Joosua

24 Joosua kokosi sitten kaikki Israelin heimot Sikemiin ja kutsui koolle Israelin vanhimmat, päämiehet, tuomarit ja vastuulliset miehet,+ ja he asettuivat tosi Jumalan eteen. 2 Joosua sanoi koko kansalle: ”Näin sanoo Jehova, Israelin Jumala: ’Esi-isänne+ asuivat kauan sitten Virran* toisella puolella,+ ja he palvelivat muita jumalia.+ Yksi heistä oli Abrahamin ja Nahorin isä Terah.

3 Aikanaan toin esi-isänne Abrahamin+ Virran* toiselta puolelta, panin hänet kulkemaan kautta koko Kanaanin maan ja annoin hänen saada paljon jälkeläisiä.*+ Annoin hänelle Iisakin+ 4 ja Iisakille Jaakobin ja Esaun.+ Myöhemmin annoin Esaulle Seirin vuoriston,+ ja Jaakob ja hänen poikansa menivät alas Egyptiin.+ 5 Sitten lähetin Mooseksen ja Aaronin+ luoksenne ja rankaisin Egyptiä vitsauksilla,+ ja sen jälkeen toin teidät pois. 6 Kun toin isiänne pois Egyptistä+ ja he tulivat meren äärelle, egyptiläiset ajoivat sotavaunuineen ja ratsumiehineen isiänne takaa Punaisellemerelle asti.+ 7 Isänne alkoivat huutaa avukseen Jehovaa.+ Niin minä asetin pimeyden teidän ja egyptiläisten väliin ja sain meren peittämään heidät alleen,+ ja te näitte omin silmin, mitä tein Egyptissä.+ Sitten te asuitte erämaassa monia vuosia.*+

8 Minä toin teidät Jordanin toisella puolella* asuvien amorilaisten maahan, ja he taistelivat teitä vastaan.+ Minä kuitenkin annoin heidät teidän käsiinne, niin että pystyitte ottamaan haltuunne heidän maansa, ja tuhosin heidät edestänne.+ 9 Sitten Moabin kuningas Balak, Sipporin poika, taisteli Israelia vastaan. Hän kutsui luokseen Beorin pojan Bileamin kiroamaan teidät.+ 10 Minä en kuitenkaan halunnut kuunnella Bileamia.+ Niinpä hän siunasi teidät toistuvasti,+ ja minä pelastin teidät hänen käsistään.+

11 Sitten te ylititte Jordanin+ ja tulitte Jerikoon.+ Jerikon johtajat,* amorilaiset, perissiläiset, kanaanilaiset, heettiläiset, girgasilaiset, hivviläiset ja jebusilaiset taistelivat teitä vastaan, mutta minä annoin heidät teidän käsiinne.+ 12 Niin minä sain aikaan sen, että edellänne levisi lannistuneisuuden tunne,* ja se ajoi heidät pois edestänne,+ kuten kävi kahdelle amorilaiskuninkaalle. Sitä ei tehnyt sinun miekkasi eikä jousesi.+ 13 Näin minä annoin teille maan, jonka hyväksi ette olleet nähneet vaivaa, ja kaupunkeja, joita ette olleet rakentaneet,+ ja te asetuitte niihin asumaan. Nyt syötte viinitarhoista ja oliivilehdoista, joita ette ole istuttaneet.’+

14 Pelätkää siksi* Jehovaa ja palvelkaa häntä nuhteettomasti* ja uskollisesti.*+ Poistakaa ne jumalat, joita teidän esi-isänne palvelivat Virran* toisella puolella ja Egyptissä,+ ja palvelkaa Jehovaa. 15 Jos ette kuitenkaan halua palvella Jehovaa, valitkaa tänään, ketä palvelette:+ niitä jumalia, joita esi-isänne palvelivat Virran* toisella puolella,+ vai niiden amorilaisten jumalia, joiden maassa asutte.+ Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Jehovaa.”

16 Tähän kansa vastasi: ”Meistä on mahdotonta ajatella, että hylkäisimme Jehovan ja palvelisimme muita jumalia. 17 Meidän Jumalamme Jehova toi meidät ja isämme pois Egyptin maasta,+ orjuuden maasta,+ ja teki nämä suuret ihmeet silmiemme edessä.+ Hän suojeli meitä koko matkan, jonka vaelsimme, ja kaikkien niiden kansojen keskellä, joiden alueiden läpi kuljimme.+ 18 Jehova ajoi pois kaikki kansat – amorilaiset mukaan lukien – jotka asuivat tässä maassa ennen meitä. Niinpä myös me palvelemme Jehovaa, sillä hän on meidän Jumalamme.”

19 Sitten Joosua sanoi kansalle: ”Pystyttekö varmasti palvelemaan Jehovaa? Hän on pyhä Jumala.+ Hän on Jumala, joka vaatii jakamatonta palvontaa.*+ Hän ei anna anteeksi rikkomuksianne* eikä syntejänne.+ 20 Jos hylkäätte Jehovan, joka on aina tehnyt teille hyvää, ja palvelette vieraiden kansojen jumalia, hän kääntyy teitä vastaan ja hävittää teidät perin pohjin.”+

21 Kansa vastasi Joosualle: ”Me palvelemme Jehovaa!”+ 22 Joosua sanoi silloin kansalle: ”Te itse olette sen todistajia, että olette omasta tahdostanne valinneet Jehovan palvelemisen.”+ Siihen he sanoivat: ”Me olemme todistajia.”

23 ”Poistakaa siis keskuudestanne vieraiden kansojen jumalat ja kääntäkää sydämenne Israelin Jumalan Jehovan puoleen.” 24 Kansa sanoi Joosualle: ”Me palvelemme Jumalaamme Jehovaa ja tottelemme häntä!”

25 Niin Joosua teki sinä päivänä liiton kansan kanssa ja saattoi voimaan heitä sitovan säännöksen ja päätöksen Sikemissä. 26 Sitten Joosua kirjoitti nämä sanat Jumalan lain kirjaan,+ otti ison kiven+ ja pystytti sen suuren puun alle Jehovan pyhän paikan viereen.

27 Joosua sanoi edelleen koko kansalle: ”Katsokaa! Tämä kivi on todistajanamme,+ koska se on kuullut kaiken, mitä Jehova on meille sanonut. Se on todistajana, jottette kieltäisi Jumalaanne.” 28 Sitten Joosua lähetti kansan pois, kunkin perintöalueelleen.+

29 Näiden tapahtumien jälkeen Nunin poika Joosua, Jehovan palvelija, kuoli 110-vuotiaana.+ 30 Hänet haudattiin perintöalueelleen Timnat-Serahiin,+ joka on Efraimin vuoristossa Gaasinvuoren pohjoispuolella. 31 Israel palveli Jehovaa kaikkina Joosuan päivinä ja kaikkina niiden vanhinten päivinä, jotka elivät Joosuan kuoleman jälkeen ja tiesivät kaikesta, mitä Jehova oli tehnyt Israelin hyväksi.+

32 Joosefin luut,+ jotka* israelilaiset olivat tuoneet Egyptistä, oli haudattu Sikemiin sille maapalstalle, jonka Jaakob oli hankkinut Sikemin isän Hamorin pojilta+ 100 hopearahalla,+ ja siitä tuli Joosefin jälkeläisten perintöaluetta.+

33 Myös Aaronin poika Eleasar kuoli,+ ja hänet haudattiin poikansa Pinehasin+ kukkulalle, jonka tämä oli saanut Efraimin vuoristosta.