin että laakso jäi heidän ja Ain väliin. 12 Hän oli jo lähettänyt noin viisituhatta miestä väijyksiin+ Betelin+ ja Ain välille, kaupungista länteen. 13 Pääleiri oli siis kaupungin pohjoispuolella+ ja selustavartio sen länsipuolella,+ ja Joosua meni sinä yönä keskelle laaksoa.*

14 Kun Ain kuningas näki tämän, hän ja kaupungin miehet kiirehtivät varhain aamulla aavikkotasangon reunalla olevaan paikkaan taistellakseen Israelia vastaan. Hän ei kuitenkaan tiennyt, että kaupungin taakse oli asetettu väijytys. 15 Kun Ain miehet hyökkäsivät, Joosua ja koko Israel pakenivat tietä pitkin erämaahan päin.+ 16 Silloin kaikki kaupungissa oleva väki kutsuttiin ajamaan heitä takaa, ja ajaessaan Joosuaa takaa he joutuivat yhä kauemmas kaupungista. 17 Aihin ja Beteliin ei jäänyt yhtään miestä, joka ei olisi lähtenyt Israelin perään. He jättivät kaupungin suojattomaksi ja ajoivat Israelia takaa.

18 Jehova sanoi nyt Joosualle: ”Ojenna kädessäsi oleva keihäs kohti Aita,+ sillä annan kaupungin sinun käsiisi.”+ Niin Joosua ojensi kädessään olevan keihään kohti kaupunkia. 19 Sillä hetkellä, kun hän ojensi kätensä, väijyksissä olevat nousivat nopeasti paikaltaan. He juoksivat kaupunkiin, valloittivat sen ja sytyttivät sen heti tuleen.+

20 Kun Ain miehet kääntyivät, he näkivät savun nousevan kaupungista kohti taivasta, eikä heillä ollut voimaa paeta mihinkään suuntaan. Silloin erämaahan päin pakenemassa olleet israelilaiset kääntyivät takaa-ajajiaan vastaan. 21 Kun Joosua ja koko Israel näkivät, että väijyksissä olleet olivat valloittaneet kaupungin ja kaupungista nousi savu, he kääntyivät takaisin ja hyökkäsivät Ain miesten kimppuun. 22 Kaupungin vallanneet miehet tulivat ulos kaupungista Ain miehiä vastaan, jolloin nämä jäivät loukkuun siten, että israelilaisia oli heidän molemmilla puolillaan. Israelilaiset löivät heitä kuoliaaksi, niin ettei yksikään jäänyt eloon eikä päässyt pakoon.+ 23 Mutta Ain kuninkaan+ he ottivat kiinni elävänä ja toivat Joosuan luo.

24 Israel surmasi kaikki Ain miehet erämaassa, minne nämä olivat ajaneet heitä takaa, kunnes viimeinenkin heistä oli kaatunut miekkaan. Sen jälkeen koko Israel palasi Aihin ja löi sen miekalla. 25 Sinä päivänä kaatuneita, miehiä ja naisia, oli kaikkiaan 12 000, kaikki Ain asukkaat. 26 Joosua ei vetänyt takaisin kättään, jolla hän piti keihästä ojennettuna,+ ennen kuin kaikki Ain asukkaat oli tuhottu.*+ 27 Israel otti kuitenkin karjan ja kaupungista saadun saaliin itselleen niiden käskyjen mukaisesti, jotka Jehova oli antanut Joosualle.+

28 Sen jälkeen Joosua poltti Ain ja teki siitä pysyvän rauniokasan,+ jollainen se on vielä nykyäänkin. 29 Joosua ripusti Ain kuninkaan paaluun,* jossa tämä oli iltaan asti, ja kun aurinko oli laskemaisillaan, hän käski ottaa ruumiin alas paalusta.+ He heittivät sen kaupungin portille ja kasasivat sen päälle suuren kiviröykkiön, joka on siellä vielä nykyäänkin.

30 Sitten Joosua rakensi Ebalinvuorelle+ alttarin Israelin Jumalalle Jehovalle, 31 niin kuin Jehovan palvelija Mooses oli israelilaisia käskenyt ja niin kuin on kirjoitettu Mooseksen lain kirjaan:+ ”Alttari kokonaisista kivistä, joita ei ole työstetty rautaisella työkalulla.”+ Sen päällä he uhrasivat polttouhreja Jehovalle ja yhteysuhreja.+

32 Sitten Joosua kirjoitti siellä kiviin jäljennöksen laista,+ jonka Mooses oli kirjoittanut israelilaisten edessä.+ 33 Koko Israel sekä vanhimmat, vastuulliset miehet ja tuomarit seisoivat Jehovan liiton arkun molemmilla puolilla sitä kantavien leeviläispappien edessä. Siellä olivat sekä syntyperäiset asukkaat että heidän keskuudessaan elävät ulkomaalaiset.+ Puolet heistä seisoi Garisiminvuoren edessä ja toinen puoli Ebalinvuoren+ edessä (niin kuin Jehovan palvelija Mooses oli aiemmin käskenyt),+ jotta Israelin kansa siunattaisiin. 34 Tämän jälkeen Joosua luki ääneen kaikki lain sanat,+ siunaukset+ ja kiroukset,+ aivan niin kuin lain kirjaan on kirjoitettu. 35 Joosua ei jättänyt lukematta sanaakaan kaikista Mooseksen antamista käskyistä. Hän luki ne kaikki ääneen koko Israelin seurakunnalle,+ mukaan lukien naiset, lapset ja sen keskuudessa asuvat* ulkomaalaiset.+