Ester
9 Sinä päivänä, jona juutalaisten viholliset toivoivat nujertavansa heidät – 12. kuun eli adarkuun* 13. päivänä,+ jolloin kuninkaan käsky ja laki oli määrä panna täytäntöön+ – tapahtuikin päinvastoin, ja juutalaiset löivät ne, jotka vihasivat heitä.+ 2 Juutalaiset kokoontuivat omissa kaupungeissaan kaikissa kuningas Ahasveroksen maakunnissa*+ käydäkseen käsiksi niihin, jotka halusivat vahingoittaa heitä. Kukaan ei pystynyt pitämään puoliaan heitä vastaan, koska suuri pelko heitä kohtaan oli vallannut kaikki kansat.+ 3 Kaikki maakuntien ruhtinaat, satraapit,+ käskynhaltijat ja ne, jotka hoitivat kuninkaan asioita, tukivat juutalaisia, sillä he pelkäsivät Mordokaita. 4 Mordokaista oli tullut huomattava+ kuninkaan palatsissa, ja hänen maineensa kantautui kaikkiin maakuntiin, koska hänestä tuli aina vain vaikutusvaltaisempi.
5 Juutalaiset löivät miekalla kaikki vihollisensa tappaen ja tuhoten heidät. He tekivät vihamiehilleen, mitä tahtoivat.+ 6 Susan+ linnassa* juutalaiset tappoivat ja tuhosivat 500 ihmistä. 7 He tappoivat myös Parsandatan, Dalfonin, Aspatan, 8 Poratan, Adaljan, Aridatan, 9 Parmastan, Arisain, Aridain ja Vaisatan, 10 juutalaisten vihollisen Hamanin,+ Hammedatan pojan, kaikki kymmenen poikaa. Tapettuaan heidät he eivät kuitenkaan ottaneet itselleen saalista.+
11 Susan linnassa tapettujen määrä ilmoitettiin sinä päivänä kuninkaalle.
12 Kuningas sanoi kuningatar Esterille: ”Susan linnassa juutalaiset ovat tappaneet ja tuhonneet 500 ihmistä ja Hamanin kymmenen poikaa. Mitähän muissa kuninkaan maakunnissa on tehty?+ Mitä nyt anot? Se annetaan sinulle. Mitä muuta pyydät? Se toteutetaan.” 13 Ester vastasi: ”Jos kuninkaasta näyttää hyvältä,+ pyydän, että Susassa olevien juutalaisten annettaisiin toimia huomennakin tämänpäiväisen lain mukaan+ ja Hamanin kymmenen poikaa ripustettaisiin paaluun.”+ 14 Silloin kuningas käski tehdä niin. Susassa julkaistiin laki, ja Hamanin kymmenen poikaa ripustettiin paaluun.
15 Susassa olevat juutalaiset kokoontuivat uudelleen adarkuun 14. päivänä+ ja tappoivat siellä 300 ihmistä, mutta he eivät ottaneet itselleen saalista.
16 Myös muut juutalaiset kuninkaan maakunnissa kokoontuivat puolustamaan itseään.+ He hankkiutuivat eroon vihollisistaan+ tappamalla 75 000 vihamiestään. He eivät kuitenkaan ottaneet itselleen saalista. 17 Tämä tapahtui adarkuun 13. päivänä. Sen 14. päivänä levättiin, ja siitä tehtiin päivä, jolloin juhlittiin ja iloittiin.
18 Susassa juutalaiset kokoontuivat puolustamaan itseään 13.+ ja 14. päivänä.+ 15. päivänä he lepäsivät, ja siitä tehtiin päivä, jolloin juhlittiin ja iloittiin. 19 Maaseutukaupungeissa asuvat juutalaiset tekivät kuitenkin adarkuun 14. päivästä juhlapäivän, jolloin he iloitsivat, järjestivät juhla-aterioita+ ja lähettivät toisilleen ruokalahjoja.+
20 Mordokai+ kirjoitti muistiin nämä tapahtumat ja lähetti virallisia kirjeitä kaikille juutalaisille kaikkiin kuningas Ahasveroksen maakuntiin, sekä lähelle että kauas. 21 Hän käski heitä viettämään juhlaa adarkuun 14. ja 15. päivänä joka vuosi, 22 koska noina päivinä juutalaiset pääsivät eroon vihollisistaan ja tuossa kuussa heidän murheensa vaihtui iloksi ja surunsa+ juhlaksi. Heidän tuli viettää noina päivinä iloista juhlaa, jonka aikana he lähettivät toisilleen ruokaa ja antoivat köyhille lahjoja.
23 Juutalaiset ottivat tavaksi viettää tuota uutta juhlaa ja toimia sen mukaan kuin Mordokai oli kirjoittanut heille. 24 Agagilaisen+ Hammedatan poika Haman,+ kaikkien juutalaisten vihollinen, oli nimittäin juonitellut juutalaisia vastaan tuhotakseen heidät,+ ja hän oli heittänyt puria+ eli arpaa saattaakseen heidät pakokauhun valtaan ja hävittääkseen heidät. 25 Mutta kun Ester oli tullut kuninkaan eteen, tämä oli antanut kirjallisen käskyn:+ ”Kääntyköön tämä juutalaisten vastainen paha juoni+ häntä itseään vastaan.” Niin Haman ja hänen poikansa oli ripustettu paaluun.+ 26 Juutalaiset antoivatkin näille päiville nimen purim sanan pur*+ mukaan. Mordokain kirjeen sekä kaiken tässä yhteydessä näkemänsä ja kokemansa perusteella 27 he velvoittivat itsensä ja jälkeläisensä ja kaikki heihin liittyvät+ viettämään juhlaa näinä kahtena päivänä. Sitä tuli viettää poikkeuksetta joka vuosi sen mukaan, mitä noista päivistä oli kirjoitettu. 28 Jokaisen sukupolven oli muistettava ja vietettävä näitä päiviä joka suvussa, maakunnassa ja kaupungissa. Purim-päiviä ei pitänyt lakata viettämästä eikä muistamasta juutalaisten ja heidän jälkeläistensä keskuudessa.
29 Sitten kirjoitettiin toinen purimia koskeva kirje, ja kuningatar Ester, Abihailin tytär, ja juutalainen Mordokai vahvistivat sen heille annetuilla valtuuksilla. 30 Mordokai lähetti kaikille juutalaisille Ahasveroksen valtakunnan 127 maakuntaan+ viralliset kirjeet, joissa oli rauhan ja totuuden sanoja. 31 Niissä vahvistettiin käsky viettää määräaikana purim-päiviä paastoten+ ja rukoillen,+ niin kuin juutalainen Mordokai ja kuningatar Ester olivat määränneet+ ja niin kuin juutalaiset olivat velvoittaneet itsensä ja jälkeläisensä toimimaan.+ 32 Esterin käsky vahvisti nämä purimia+ koskevat asiat, ja se kirjoitettiin kirjaan.