Joona

4 Joonaa tämä ei kuitenkaan miellyttänyt lainkaan, ja hän suuttui. 2 Niinpä hän rukoili Jehovaa: ”Oi Jehova, minähän tiesin ollessani omassa maassani, että tässä kävisi näin! Siksi minä yritin aluksi paeta Tarsiiseen.+ Tiesin, että sinä olet myötätuntoinen* ja armollinen Jumala, pitkämielinen* ja täynnä uskollista rakkautta,+ ja että sinä olet pahoillasi onnettomuuden takia. 3 Jehova, otathan nyt minulta pois elämäni, sillä minun on parempi kuolla kuin elää.”+

4 Jehova kysyi: ”Onko sinun oikein olla noin vihainen?”

5 Sitten Joona meni ulos kaupungista ja istuutui kaupungin itäpuolelle. Hän teki sinne itselleen katoksen ja istuutui sen varjoon katselemaan, mitä kaupungille tapahtuisi.+ 6 Jehova Jumala sai pullokurpitsakasvin* kasvamaan Joonan yläpuolelle, niin että hänen päänsä olisi varjossa ja hän saisi lievitystä kärsimykseensä. Ja Joona oli hyvin iloinen pullokurpitsasta.

7 Mutta seuraavana päivänä aamun sarastaessa tosi Jumala lähetti madon pullokurpitsakasvin kimppuun, ja se kuihtui. 8 Kun aurinko alkoi paistaa, Jumala lähetti myös paahtavan itätuulen, ja aurinko paahtoi Joonan päähän, niin että häntä alkoi pyörryttää. Hän pyysi yhä uudestaan, että hän saisi kuolla, ja sanoi: ”Minun on parempi kuolla kuin elää.”+

9 Jumala kysyi Joonalta: ”Onko sinun oikein olla vihainen pullokurpitsan takia?”+

Hän vastasi: ”Minulla on oikeus olla vihainen, niin vihainen, että haluan kuolla.” 10 Mutta Jehova sanoi: ”Sinä säälit pullokurpitsaa, jonka hyväksi et tehnyt mitään ja jota et kasvattanut. Se kasvoi yhdessä yössä ja kuoli yhdessä yössä. 11 Enkö minäkin säälisi Niniveä, tuota suurta kaupunkia,+ jossa on yli 120 000 ihmistä, jotka eivät edes erota oikeaa väärästä,* sekä paljon eläimiä?”+