Psalmit
Daavidin. Maskil.*
32 Onnellinen on se, jonka rikkomus on annettu anteeksi, jonka synti on peitetty.*+
3 Kun vaikenin, minä tunsin kaiken päivää syvää tuskaa, joka riudutti luuni.*+
4 Yötä päivää sinun kätesi* oli raskaana päälläni.+
Voimani haihtuivat* kuin vesi kesähelteessä. (Sela.)
Minä sanoin: ”Minä tunnustan väärintekoni Jehovalle.”+
Niin sinä annoit anteeksi syntini, rikkomukseni.+ (Sela.)
Silloin eivät edes tulvavedet ulotu häneen.
Sinä vapautat minut ja ympäröit minut ilohuudoilla.+ (Sela.)
8 ”Minä annan sinulle viisautta* ja opetan sinulle, mitä tietä sinun tulee kulkea.+
Annan sinulle neuvoja katseeni seuratessa sinua.+